Hallituksen päätös kuljetusyritysten polttoainetuesta on tervetullut. Se tuo hieman helpotusta tilanteessa, jossa energiakustannukset ovat nousseet nopeasti. SKAL esitti tätä jo keväällä 2026. Samalla olisi virhe ajatella, että ongelma on sillä ratkaistu.
Särön päätökseen tuo aie rahoittaa tukipakettia muutenkin vähäisistä perusväylänpidon määrärahoista. Pidän sitä käsittämättömänä ratkaisuna. Oikeus ja kohtuus on se, että tämä väylärahoituksen leikkaus kohdistetaan pelkästään rautateihin. Liikenteeseen, joka ei näitä korkeita hintoja maksa. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää arvonlisäverotuottoja, jotka ovat korkeiden hintojen takia kasvaneet reilusti. Polttonesteiden käyttäjät ovat ne maksaneet ja kasvattaneet valtion kassaa.
Oikeus ja kohtuus on se, että tämä väylärahoituksen leikkaus kohdistetaan pelkästään rautateihin.
Polttoainetuki nopeasti valmisteltuna on järkevä kohdennettu linjaus hallitukselta, mutta kyse on enemmän ensiavusta kuin varsinaisesta ongelman hoidosta. Lopulta suurin ongelma ei nimittäin ole yksittäinen hintapiikki, vaan Suomen pysyvästi kilpailijamaita korkeammat polttoainekustannukset. Diesel on ollut viime aikoina EU-alueen kalleinta.
Ruotsissa ja Virossa polttoaine on ollut yli 40 senttiä litralta halvempaa. Kun raskaan liikenteen kalusto kuluttaa vuodessa kymmeniä tuhansia litroja dieseliä, muodostuu tuosta erosta nopeasti tuhansien eurojen lisäkustannus jokaista ajoneuvoa kohden. Pohjois-Suomessa ero näkyy konkreettisesti rajanylittävänä tankkausliikenteenä, jonka myötä muitakin ostoja tehdään naapurimaassa.
Korkea polttoaineen hinta ei ole yhden toimialan ongelma. Suomessa lähes kaikki tavarat liikkuvat valtaosan matkastaan maanteitse. Siksi kuljetuskustannusten nousu näkyy lopulta kuluttajille kaupan hyllyillä, teollisuuden kustannuksissa ja vientiyritysten kilpailukyvyssä.
Katse muutamaa kuukautta pidemmälle
Polttoainetuki on oikea päätös tähän hetkeen, ja siitä pitää antaa hallitukselle tunnustus. Samalla olisi virhe ajatella, että ongelma on sillä ratkaistu.
Jo lähitulevaisuudessa polttoaineen hintaan kohdistuu uusia korotuspaineita. Vuonna 2028 voimaan tuleva EU-tasoinen polttoainejakelun päästökauppa ja samaan aikaan voimakkaasti kiristyvä jakeluvelvoite nostavat polttonesteiden hintaa. Vaikutukset voivat olla huomattavia aikana, jolloin Suomen logistiset kustannukset ovat jo valmiiksi kilpailijamaita korkeammat.
Nyt tarvitaan pysyviä ratkaisuja. Kuljetusalan näkökulmasta tärkein niistä on ammattidieselin käyttöönotto. Vuonna 2028 alkava ammattidieseljärjestelmä ei ole ratkaisu tämän päivän korkeisiin hintoihin, vaan pitkäjänteinen keino vahvistaa Suomen logistista kilpailukykyä. Sen tavoitteena on kaventaa kustannuseroamme suhteessa kilpailijamaihin.
Jakeluvelvoitetta on arvioitava kriittisesti.
Siksi jakeluvelvoitteen tasoa on edelleen arvioitava kriittisesti. Tavoite uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisestä on tärkeä, mutta samalla on huolehdittava siitä, etteivät kustannukset karkaa liian korkealle tasolle. Ilmastotavoitteiden ja taloudellisen kestävyyden välillä on löydettävä tasapaino.
Suomen on katsottava muutamaa kuukautta pidemmälle. Jos tulevien vuosien kustannuksia kasvattaviin päätöksiin ei löydetä vastapainoksi kilpailukykyä tukevia toimia, kuljetusala ja sen mukana koko suomalainen elinkeinoelämä maksavat liian kovan laskun.
Nyt tarvitaan kauaskatseista politiikkaa, joka pitää energian hinnan kohtuullisena ja näin logistiikan kilpailukykyisenä. Sellaista politiikkaa ei voi kestävästi harjoittaa vain ilmastonmuutoksen torjumisen ehdoilla. Toimivalla yhteiskunnalla on muitakin tavoitteita, joista tärkeimpinä pidän yritysten sijoittumista Suomeen ja työpaikkojen luomista.
Usein sanotaan, että meillä on etuna edullinen sähkö. Näin ehkä onkin, mutta samalla varmaa on se, että Suomen kasvu ja vienti eivät rakennu Euroopan kalleimman dieselin varaan.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
