Brysselissä on ikiaikainen sääntö: jos et ole hereillä ja vaikuttamassa silloin, kun ensimmäistä EU-säädösluonnosversiota kirjoitetaan, olet koko lailla myöhässä.
Suomessa EU-politiikasta puhutaan edelleen usein direktiivien, asetusten ja lopullisten päätösten kautta. Brysselissä todellisuus on toinen. Täällä vaikutetaan kuukausia tai ennemminkin vuosia ennen kuin yksikään paperi päätyy jäsenmaiden ja meppien pöydille.
Vuonna 2026 tämä näkyy erityisellä tavalla liikenne- ja liikkuvuuspolitiikassa.
Kyproksen puheenjohtajuuskausi on puskenut tyydyttävästi eteenpäin keskustelua eurooppalaisen liikennejärjestelmän kilpailukyvystä, strategisesta autonomiasta, infrastruktuurista ja puhtaasta liikenteestä. Samalla pöydällä ovat olleet muiden muassa liikenteen päästöt, raskaan liikenteen mitat ja massat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat, sisämarkkinoiden toimivuus, logistiikan digitalisaatio ja Euroopan huoltovarmuus.
Mutta jos Kyproksen kausi on piirtänyt karttaa, varsinainen urakka on jäämässä Irlannille. Ja mitä ilmeisemmin myös sitä seuraaville EU-puheenjohtajille: ensin Liettualle ja sitten merenkulkuvaltio Kreikalle, josta tulee myös EU:n liikennekomissaari Apostolos Tzitzikostas ja Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Elissavet Vozemberg-Vrionidi.
Suomen näkökulmasta kysymys on verraten yksinkertainen: ymmärretäänkö Brysselissä aidosti, mitä tarkoittaa liikkuvuus, liikenne, kuljetukset ja logistiikka maassa, jossa etäisyydet lasketaan pääsääntönä sadoissa kilometreissä eikä kymmenissä? Tai että pakkasta voikin talvella ollakin enempi kuin –11 C. astetta?
Liian usein vastaus on - eipä sitten vieläkään riittävästi.
Juuri siksi suomalaisen liikennealan on oltava mukana aina jo silloin, kun luonnoksia kirjoitetaan – eikä vasta silloin, kun päätökset on käytännössä taputeltu.
Suomalainen liikenneala ei ole Brysselissä uusi tulokas, itse asiassa ollaankin jo arvon konkareita
Olisi kuitenkin kornia väittää, että suomalainen tieliikennesektori olisi vasta viime vuosina löytänyt tiensä Brysselin.
Todellisuudessa suomalainen liikennealan EU-vaikuttaminen on lähes yhtä marinoitunutta ja kokenutta kuin itse Suomen EU-jäsenyys. Järjestöt, yritykset ja asiantuntijat ovat osallistuneet eurooppalaiseen päätöksentekoon käytännössä koko jäsenyytemme ajan. Ja tieliikennealojen lobbaus on ollut ansiostamme tässä kehityksessä aivan etulinjassa.
Työtä on pyritty tekemään määrätietoisesti, rajallisin resurssein, mutta pitkäjänteisesti.
Silti jotain on viime aikoina muuttunut entistä paremmaksi. Jos aiemmin suomalainen vaikuttaminen näyttäytyi useiden toimijoiden rinnakkaisina ponnisteluina, tänään ääni kuuluu aiempaa koordinoidummin, johdonmukaisemmin ja kauemmas.
Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin liikennepolitiikka ei enää rajoitu yksinomaan liikenteeseen. Samat päätökset koskettavat energiaa, teollisuutta, kilpailukykyä, huoltovarmuutta, digitalisaatiota ja sisämarkkinoita.
Tunnettuus on Brysselin kovinta valuuttaa
Brysselissä toimiva FinMobility on vääjäämättä ollut keskeinen osa tätä kehitystä.
Organisaatio kokoaa yhteen suomalaisen liikenne-, logistiikka-, auto ja ajoneuvo -henkilöliikenne- ja infrastruktuurisektorien näkemyksiä tavalla, joka on tehnyt suomalaisesta vaikuttamisesta yhä aiempaa näkyvämpää eurooppalaisissa verkostoissa.
Mutta vielä näkyvyyttäkin tärkeämpää on tunnettuus. Brysselin vaikuttamistyössä tunnettuus ei synny näyttävistä kampanjoista eikä yksittäisistä ulostuloista. Se syntyy vuosien aikana rakentuneesta luottamuksesta.
Siitä, että komission virkamies tunnistaa organisaation nimen.
Siitä, että mepin tiimistä tiedetään, kenelle soittaa tai laittaa meiliä.
Siitä, että eurooppalaisten kattojärjestön kollegat tietävät suomalaisilta löytyvän poikkeuksetta valmisteltu näkemys kinkkisiinkimpiin kysymyksiin.
Tällaista asemaa ei rakenneta vuodessa eikä parlamenttikaudessa. Se rakennetaan vuosikymmenten aikana.
Siksi suomalaisen tieliikennealan ääni kuuluu Brysselissä vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Pitkäjänteinen työ näkyy päivä päivältä entistä kirkkaammin.
Ei enää vain Suomen puolustamista, vaan sitä kautta myös EU-vahvistuu
Samalla myös vaikuttamisen luonne on muuttunut.
Brysselissä ei riitä, että kerrotaan Suomen kanta, tai että eipä tämä aloite meille käy. On pystyttävä perustelemaan, miksi suomalainen ratkaisu hyödyttääkin koko Eurooppaa.
Kun suomalaiset toimijat nostavat esiin pitkien etäisyyksien markkinoiden tarpeita, arktisia olosuhteita, raskaan liikenteen kilpailukykyä tai huoltovarmuuden näkökulmia, viesti ei voi kohdistua yksinomaan suomalaisiin europarlamentaarikkoihin tai suomalaisiin komission virkamiehiin suomen kielellä – sen tulee kohdistua koko eurooppalaiseen keskusteluun ja eurooppalaisin kielin.
Juuri tässä FinMobility on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa. Näyttäydymme ja käyttäydymme Brysselissä suomalaisena ja eurooppalaisena keskustelukumppanina, joka tarjoaa näkökulmat, joita kaikki eivät aina huomaa mutta joita kaikki lopulta tarvitsevat. Pohjoisen Euroopan logistiset realiteetit, käytännön vaikutukset elinkeinoelämälle, kuljetus- ja liikennealan toimintakyky ja sisämarkkinoiden toimivuus ovat kysymyksiä, joiden merkitys on viime vuosien kriisien myötä kasvanut – ja joista me suomalaistoimijat kannamme erityistä huolta.
Onneksi EU-päättäjä kuulevatkin nykyisin meitä, jotka luovat ratkaisuja eivätkä ongelmia.
Työmme on siirtymässä uuteen, entistä vakuuttavampaan vaiheeseen
Vuoden 2026 kiinnostavin liikennepoliittinen tarina ei ehkä lopulta ole Kypros eikä edes tuleva Irlannin puheenjohtajuus. Kiinnostavin tarina on se, miten suomalaisen liikennealan pitkä EU-vaikuttamisen perinne on siirtymässä uuteen vaiheeseen.
FinMobilityn omat resurssit ovat vahvistuneet. Organisaatio on pystynyt kasvattamaan asiantuntijavoimaansa tuhdisti ja vahvistamaan läsnäoloaan aikana, jolloin EU:n liikennepolitiikasta on tullut yhä laajempi, teknisempi ja strategisesti merkittävämpi kokonaisuus.
Vaikuttamistyössä mikään ei korvaa osaavia ihmisiä, toimivia verkostoja ja pitkäjänteisesti rakennettua luottamusta.
Brysselissä se näkyy yksinkertaisena asiana: suomalaisia kuullaan, suomalaisia kutsutaan mukaan keskusteluihin aiemmin ja suomalaisia näkemyksiä kysytään yhä useammin jo valmisteluvaiheessa.
Vuoden 2026 tarina ei siis ole suomalaisen liikennealan herääminen EU-vaikuttamiseen - sehän tapahtui jo kauan sitten. Nyt vahvistamme jo tehtyä isolla kädellä edelleen.
Pasi Moisio
toimitusjohtaja, FinMobility
FinMobilityn jäsenorganisaatioita ovat SKALin lisäksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT, Linja-autoliitto, Taksiliitto, Autoalan Keskusliitto AKL, RT INFRA, Logistiikkayritysten Liitto, Tieyhdistys sekä Teknologiateollisuuden perävaunu- ja päällirakennevalmistajien toimialaryhmä
