2020-luku on ollut poikkeuksellinen. Koronapandemian, Ukrainan sodan, Lähi-idän konfliktien ja kauppapoliittisten jännitteiden keskellä yksi asia on käynyt entistä selvemmäksi: Suomi on riippuvainen toimivista kuljetuksista. Ilman niitä eivät liiku ruoka, rakennusmateriaalit, teollisuuden tuotteet tai arjen palvelut.
Juuri nyt kuljetusalan suurin huolenaihe on polttonesteiden hinta. Dieselin litrahinta nousi syyskuun alussa paikoin yli 2,5 euroon. Taso on monille yrityksille kestämätön. Kun polttoaine muodostaa merkittävän osan kuljetuskustannuksista, hinnan nopea nousu syö kannattavuuden hetkessä.
Suomi ei voi vaikuttaa maailmanmarkkinoilla öljyn hintaan tai geopoliittisiin kriiseihin. Sen sijaan voimme vaikuttaa niihin kustannuksiin, jotka syntyvät kansallisista päätöksistä. Siksi olemme esittäneet jakeluvelvoitteen alentamista, polttoaineveron keventämistä sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttamista. Näillä toimilla voitaisiin helpottaa yritysten kustannuspainetta nopeasti.
Huoli ei kuitenkaan koske vain tätä päivää. Vuonna 2028 käyttöön tuleva liikenteen polttoainejakelun päästökauppa nostaa kustannuksia entisestään. Samaan aikaan myös jakeluvelvoite kiristyy. Näiden yhteisvaikutus on erittäin merkittävä. Jos vuoden 2028 tasot olisivat voimassa jo nyt, dieselin litrahinta olisi arviolta selvästi yli kolme euroa.
Ammattidieselin käyttöönotto on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Palautustason on oltava aidosti vaikuttava, jotta järjestelmä tukee kuljetusalan kilpailukykyä tilanteessa, jossa kustannukset nousevat nopeasti ja kilpailijamaat tukevat omia logistiikkasektoreitaan monin tavoin.
Kuljetusyritysten tilanne on jo valmiiksi vaikea. SKALin barometrit osoittavat, että alan kannattavuus on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kun dieselin hinta nousee muutamia kymmeniä senttejä litralla, vaikutus yrityksen tulokseen voi olla ratkaiseva.
Valitettavasti hallitus ei viime kevään kehysriihessään tehnyt ratkaisuja kuljetusyritysten korkeiden polttonestekustannusten lieventämiseksi, vaikka energian hintatilannetta piti arvioida uudelleen. Tilanne on kuitenkin muuttunut entistä vakavammaksi, eikä päätöksiä voida enää lykätä.
Monet Euroopan maat ovat jo tunnistaneet paljon energiaa kuluttavat alat erityisen tuen tarpeessa oleviksi sektoreiksi. Maantiekuljetuksia helpotetaan useissa kilpailijamaissa erilaisilla kustannuksia alentavilla toimilla. Suomi ei voi jäädä sivusta seuraamaan kehitystä. Olemme logistisesti haastavassa asemassa jo maantieteellisen sijaintimme vuoksi.
SKAL on esittänyt hallitukselle jo keväällä konkreettisen ratkaisupaketin. Keskeisimmät toimet ovat jakeluvelvoitteen alentaminen nykyisestä 19,5 prosentista 9,5 prosenttiin sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen. Jakeluvelvoitteen alentaminen voisi laskea dieselin hintaa arviolta noin 15 senttiä litralta nopeasti. Myös polttoaineveron alentamista on tarkasteltava vakavasti, vaikka julkisen talouden tilanne on haastava.
Energian hinta ei ole vain kuljetusalan kysymys. Kun logistiikan kustannukset nousevat, vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnassa: teollisuudessa, kaupassa, rakentamisessa ja lopulta kuluttajien arjessa. Jos tavarat eivät liiku kilpailukykyisesti, koko Suomen kilpailukyky kärsii.
Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka pitävät Suomen pyörät liikkeessä.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
