Espoo ilmoitti aikovansa ottaa käyttöön niin sanotut nollapäästöalueet kaupunkiliikenteessä. Helsinki seurasi pian perässä. SKAL vaatii realismia ja vaikutusarviointia: päästöjä voidaan vähentää teknologianeutraalisti yhteistyössä yritysten kanssa.
Nollapäästövyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, jolla liikennöinti on sallittua vain ajoneuvoille, jotka eivät tuota käytön aikana pakokaasupäästöjä. Käytännössä nämä ovat sähkö- ja vetyautoja.
Espoon kaupungin suunnitelmassa kuorma- ja pakettiautoilta vaadittaisiin, vaiheittain, nollapäästöistä liikennöintiä valituilla alueilla, jotka julkaistaisiin myöhemmin. Helsinki taas suunnittelee päästörajoituksia jakeluliikenteelle käyttäen termiä ”ympäristövyöhyke”.
SKAL jäsenyhdistyksineen otti kantaa suunnitelmiin tuoreeltaan: Ennen mahdollisten nollapäästöalueiden käyttöönottoa tulisi arvioida muun muassa kaluston saatavuutta, vaihtoehtoisen käyttövoiman lataus- ja tankkausinfrastruktuuria, kaupunkien tavarahuollon tarpeita sekä lastaus- ja purkupaikkojen toimivuutta – puhumattakaan kuljetusyrityksille syntyvistä kustannuksista ja näiden investointikyvystä.
Huolellinen vaikutusarviointi tarvitaan
Jos nollapäästöalueita päätetään edistää, tulee valmistelu tehdä tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Sääntelyn tulee perustua vaiheittaiseen etenemiseen, riittäviin siirtymäaikoihin, selkeisiin poikkeuksiin ja pääkaupunkiseudun yhtenäisiin sääntöihin sekä todellisiin päästövähennyksiin. SKAL sitoutuu osallistumaan valmisteluun.
_______________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Tästä puhutaan: energiakatselmusvelvoite tulee
Polttoainejakelun päästökaupan ja sosiaalisen ilmastorahaston tilannekatsaus
