Eurooppa-päivänä on luontevaa pysähtyä pohtimaan Suomen paikkaa Euroopassa – ja sitä, millä eväillä pärjäämme kilpailussa investoinneista, työpaikoista ja kasvusta. Yksi vastaus nousee ylitse muiden: logistiikan kilpailukyky.
Jäsenyytemme EU:ssa on jo kestänyt jo yli 30 vuotta. Tein vuonna 1994 töitä, joissa painopiste oli ponnistella Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Kuten olen kertonut, siinä hommassa tuli joskus turpaankin Seinäjoen tai Vaasan torilla, mutta en ole katunut. Suomen paikka on yksiselitteisesti EU:ssa. Siitä huolimatta saa olla kriittinenkin ja aivan kaikkea sääntelyä ei pidä niellä ja EU:n pitäisi entistä enemmän pohtia omaa kilpailukykyään koko maailman pelastamisen sijasta.
Syrjäiselle Suomelle tällä kilpailukyvyllä on paljon vaikutusta. Tänne tehtävissä investoinneissa kuljetus ja logistiikkakustannuksilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Olemme maantieteellisesti etäällä markkinoista, ja tämän haittavaikutuksia pitää pyrkiä vähentämään poliittisilla päätöksillä Suomen omista lähtökohdista. Päätöksillä voidaan joko vahvistaa tai heikentää kykyämme kompensoida tätä sijaintia tehokkaalla ja kustannustehokkaalla logistiikalla.
Liikenne ja logistiikka ei ole vain yhden ministeriön asia. Se on samalla turvallisuus , alue , työvoima , vero , ilmasto , elinkeino , kilpailu ja EU politiikkaa. Tällä hetkellä päätöksenteko on liian sirpaleista. Kokonaiskuva hämärtyy, ja vaikutukset kuljetusalaan – ja sitä kautta koko elinkeinoelämään – jäävät liian usein vajaasti arvioiduiksi.
Siksi Suomi tarvitsee hallituksen, kuljetusalan ja elinkeinoelämän yhteisen logistiikan kilpailukykyohjelman. Ohjelman tavoitteena olisi hillitä kuljetuskustannusten kasvua, turvata investointien edellytykset, huomioida päästövähennystoimien vaikutukset ja vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on aivan oikein todennut, että logistiikkaa koskevan lainsäädännön tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja huolellisesti vaikutusarvioitua. Lisäksi kansainväliseen vaikuttamiseen on varattava riittävät resurssit. Tässä Eurooppa päivän ydin on kirkas: suuri osa kuljetusalaa koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä.
SKALin EU vaikuttamisen tavoitteena on varmistaa, että Suomen erityisolosuhteet tunnistetaan EU sääntelyssä. Pitkät etäisyydet, pohjoinen sijainti, talviolosuhteet ja muuttunut turvallisuustilanne eivät ole poikkeuksia vaan pysyviä lähtökohtia. EU tason päätöksillä ei saa kasvattaa Suomen kustannustasoa kohtuuttomasti tai heikentää investointiympäristöämme.
Samalla EU tarjoaa myös mahdollisuuksia. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on haettavissa miljardeja euroja infrastruktuuriin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Suomen entistä strategisempi asema, Nato jäsenyys ja pitkä raja Venäjän kanssa edellyttävät, että olemme ajoissa ja aktiivisesti vaikuttamassa rahoituksen suuntaamiseen väylähankkeisiin myös Suomessa.
Logistiikan kilpailukyky ei ole kuljetusalan erityiskysymys. Se on kaikkien yritysten yhteinen asia. Kuljetuskustannusten nousu kertautuu teollisuuteen, kauppaan, huoltovarmuuteen ja työllisyyteen. Siksi Eurooppa-päivänä on syytä sanoa selvästi: Suomi pysyy liikkeessä vain, jos logistiikka pysyy kilpailukykyisenä – kotimaassa ja Euroopassa.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
