Tapahtumat maailmalla, öljyn markkinahinnan nousu ja vaikutukset kuljetusalalle puhuttavat. Mitä polttonesteiden hinnalle on tapahtunut viime vuosina ja mistä syistä? Millaista kehitystä on nähtävissä horisontissa?
Valitettavasti neljä vuotta sitten alkanut ja yhä käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei riittänyt uhkaamaan orastavaa Suomen talouskasvua. Ikään kuin Suomen geopoliittisen aseman muutokset itärajan sulkeuduttua eivät riittäisi meitäkin kurittamaan.
Suomi on saarimainen maa suhteessa muuhun Eurooppaan ja maksaa liikkumisesta sekä tavaroiden viemisestä. Nyt käynnissä oleva tuorein kriisi Iranissa näkyy meille kaikille suomalaisille.
Mediassa kuulemme eri tahojen arvioita talouteen. Näissä arvioissa on usein ristiriitaisuutta tai vähintäänkin heikkoa ennustettavuutta kun emme täältä pohjolasta voi vaikuttaa Lähi-idän tapahtumiin.
Taloudessa keskeisenä epävarmuustekijänä on öljyn hinta, joka luonnollisesti vaikuttaa polttonesteiden hintaan. Öljyä kuljetetaan globaaleilla merireiteillä, jotka ovat nyt uhattuna. Markkina reagoi ennen kaikkea toimitusriskiin: Hormuzinsalmi on keskeinen “pullonkaula”, jonka häiriöt nostavat sekä raakaöljyn että jalosteiden hintoja. Muita tekijöitä ovat sodan aiheuttamat vauriot tuotantoinfrassa, jalostamoitten muuttuva tuotanto, merikuljetuksien kallistuminen tai kun raaka-ainevirrat (Eurooppa–Aasia-Pohjois-Amerikka) menevät uusiksi.
Kuten neljä vuotta sitten, raju hintojen nousu on uhka kuljetusyritysten toimintakyvylle, mikä voi vaarantaa tuotteiden ja raaka-aineiden kuljettamista. Iso osa kuljetusyrityksistä on varautunut rajuihin hinnannousuihin polttoaineklausuuleilla, mutta paljon on sopimuksia, joissa klausuulia ei ole. Tällä hetkellä esimerkiksi moni maansiirtoyritys jättää tarjouksia tulevan kesän urakoista. Näitä tarjouksia on vaikea tehdä, kun ei tiedä tulevan kesän energiahintoja.
Hinnalla on vaikutusta laajasti, vaikkapa elintarviketuotantoon ja energiahuoltoon.
Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat riippuvaisia polttoaineista. Kustannusten nousu siirtyy ruoan hintaan ja voi heikentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä.
Minä en uskalla alkaa päivittäin vaihtuvien tietojen ja markkinahintojen perusteella ennustamaan, miten dieselin hinta kehittyy, mutta syytä on varautua myös pitkäkestoiseen häiriöön.
Vaikka elämme juuri nyt ajassa, jonka ratkaisut eivät ole käsissämme, on syytä katsoa pidempää aikaväliä polttonestemarkkinoilla, mennyttä ja tulevaa.
Mitä tapahtui viimeisen neljän vuoden aikana?
Aluksi on syytä oikaista usein kuultu väite, jonka mukaan polttonesteiden hintaan vaikuttaa vain ja ainoastaan öljyn maailmanmarkkinahinta. Todellisuudessa poliittisilla päätöksillä on yhtä lailla merkitystä, kuten viime vuosien muutokset osoittavat.
Energian hintaan voi ja pitää vaikuttaa poliittisin päätöksin. Vaikka nyt on kyseessä tekijät, joihin emme voi vaikuttaa, tuon esiin poliittisten päätösten vaikutukset. Ja toisaalta on hyvä muistaa, että politiikastahan tässä Lähi-idänkin tilanteessa on lopulta kyse.
Neljä vuotta sitten Venäjän aloitettua sotansa, näimme tätä päivää vastaavan tilanteen. Öljyn hinta nousi jyrkästi.
Mitä sen jälkeen tehtiin ja on tapahtunut polttonesteiden hinnalle?
Aluksi vuoden 2022 heinäkuussa alennettiin jakeluvelvoitetta. Tämä näkyi selvästi polttoaineen hintoja alentaen. Kesäkuusta 2022 heinäkuuhun 2022 dieselin hinta aleni peräti 17 senttiä litralta.
Nyttemmin, tällä hallituskaudella, jakeluvelvoite on ollut aiemmin päätettyä matalammalla tasolla ja lisäksi polttoaineveroa on alennettu. Myös globaalien markkinoiden tilapäinen rauhoittuminen on näkynyt hinnoissa.
Tarkastellaan tätä vähän tarkemmin.
Vuoden 2024 alusta Suomessa toteutettiin historiallinen muutos: polttoaineveroa alennettiin. Näitä päätöksiä on tehty lisää ja se näkyy oheisessa kuvassa.
Polttonesteiden verotuksen suunta kääntyi historiallisesti laskuun Suomessa.
Polttoaineveroa suurempi vaikutus hintaan on ollut jakeluvelvoitteen tasolla. Ilman uusia linjauksia jakeluvelvoite olisi ollut jo vuoden 2024 alusta 28 prosenttia 13,5 prosentin sijaan.
Jakeluvelvoite nousee hallituskaudella vuoden 2024 13,5 prosentin tasosta vuosittain kolme prosenttiyksikköä kerrallaan. Vuoden 2026 jakeluvelvoitteen taso 19,5 prosenttia on kuitenkin lähes kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin aiemmin voimassa olleessa lainsäädännössä.
Me SKALissa arvioimme, että tällä hallituskaudella jakeluvelvoitteen ja polttoaineveron kevennykset yhdessä ovat pienentäneet kuljetusyritysten kustannuksia vuositasolla 240–260 miljoonalla eurolla – vaikutus on siis ollut erittäin merkittävä koko toimialalle.
Myönteistä. Mutta tämä on tarjonnut vain hengähdystauon kuljetusyrityksille – tai kuljetuksien tilaajille.
Kuva: Dieselin hinta laski eri syistä viime vuosien aikana.
Miltä Suomen taso näytti juuri ennen eskalaatiota? Tilastokeskuksen mukaan dieselin keskihinta veroineen oli helmikuussa 2026 1,80 €/l (kuukausikeskiarvo). Tämä on hyvä “lähtötaso” vaikutusten arviointiin, kun ollaan menossa toiseen suuntaan.
Dieselin seuraavat hintauhat jo horisontissa
Vaikka maailmalla rauhoittuisi, sodat loppuisivat ja öljyn markkinahinta laskisi, hintapaineet eivät ole ohi.
Seuraavat vuodet tuovat jälleen painetta dieselin hinnannousulle. Tekijät ovat enemmän niiden kotimaisten poliittisten päätösten vaikutuspiirissä.
Ensinnäkin jakeluvelvoitteen jättikorotus vuoden 2028 alusta tuo ison kustannuspaineen. Myös EU-tasoinen päästöpolitiikka tuo lisäkustannuksia vuoden 2027 jälkeen. Suomessa pitäisi ottaa käyttöön polttoainejakelun päästökauppa.
Vaikutukset näkyvät kuvassa.
Tämä kaikki tarkoittaa, että ilman uusia kansallisia toimia kustannuspaineet palaavat – ja voivat nousta entistä korkeammaksi.
Suomi on merentakainen maa, johon energian hinnat vaikuttavat paljon. Kuljetusala on Suomen talouden hermoverkko. Alan kilpailukyky riippuu voimakkaasti polttoainekustannuksista – ja niiden ennustettavuudesta.
Pointtaan neljä tekijää, joihin pitäisi pyrkiä:
- Energian hinnan on oltava ennustettava, jotta yritykset voivat hinnoitella palvelunsa ja investoida.
- Polttoaineverotuksessa tulee jatkaa kilpailukykyä tukevalla linjalla.
- Jakeluvelvoitteen korotukset on toteutettava maltillisesti, jotta kustannuksia ei vyörytetä yrityksille kohtuuttomasti.
- Pidetään kilpailukyky koko ajan mielessä: Kuljetusalan kustannusten nousu heijastuu aina koko kansantalouteen tai vaikkapa yritysten sijoittumiseen.
Energiapolitiikan on turvattava kuljetusalan toimintakyky. Näin on helppo vaatia maailman myllerryksien keskellä, mutta päättäjiäkin kannustan elämään ajan hermolla.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
