Vuosikymmeniin mahtui niin ennennäkemätöntä edistystä kuin tiukkoja taisteluita.
Lähi-idän konfliktien synnyttämät öljykriisit eivät ole mitään uutta: 1970-luvulla sellainen koetteli maailmaa – ja Suomea sen mukana – peräti kahdesti. Vuonna 1973 polttoaineiden hinnat nousivat niin jyrkästi, että joissain Euroopan maissa autoliikenne kiellettiin tiettyinä päivinä kokonaan. Suomessa ratkaisuja haettiin eri rajoituksista, kuten polttoainesäästöjä tavoitelleesta, mutta kuljetusaikoja pidentäneestä 80 kilometrin nopeusrajoituksesta.
Vuoden 1979 kriisi nosti öljyn hinnan kaksinkertaiseksi edelliseen kriisiin verrattuna, mutta kahdenväliset kauppasuhteet Neuvostoliiton kanssa ja sieltä saatu öljy helpottivat Suomen tilannetta. Turvatakseen ammattiautoilijoiden polttoaineen saannin mahdollisimman edullisella hinnalla SKALin edeltäjä, Kuorma-autoliitto (KAL), päätti tilanteen seurauksena tehdä uuden aluevaltauksen ja oli perustamassa omaa öljy-yhtiötään. Vuosina 1980–1987 toiminut Oy Atlas-Öljy Ab myi tukkuhintaan hankkimiaan poltto- ja voiteluaineita ainoastaan ammattiautoilijoille, pyrkimyksenä parantaa näiden kilpailukykyä jo valmiiksi tiukassa tilanteessa.
Toimintaa ja turvallisuutta
Liiton järjestötoiminta vain jatkoi vahvistumistaan. KAL otti kantaa entistä aktiivisemmin ja rohkeammin, eikä karttanut koviakaan keinoja neuvotteluiden epäonnistuttua. Lakkoja ja työnseisauksia nähtiin työmarkkinoiden historiaan varsin levottomana jääneen 1970-luvun aikana eri suoritealoilla useampaankin otteeseen.
Vuonna 1972 vastustusta kohtasi muun muassa muualta Euroopasta Suomeen omaksuttu työaikasääntely. Sen ei katsottu soveltuvan Suomen tai kuljetusalan oloihin, minkä lisäksi pahennusta herätti se, ettei sitä valmistelevassa komiteassa ollut lainkaan kuljetusalan edustusta. Kaksi vuotta myöhemmin liitto päätyi, jäsenistönsä mielipiteitä ensin kartoitettuaan, vastustamaan autoihin kaavailtuja ajopiirtureita, koska näiden edut katsottiin olemattomiksi, mutta haitat todellisiksi. Analogisista ajopiirtureista tuli kuitenkin Suomessa pakollisia vuonna 1978.
1970-luku oli merkittävä vuosikymmen liikenneturvallisuuden suhteen: kalustoa kehitettiin turvallisuus edellä, minkä lisäksi Suomen lainsäädännössä otettiin käyttöön niin turvavyöpakko (1975) kuin promillerajat (1977). Synkin vuosi Suomen tieliikenteessä koskaan oli 1972, jolloin tieliikenteessä sai surmansa peräti 1 156 henkilöä. KAL käynnisti jäsenistölleen suunnatun liikenneturvallisuuskampanjan ja oli muutenkin aktiivisessa roolissa tieturvallisuuden kehittämisessä: vuonna 1979 KAL sai esimerkiksi voimaan virallisen ohjeistuksen vaarallisten aineiden kuljetuksiin.
1980-luvun nousukausi
Niin Suomelle kuin kuljetusalalle uusi vuosikymmen näyttäytyi ennennäkemättömän hyvinvoinnin, kansainvälistymisen ja kehityksen aikakautena, jota leimasi dynaamisuus, kasvu ja usko tulevaisuuteen.
Uudistusmielisen Mihail Gorbatšovin nousu Neuvostoliiton johtoon ja siitä alkanut vapaampi aikakausi idänsuhteissa mahdollisti viimein Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppa-alueessa EFTAssa, luoden pohjaa maamme myöhemmälle integraatiolle Eurooppaan. Tämä sujuvoitti ulkomaanliikennettä, joka viennin vetämänä – ja nyt entistä enemmän myös länteen suuntautuvana – kasvatti osuuttaan suomalaisella kuljetusalalla. Kumipyörin tapahtuvan ulkomaanliikenteen suoritteissa miljoonan tonnin raja oli ylitetty jo vuonna 1971.
Raskaan liikenteen määrän kasvuun maanteillä ei suhtauduttu suopeasti Euroopassa eikä meillä, ja erinäisin rajoituksin (Eurooppa) sekä veronkiristyksin (Suomi) tavarakuljetuksia pyrittiin 1980-luvulla ohjaamaan maanteiltä rautateille.
Tietotekniikan tulo lisäsi tehokkuutta ja tavoittavuutta: esimerkiksi ensimmäiset autopuhelimet Suomessa nähtiin vuonna 1973. Vuonna 1984 markkinoille tulivat NMT-verkossa toimivat kannettavat puhelimet, joskin kokoa ne vaativat niin hauikselta kuin lompakolta: ensimmäisillä malleilla oli painoa jopa viisi kiloa ja hintaakin nykyrahassa yli kymppitonnin verran! Myös markkinoinnin merkityksen kasvu mullisti yrittäjyyttä kuljetusalallakin. Yrittäjänä toimimiseen vaadittiin entistä laajempaa osaamista, mikä heijastui myös SKALin koulutustarjonnan laajenemisena. Kustannuslaskennan saloihin jäsenistöä opastettiin jo 1970-luvun alkuvuosista lähtien, ja 1983 aloitettiin ensimmäiset valtakunnalliset infokiertueet, ensimmäisenä aiheena sukupolvenvaihdos.
Raskaan liikenteen oma lehti
Järjestön viestinnän kannalta suurin muutos nähtiin vuonna 1973, jolloin Taksiliitto lanseerasi oman lehtensä, mistä lähtien tuolloin Ammattiautoilijan nimellä kulkenut lehti edusti vain raskasta liikennettä. Lehden sisältö monipuolistui ja tuli lähemmäs lukijaa: esimerkiksi yhä lehden luetuimpiin kuuluvia yrittäjähaastatteluita ja henkilökuvia alettiin lehdessä julkaista 1970-luvulta lähtien.
Myös naisia alkoi kuljetusalalla ja sen myötä lehden sivuilla näkyä entistä enemmän, eikä vain hemaisevissa mainoskuvissa (vielä tuolloin kuormalavojakin mainostettiin alastomilla naisilla!): 1970 nainen voitti Kesoilin ammattitietokilpailun, kaksi vuotta myöhemmin nähtiin ensimmäinen naisliittokokousedustaja ja vuonna 1973 lehden sivuilla päiviteltiin naispuolista puutavara-autoilijaa.
Vaikka vuosikymmenten myllerrykset saivat monen autoilijan pään pyörälle, olivat suurimmat muutokset vasta tulossa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Liikenneturvallisuusviesti "pysähdy, katso ja vilkuta" innosti ekaluokkalaisia
Kuljetus V. Kankaanpää ja Pojat: ”Mennään, mennään, se on meidän motto!”
