Uusia kasvoja SKALiin – tässä ovat SKAL Elintarvikealan ja SKAL Kaakkois-Suomen uudet toimitusjohtajat!

Jarkko Lehtisaari aloitti toukokuussa SKAL Elintarvikealan toimitusjohtajana, ja Riikka Koskinen lokakuussa SKAL Kaakkois-Suomi ry:n toimitusjohtajana sekä SKALin järjestötoiminnan asiantuntijana. Kuljetusyrittäjä-lehden toimitus jututti uudet skalilaiset.

Jarkko Lehtisaari, 46, siirtyi SKAL Elintarvikealan palvelukseen Tuoretie Oy:ltä, jossa hän ehti toimia logistiikkapäällikkönä yli 15 vuoden ajan. Elintarvikealan logistiikkaketjussa ei sellaista lenkkiä olekaan, missä hän ei olisi uransa aikana työskennellyt.

– Armeijan jälkeen lähdimme nykyisen vaimoni kanssa pääkaupunkiseudulle, jolloin hakeuduin logistiikan pariin. Sieltä olen sitten pikkuhiljaa ihan operatiivisista töistä mennyt eteenpäin. Tutuksi on tullut monta vaihetta logistiikasta; niin varastonkeräilyn, lähettämisen kuin kuljettamisen näkövinkkelistä järjestelmiin, sopimuksiin ja talouteen, joten näkemys alasta on tässä vuosien varrella aika paljon laajentunut, hän kertaa.

Jarkko Lehtisaarella on monipuolinen logistiikan alan kokemus (kuva: Ariela Säkkinen).

Pöydän toiselle puolen

Se, miten elintarvikeala tuo kirjaimellisesti leivän suomalaisten pöytään, on hänelle tuttua monellakin tapaa.

– Meillä oli perheessä ravintola ja sitä kautta varmaan opin yrittäjyyteen. Itsekin opiskelin ravintolakokiksi, kunnes totesin, ettei se ollutkaan minua varten, hän hymähtää.

Kuljetusyrittäjien kanssa pitkään tilaajapuolella työskenneltyään tutuksi tulivat myös vaatimukset ja haasteet, joiden kanssa nämä joutuvat kamppailemaan päivittäin. Tästä virisi halu vaikuttaa asioihin. Monipuolista kokemustaan hän pitääkin suurimpana vahvuutenaan. Samoilla linjoilla oli myös valinnan tehnyt hallitus.

– Olen ollut osaltani luomassa sitä vaatimuskehikkoa, joten siksi minulla on ymmärrystä kuljetusten ostajien vaatimuksista. Niin vastuullisuuden kuin laatuvaatimusten puolelta ne kasvavat koko ajan, joten minua kiinnosti päästä vaikuttamaan asioihin entistä laajemmin: ei vain olla ratkomassa ongelmia, vaan tunnistaa tulevia haasteita, esimerkiksi lainsäädännön muutoksia, ja pyrkiä vaikuttamaan jo niihin mahdollistaen sen, että yrittäjät pystyisivät varautumaan heidän arkeensa vaikuttaviin ja sitä vaikeuttaviin asioihin.

Vaikka alan elintärkeys ehkä tunnistetaankin ja töitäkin riittää, täytyy työn olla kannattavaa, hän muistuttaa.

– Ennakoitavuus on tärkeää. Kun mittavia investointeja tehdään, joko kalustoon tai työvoimaan, on se pitkäjänteistä työtä, johon aina liittyy riski. Silloin täytyy olla näkymä, että tekeminen on järkevää toimintaa niin kannattavuuden kuin työhön kohdistuvan vaatimuskehikon kautta.

Suomen erityisolosuhteet

Lehtisaari hyppäsi uudessa tehtävässään syvään päähän, ja jo elokuussa hän isännöi EKYn vuotuisia kesäpäiviä.

– Haluan tarkalla korvalla kuunnella yrittäjiämme. Meidän pitää olla heidän edunvalvojansa ja ymmärtää, mitä heidän arjessaan tapahtuu.

Ja niitä haasteita ei arjesta puutu. Kannattavuuden ja työvoimapulan lisäksi tällä hetkellä suurimmat ovat hänen mukaansa lihan vientiä tyrehdyttänyt afrikkalainen sikarutto, tuotannon keskittämisestä johtuvat muuttuvat tavaravirrat sekä EU:n uusi eläinkuljetusasetus, joka toisi läpi mennessään alalle merkittäviä – osin jopa ”aivan hulluja”– muutoksia.

– Asetuksen alkuperäisessä muodossa kaksikerroskuljetukset olisivat loppuneet käytännössä koko EU:ssa, minkä lisäksi oli niin isoja pinta-alamääreitä, että jossain kohtaa laskin minimivaikutuksen olevan kuljetusten tarpeeseen, päästöihin ja kustannuksiin 2,35- kertainen, hän tuhahtaa

– Kuljetusten määrät olisi siis jouduttu tuplaamaan, mikä meille olisi ollut ihan hyvä tilanne, mutta ei teollisuus ole valmis ottamaan sellaisia kustannuksia.

EKYn vaikuttamistyö asetuksen torppaamiseksi siis jatkuu.

Päättäjät, etenkään EU:ssa, eivät Lehtisaaren mukaan vieläkään ymmärrä Suomen erityisolosuhteita.

– Meillä on talviolosuhteet, suuret lämpötilan vaihtelut ja pitkät etäisyydet. Asetus tiukentaisi myös kuljetusaikoja yhdeksään tuntiin, mihin ei Suomessa pystyttäisi. Euroopassa on eläinten kokoamiskeskuksia, joista otetaan täyskuorma päälle, mutta Suomen maatilojen infra on sellainen, että lähestulkoon jokainen eläin haetaan eri tilalta, jolloin kuorman kerääminen kestää. Lobbaamista siis riittää.

Ammattilaisten asialla

Kun elintarvikeala toimii, ei kukaan sitä edes huomaa. Sen kriittisyyteen havahdutaan Lehtisaaren mukaan vasta siinä vaiheessa, kun kaupoissa ei enää ole ruokaa. Kyseessä on kuitenkin vaativa ala, jonka kuljetusten on liikuttava säällä kuin säällä.

- Ei riitä, että ajokortissa on riittävät luokat ja osaa ajaa autoa. Täytyy olla monenlaista ammattipätevyyttä. Täytyy tuntea kuljetettava tavara, huolehtia oikeista lämpötiloista joita samassa kuljetuksessa voi olla useitakin – ja spesifimpien tuotteiden kohdalla tuntea vielä lainsäädäntöäkin. Täytyy olla melkoinen monitaituri, hän summaa.

Saa muuten nähdä, missä kaikkialla Lehtisaaren ääntä tullaan Brysselin ja neuvottelupöytien lisäksi vielä kuulemaan: hän on nimittäin myös pitkän linjan harrastelijamuusikko ja solisti!

Tehtävässään 1.10. aloittaneen, mutta jo syyskuun strategiapäivillä Turussa mukana olleen Riikka Koskisen toimenkuvasta puolet kohdentuu SKAL Kaakkois-Suomen toimitusjohtajuuden hoitamiseen ja toinen puoli SKAL ry:n sekä SKAL Pohjois-Suomen tehtäviin. SKAL ry:ssä hänen vastuullaan on muun muassa SKAL Nuorten Verkoston toiminnan koordinointi SKAL Pohjois-Suomen osuuden keskittyessä viestinnällisiin tehtäviin.

Riikka Koskinen tulee SKALiin Töitä Suomesta - organisaatiosta (kuva: Ariela Säkkinen).

Paletin laajuus ja vaativuus ei tätä renessanssinaiseksi itseään luonnehtivaa voimanpesää pelota, ja hänen perehtyneisyytensä SKALiin teki vaikutuksen jo työhaastattelussa.

- Olen kiinnostunut monesta asiasta, ja jostain innostuessani kaivan siitä kaiken tiedon esille. En pelkää muutosta, vaan lähden rohkeasti kokeilemaan uusia asioita.

Karjalaisjuuret paljastavan naurun saattelemana Koskinen tunnustaa, ettei häneltä itseltään löydy kuorma-autokorttiakaan.

– Alan taustaa löytyy kuitenkin omasta suvustanikin: isoisoisäni perusti kuljetusyrityksen sodasta palattuaan. Eipä olisi Sulo-vaari osannut kuvitellakaan omaa yritystä perustaessaan, millaisessa toimintaympäristössä kuljetusalalla toimitaan 80 vuotta myöhemmin!

44-vuotias Koskinen on koulutukseltaan strategisen johtamisen YAMK-opintoja viimeistelevä tradenomi. Ennen SKALin riveihin liittymistään hän työskenteli Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtajana. Hän on myös toiminut asiantuntijana ja kouluttajana edistäen työelämän ja yrittäjyyden teemoja. Koskinen aloittaa uudessa tehtävässään tukenaan vahva kokemus järjestötoiminnan kehittämisestä ja verkostojen rakentamisesta.

– Tehtäväni on huolehtia siitä, että sovitut asiat etenevät, yhteistyö toimii ja yhdistyksen toiminta tuo arvoa jäsenten arkeen

Niin SKALille hakeutumisen kuin Koskista yleisemminkin työelämässä ajavan motivaation takaa löytyy järjestöihmisille kovin tuttu asia.

– Nautin siitä, että saan tehdä työtä tärkeiden asioiden eteen. Olen vähän sellainen leijonaemo: kun jotain alan tekemään, niin se tehdään kunnolla. Se on minun juttuni!

_________________________________

SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:

Kuljetusesihenkilö ei vain järjestele ajoja – kokonaisuuden hallitsija pitää kuljetukset liikkeessä

SKALin lausunnot

Kuljetusliike Kantola & Koramon toimitusjohtaja Ville Koramo: Digitalisaatiota hyödyntämällä parempia asiakaskokemuksia