Kovasta kustannusten noususta huolimatta kuljetusyritysten investointiaikeet kääntyivät kasvuun kevääseen verrattuna. Yrityksistä 29 prosenttia on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Sähkön osuus aiotuista autoinvestoinneista kasvoi, mutta pidemmälläkin aikavälillä autoinvestoinnit kohdistuvat pääosin dieseliin.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrin 3/2026 mukaan 29 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Investointiaikeet nousivat kaksi prosenttiyksikkö kevään barometrikyselyyn verrattuna, ja ovat nyt kuuden vuoden seurantahistorian keskiarvossa.
– Investointiaikeiden kääntyminen kasvuun on positiivista ja heijastelee taloudessa ennakoitua käännettä parempaan, sanoo SKALin asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto.
Kiinnostus sähköön lisääntynyt
Investointiaikeet sähkökäyttöiseen kalustoon nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. 11 prosenttia autoinvestointeja tekevistä yrityksistä on kohdistamassa hankintoja sähkökäyttöiseen kalustoon.
Investointiaikeissa sähköautoihin on kuuden vuoden keskiarvo ollut 4,3 prosenttia, joten kasvu on huomattava. Kaasukäyttöiseen kalustoon on investoimassa 17 prosenttia autohankintoja tekevistä, mikä sekin ylittää selvästi pitkä ajan keskiarvon 11,1 prosenttia.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntymisen rinnalla kuitenkin edelleen 87 prosenttia hankintoja tekevistä yrityksistä kohdistaa investoinnin kokonaan tai osittain dieseliin.
– Dieselin hinnan raju nousu vuoden 2026 aikana ei ole saanut kuljetusyrityksiä merkittävästi vähentämään investointejaan dieseliin, vaikkakin samalla rinnalle tulee enenevässä määrin myös vaihtoehtoisia käyttövoimia. Tulokset kertovat, että edelleen laajassa joukossa kuljetustehtäviä diesel on teknistaloudellisesti ainoa mahdollisuus yrityksille, Murto arvioi.
Kuvaaja: Kuljetusyrittäjien ajoneuvoinvestointien ja käyttövoimien ennusteet 4 kuukauden jaksolle vuodesta 2021 alkaen.
Käyttövoimasiirtymä etenee hitaasti
Kuljetusbarometrissa selvitettiin myös yritysten investointiaikeita pidemmälle tulevaisuuteen, seuraavan kolmen vuoden ajalle.
Yrityksistä viidennes aikoo seuraavan kolmen vuoden aikana kohdistaa investointejaan vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Vastaajista 44 prosenttia ei ole investoimassa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, ja viidennes ei vielä osannut sanoa.
Tulosten perusteella vaihtoehtoisiin käyttövoimiin investoivien yritysten osuus ei ole kasvamassa suuresti tulevina vuosina. Tulos tarkoittaa sitä, että dieselin merkitys kuljetuskaluston käyttövoimana on hyvin suuri vielä pitkälle 2023-luvulle. Dieselin hinta vaikuttaa suoraan Suomen logistiikkakustannuksiin vielä pitkälle tulevaisuuteen, eikä vaihtoehtoiset käyttövoimat muuta tilannetta nopeasti.
Kuvaaja: Kuljetusyrittäjien suunnitelmat ajoneuvoinvestointien käyttövoimien suhteen seuraavien kolmen vuoden aikana.
Vaihtoehtoisiin käyttövoimiin investoivista yrityksistä yhtä suuri osuus, 55 prosenttia, on investoimassa nesteytettyyn kaasuun tai sähköön. Dieseliin näistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin investoivista yrityksistä hankintoja on kohdistamassa 51 prosenttia. Paineistetun kaasun osuus aikeista on 37 prosenttia.
Sähkön osuus vaihtoehtoisista käyttövoimista on selvästi kasvamassa suhteessa tämän hetken ensirekisteröinteihin. Teknologian kehittyminen mahdollistaa sähkön yhä useampaa kuljetustehtävään, mikä selittää aikeiden kasvua, SKALin Murto sanoo. Koska vain 20 prosenttia yrityksistä on investoimassa näihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin seuraavan kolmen vuoden aikana, näyttäisi vaihtoehtoisten käyttövoimien absoluuttiset rekisteröintimäärät pysyvän suhteellisen alhaisella tasolla vielä tulevat vuodet, Murto arvioi.
Kuvaaja: Kuljetusyrittäjien suunnittelemat investoinnit vaihtoehtoisiin käyttövoimiin seuraavien kolmen vuoden aikana.
Kuljetustalous määrittää valittavan käyttövoiman
Kun barometrissä kysyttiin, mikä saisi yrityksen kohdistamaan investointeja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, suurimmaksi motivaattoriksi nousee odotetusti kuljetustoiminnan alhaisemmat yksikkökustannukset. Vaihtoehtoisen käyttövoiman, erityisesti sähkökäyttöisen kaluston, hankintahinta on huomattavasti polttomoottorivaihtoehtoa kalliimpi. Lisäksi painavampi sähköauto lataustaukoineen usein pienentää kuljetussuoritetta.
Edullisempi energia ei usein riitä kompensoimaan kalliimpaa hankintahintaa. Mikäli sähkökuorma-autojen hinta alenisi henkilöautojen tavoin kohti polttomoottorivaihtoehtoja, muuttaisi tämä nopeammin investointeja kohti sähkökäyttöistä kalustoa.
– Tärkeää on varmistaa se, että niin kaasun tankkausverkosto kuin kaupallinen raskaan liikenteen latausverkosto kehittyy etukäteen mahdollistamaan kuljetusyritysten operointia vaihtoehtoisilla käyttövoimilla. Tankkaus- ja latausinfrasta ei saa muodostua autoinvestointeja estävää pullonkaulaa, Murto korostaa.
Barometrin tulosten mukaan myös asiakkaan vaatimuksella on suuri merkitys käyttövoimavalinnoissa. Huomion arvoista on se, että ainoastaan 12 prosenttia yrityksistä kohdistaisi autoinvestoinnit vaihtoehtoisiin käyttövoimiin raportoidakseen pienempiä päästöjä asiakkaille tai muille sidosryhmille.
Kuvaaja: Mikä saa / saisi yrityksesi kohdistamaan autoinvestointeja kaasuun tai sähköön seuraavan kolmen vuoden aikana?
SKAL tekee kuljetusbarometrikyselyn jäsenilleen kolmesti vuodessa. Koossa on yli vuosikymmenen aikasarja kuljetusyritysten taloudesta ja kuljetusmääristä saldolukuun perustuen. Kysely 3/2026 oli käynnissä 1.- 13.9.2026 ja siihen vastasi 540 kuljetusyrittäjää.
Kaikki kuljetusbarometrit löydät täältä.
