Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry korostavat, ettei sosiaalisesta ilmastorahastosta saa tulla mekanismia, joka mahdollistaa varojen keräämisen liikenteeltä ja niiden käytön muihin tarkoituksiin. Järjestöt muistuttavat myös riittävän lataus- ja jakeluinfran merkityksestä käyttövoimasiirtymässä. Tähän kuuluu sähkön lisäksi myös biokaasu.
Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan laajeneminen vuoden 2028 alussa tieliikenteeseen uhkaa lisätä merkittävästi tiekuljetusalan kustannustaakkaa. Dieselin litrahinta voi hiilen hinnasta riippuen nousta jopa useita kymmeniä senttejä.
– Samaan aikaan polttoainejakelun päästökaupan kanssa ajoittuu jakeluvelvoitteen nosto 22,5 prosentista 31 prosenttiin. Meillä on jo nyt korkeat polttonesteiden hinnat, joten näiden tekijöiden yhteisvaikutus nykytasoon verrattuna tulee olemaan merkittävä, toteaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kujalan mukaan nyt on välttämätöntä kiinnittää huomiota hintakehitykseen ja arvioida myös päällekkäisten ilmastotoimien merkitys suomalaisten liikkumiselle ja yrityksien maksukyvylle.
– Päästökaupan voimaantulo sallii päästökauppatulojen palautuksen jäsenmaille. Nämä varat tulee osoittaa kattavasti raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymään – edistystä ei tapahdu ilman julkisen sektorin panostuksia. Varat on osoitettava sinne mistä ne kerätään, Kujala sanoo.
Arvio Suomen saamista päästökauppatuloista on noin 450 miljoonaa euroa. Direktiivi jättää melko paljon kansallista liikkumavaraa rahan käytössä.
Päästökaupan voimaantuloon liittyy sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tavoite on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille sekä edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Rahastosta tuettaviksi suunniteltuja toimia esittelevän Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman lausuntoaika päättyi elokuun lopussa. SKALin näkemyksen asiaan löydät täältä.
Logistiikan kilpailukyky keskiöön päästökauppatulojen kohdentamisessa
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto korostavat, että päästökauppaan liittyvillä tuloilla tulee vahvistaa Suomen logistista kilpailukykyä. Diesel tulee säilymään vielä pitkään raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana, mikä pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. Päästövähennykset edellyttävät vaihtoehtoisten käyttövoimien mahdollistamista myös raskaalle liikenteelle.
Tavaraliikenteen ainoaksi tueksi ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmassa ehdotetaan raskaan kaluston hankintatukea mikroyrityksille. Tuki koskisi vain sähköisen kaluston hankintoja. Erittäin merkittävä puute on, että lataus- ja jakeluinfra on niin ikään jäämässä tuen ulkopuolelle.
– Myös esimerkiksi biokaasukäyttöisen kaluston hankintoja on tarpeen tukea päästökauppaan liittyvistä tuloista. Kattava lataus- ja jakeluinfrastruktuuri on edellytys vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle raskaassa liikenteessä, sanoo Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Outi Nietola.
Biokaasun hyväksyttävyyttä käyttövoimana EU:ssa on tärkeä lisätä. Tämä edellyttää Suomelta aktiivista vaikuttamistyötä. Järjestöjen mukaan kalustohankintojen sekä jakelu- ja latausinfran lisäksi kannatettavia käyttökohteita päästökauppatuloille ovat tiestön perusväylänpidon pysyvä tasonnosto, sekä tuki uusiutuvan dieselin kotimaiselle tuotannolle.
Tavaraliikenteelle tulossa marginaalinen osuus, tasapuolisuutta tuen jakautumisessa
Kuljetus- ja logistiikka-ala on erittäin huolissaan siitä, että ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmassa mikroyritysten raskaan kaluston 31 miljoonan euron hankintatuki on hyvin pieni suhteessa kokonaisuuteen. Liikennesektorille on kokonaisuutena ehdotettu yli 300 miljoonan euron osuutta 463 miljoonan euron kokonaisuudesta. Tavaraliikenteelle ehdotetaan siis vain noin 10 prosentin tukiosuutta liikenteen kokonaisuudesta.
– Tukien jakautumista eri liikennemuotojen välillä tulee tarkastella uudelleen. Puhtaiden kuorma-autojen hankintatuki on kustannustehokas keino edistää käyttövoimasiirtymää, Nietola toteaa.
Kuljetus- ja logistiikka-alan ja sitä kautta koko Suomen kilpailukyky tulee turvata ympäristösääntelyn kiristyessä. Tämä edellyttää kustannustehokasta ja toimivaa logistiikkaa, minkä vuoksi Suomen tulee olla valmis tarpeellisiin toimiin polttoainejakelun päästökaupasta koituvien kustannusten kompensoimiseksi kuljetusyrityksille. Lisäksi päällekkäisten ilmastotoimien välttämiseksi tulisi tarkastella taakanjakoasetuksen tarpeellisuutta ja toimivuutta.
SKALin lausunto päästökauppatuloista ja sosiaalisesta ilmastorahastosta.
Logistiikkayritysten Liiton lausunto ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta.
Faktaa:
Sosiaalinen ilmastorahasto (SCF)
Sosiaalisen rahaston tavoitteena on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2028 lähtien (ETS2). Suomessa EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja ohjataan muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen.
Tämän hetken arvion mukaan sosiaalisen ilmastorahaston suuruus on 86,7 miljardia euroa vuosien 2026–2032 aikana. Suomen saama osuus rahastosta on korkeintaan 463 miljoonaa euroa vuosina 2026–2032, mikä sisältää kansallisen osarahoituksen. Rahaston käyttö edellyttää kansallista ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa, joka toimitetaan Euroopan komissiolle kesäkuun 2025 loppuun mennessä.
Polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä (ETS2)
ETS2-jakso on vuodet 2027–2032 tai, jos energian hinta on korkea, jakso alkaa vuonna 2028. Päästökaupan markkinamekanismi ei ole täysin aito, koska vuosina 2027–2030 hiilen hinnan ylittäessä 45 euroa / tonni vuoden 2020 hintatasolla mitattuna ylimääräisiä päästöoikeuksia vapautettaisiin huutokaupattavaksi. Suomen arviomuistiossa kustannusvaikutuksia arvioitaessa on käytetty hiilen hintaa 50 euroa/tonni. Tällä hinnalla on kansallisessa arviomuistiossa laskettu dieselin hinnan nousevan 11 senttiä litra ja bensiinin 16 senttiä litra. Vaikka järjestelmässä on nopean hiilen hinnan nousua rajoittavia mekanismeja, on arvioitu, että hiilen hinta voi nousta 50 euroa korkeammaksi.
