VN/19384/2025
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL antaa seuraavan lausunnon hallituksen esitysluonnokseen ammattidieselin käyttöönotosta Suomessa
Ammattidieselistä yleisesti
Ammattidieselin käyttöönotto Suomessa on kannatettavaa. Tämä EU:n Energiaverodirektiivin mahdollistama järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa, ja erityisesti juuri korkeiden energiakustannusten ja pitkien kuljetusetäisyyksien Suomessa on tärkeää parantaa logistista kilpailukykyämme suhteessa kilpailijamaihin.
Kuljetuskustannusten alentaminen kohdennetulla polttoaineveron alentamisella on Suomen kilpailukykyä parantavaa veropolitiikkaa ja sillä on myös positiivisia dynaamisia vaikutuksia talouteen esimerkiksi yritysten sijoittumispäätösten myötä. Tuoreimman, kesällä 2026 valmistuneen Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta 2025 oli 14,4 prosenttia, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 13,9 prosenttia. Logistiikkaselvityksen luku ei sisällä kevään 2026 energiakriisin aiheuttamaa kustannuspiikkiä. Logistiikkakustannusten kasvu vähentää yritysten sijoittumishalukkuutta Suomeen.
Erinäisten poliittisten vero- ja päästövähennyssäädösten vuoksi diesel on Suomessa hyvin kallista muihin EU-maihin verrattuna. 27.7.2026 tilanteessa dieselin arvonlisäverollinen hinta Suomessa oli EU-maiden kolmanneksi kalleinta, Tanskan ja Hollannin jälkeen.
Komission julkaiseman hintatilaston mukaan Suomessa diesel maksoi heinäkuun 2026 lopussa arvonlisäverollisena 35 senttiä enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tästä muodostuu vuositasolla yli 330 miljoonan euron lisäkustannus maanteiden tavaraliikenteelle ja sen asiakkaille, kaupalle ja teollisuudelle.
Ammattidiesel on yksi keino parantaa Suomen logistista saavutettavuutta ja siten parantaa taloudellista toimeliaisuutta Suomessa.
Suomessa logistiikan merkitys korostuu muuta Eurooppaa enemmän. Pitkät etäisyydet, harva asutus, teollisuuden tuotantolaitoksien pirstaleinen sijainti ja merentakaisuus tekevät nostavat kuljetuskustannuksia suhteessa moniin Euroopan kilpailijamaihin. Korkeat kuljetuskustannukset heijastuvat läpi koko talouden aina maatiloilta ja teollisuudesta kauppoihin ja kuluttajahintoihin asti.
Vuonna 2028 tulee voimaan EU:n laajuinen polttoainejakelun päästökauppa samanaikaisesti jakeluvelvoitteen kiristymisen kanssa, mitkä nostavat polttonesteiden hintoja. Ammattidiesel on yksi keino hillitä energiakustannusten nousua.
Dieselin merkitys suomalaisessa tavaraliikenteessä
Raskaassa tavaraliikenteessä diesel on edelleen ylivoimaisesti tärkein käyttövoima Suomessa. Kuljetusjärjestelmän muuttaminen vaihtoehtoisille käyttövoimille on hyvin hidasta. SKAL arvioi, että vuonna 2030 noin 85 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on dieseliä, ja vuonna 2035 noin 68 prosenttia. Edelleen kuorma-autojen ensirekisteröinneistä lähes 90 prosenttia kohdistuu dieselkäyttöiseen kalustoon teknistaloudellisista syistä.
Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa dieseliä noin 1,2 miljardia litraa vuodessa. Yksi sentti dieselin hinnassa tarkoittaa noin 12 miljoonan euron kuljetuskustannuksia.
Hallituksen esitysluonnokseen liittyviä huomioita
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että ”(polttoaine)veromallin periaatteena on siis se, että lähtökohtaisesti kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero.” SKAL korostaa, että tällainen veromallin periaate on Suomelle haitallinen. Periaatetta ei myöskään ole vuosikymmeniin toteutettu, joten sen olemassaolon voi perustellusti kyseenalaistaa.
Energiaverodirektiivikin lähtee erillisten ja toisistaan poikkeavien minimiverotasojen kautta siitä, että dieseliä ja bensiiniä verotetaan toisistaan poikkeavasti. SKAL korostaa, että verotasoissa on lopulta aina kyse poliittisista päätöksistä, joissa on otettava huomioon dieselin ja bensiinin toisistaan poikkeavat käyttötarkoitukset ammattiliikenteen osalta. Myös Suomen eduskunta on erikseen ottanut kantaa siihen, että bensiinin ja dieselin verotasoja ei EU-säädöksissä tule harmonisoida (Energiaverodirektiivin käsittely, syksy 2022).
SKAL esittää, että viittaus bensiinin verotasoon liittyvästä periaatteesta liikennepolttoaineiden osalta poistetaan hallituksen esitysluonnoksesta. Lisäksi SKAL korostaa, että dieselin bensiiniä alempi verokanta ei ole yritystuki, koska ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytetään hyvin vähän, jos lainkaan, bensiiniä kuljetuspalvelun tuottamisen energialähteenä.
Hallituksen esitysluonnoksessa on perusteltu, että ”Jokaisesta markkinoille saatettavasta polttoainelitrasta on kuitenkin kannettava valmisteveroa vähintään EU-lainsäädännössä edellytetty vähimmäismäärä.” Tämä periaate on otettu johtosäännöksi ammattidieselsäädöstä valmisteltaessa, mikä johtaa esitysluonnoksessa laskennallisesti ainoastaan 6,7 sentin palautusvaraan, vaikka Suomessa dieselin keskimääräinen vero on lähes 17 senttiä yli EU:n energiaverodirektiivin minimitason.
Palautusvaran laskeminen keskeinen osa ammattidiesellainsäädännön sisältöä
Jokaisen polttoainelitran verotason määritysperiaate johtaa esityksessä lopputulokseen, jossa palautuksen saisi ilman erillistä selvitystä vain standardin EN 590 mukaisesta dieselistä. Uusiutuva dieselöljy, HVO, jäisi esitysluonnoksen mukaan käytännössä ammattidieselpalautuksen ulkopuolelle.
SKAL on käynyt ammattidieselin palautusvaran laskentaperiaatteista keskustelua EU-komission verotuksen pääosaston DG TAXUD:n kanssa. Tässä keskustelussa komission virkamiehet ovat korostaneet, että energiaverodirektiivin kirjaus minimiverotasoista on väljä ja jättää jäsenmaille paljon tulkintavaraa siitä, miten minimiverotason noudattaminen osoitetaan. Komission edustajat totesivat, että vuosittaisiin keskiarvoihin perustuva laskenta on jäsenvaltiolle yksi mahdollisuus osoittaa miniverotasojen täyttyminen.
Hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, että ”energiaverodirektiivistä ei suoraan ilmene, miten vähimmäisvero tulisi määritellä Suomen energiaveromallin kohdalla.”
On selvää, että kymmenenkään sentin veronpalautus ammattidieseljärjestelmällä ei johda tilanteeseen, jossa Suomi verotuksellaan alittaisi energiaverodirektiivin 33 sentin minimiverotason. SKAL esittää, että:
- Valtiovarainministeriö tiedustelee EU-komissiolta virallisesti, voiko jäsenmaa osoittaa minimiverotasojen noudattamisen polttoaineveron vuotuiseen keskiarvoon perustuen.
- Mikäli komissio toteaa virallisesti, että vuotuisiin keskiarvoihin perustuva laskenta on jäsenmaalle sallittu tapa todentaa minimiverotason noudattaminen, ammattidiesel tulee ulottaa automaattisesti myös sellaisiin diesellaatuihin, jotka eivät ole standardin EN 590 mukaan valmistettuja, kuten uusiutuva diesel HVO.
- HVO:n osalta Suomen tulee hakea komissiolta poikkeuslupaa soveltaa ammattidieselissä 33 sentistä alempaa verokantaa.
SKAL edellyttää joka tapauksessa, että valtiovarainministeriö selvittää komissiolta, miten ammattidiesel voidaan ulottaa myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin. Selvitys on tarpeen tehdä nopealla aikataululla, jotta ammattidieselesitys saadaan ajoissa eduskunnan käsittelyyn. Erityisen tärkeää on ulottaa ammattidiesel automaattisesti myös uusiutuvaan dieseliin.
Vaikutusarvioinneista
Esitysluonnoksessa on arvioitu, että polttoainejakelun päästökauppa on vuonna 2028 voimaantullessaan nostamassa dieselin hintaa 15–20 senttiä litralta. Lisäksi hallituksen esitysluonnoksen mukaan jakeluvelvoitteen kiristyminen vuoden 2028 alussa nostaa dieselin hintaa arviolta 13 senttiä litralta. Päästökaupan voimaantulon ja jakeluvelvoitteen kiristymisen yhteisvaikutus dieselin hintaan vuonna 2028 olisi siten 28–33 senttiä litralta.
Hallituksen esitysluonnoksessa kuitenkin todetaan, että ”vuoden 2024 hintatasossa dieselin reaalinen litrahinta olisi vuonna 2026 2,02 euroa ja nousisi noin 2,10 euroon litralta vuonna 2028.”
Tämä hinta-arvio on ristiriidassa hallituksen esitysluonnoksen hintavaikutusarvioiden kanssa. Vuodesta 2026 vuoteen 2028 reaalinenkin dieselin hinta on päästökaupan ja jakeluvelvoitteen myötä nousemassa huomattavasti enemmän kuin esitysluonnoksessa laskettu kahdeksan senttiä litralta. Tältä osin hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarviota tulee korjata.
Lain ja asetuksen suhde
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lainmuutokset tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä on perusteltu sillä, että polttoaineiden jakelijoiden päästökaupan voimaantulo vuoden 2028 alussa nähdään epävarmana, vaikka voimaantulosta on jo päätetty EU-lainsäädännössä.
SKAL korostaa, että ammattidiesel tulee saattaa voimaan siitä huolimatta, että EU:n laajuisen päästökaupan voimaantulo syystä tai toisesta lykkääntyisi vuodesta 2028 eteenpäin. Vuonna 2028 jakeluvelvoite on Suomessa nousemassa 8,5 prosenttiyksikköä, mikä tulee tämänhetkisen arvion mukaan nostamaan dieselin hintaa yli kymmenellä sentillä. Ammattidieselille on tarve jakeluvelvoitteen hintavaikutuksen pienentämiseen, vaikka liikennepolttoaineiden päästökaupan voimaantulo lykkääntyisikin. Tämän vuoksi SKAL esittää, että lain voimaantulo vuoden 2028 alussa säädettäisiin laissa, ei asetuksessa. Tämä lisäisi lainsäädännön ennakoitavuutta.
Hallituksen esitysluonnoksessa palautuksen määrä ollaan säätämässä kiinteäksi lailla. SKAL esittää, että laissa annettaisiin valtuutus muuttaa palautuksen määrää valtioneuvoston asetuksella. Tämä mahdollistaisi nopeamman reagoinnin erilaisissa energian hintakriiseissä, kun ammattidieseljärjestelmällä palautettavaa määrää voisi nopeasti korottaa ja näin vähentää hintakriisien haitallisia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle.
Palautusrytmi ja palautusmekanismi
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että ammattidieselpalautusta voisi hakea joko kerralla koko kalenterivuodelta tai tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta.
SKAL pitää tärkeänä, että palautusrytmi on mahdollisimman tiheä. Kuten hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, hallituksen esitysluonnoksen mukaisella harvalla palautusrytmillä on negatiivinen vaikutus kuljetusyritysten maksuvalmiuteen. Jotta ammattidiesel toimii tehokkaasti ja tavoitteiden mukaisesti alentaa Suomen logistisia kustannuksia, tulee palautusrytmin olla ehdotettua tiheämpi. SKAL esittää, että palautusta voisi hakea:
- kerralla kahdelta kalenterivuodelta
- yhdeltä kalenterivuodelta
- tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta tai
- kuukausittain.
Kun huomioon otetaan alin palautettava määrä 330 euroa hakemusta kohden sekä hakemuksesta myös hakijalle aiheutuva hallinnollinen työ, kuukausittaisten hakijoiden määrä jäisi SKALin arvion mukaan maltilliseksi. Valtion vastuulla on automatisoida palautusprosessit siten, että valtion hallinnollinen taakka ei liiaksi kasva kuukausittaisen palautuksen mahdollistamisella. Kahden kalenterivuoden hakurytmin mahdollistaminen kohtuullistaisi omavastuuosuutta pienten yritysten osalta sekä ottaisi paremmin huomioon kesken kalenterivuotta toimintansa aloittavat ja lopettavat yritykset.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan veronpalautusta ei maksettaisi, jos palautettava määrä jää alle 330 euroon hakemusta kohden. Palautuksenhakijana voisi olla kotimainen tai ulkomainen yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. SKAL pitää alimman palautettavan määrän säätämistä perusteltuna mm. siitä syystä, että satunnaisesti Suomessa tankkaavat ulkomaiset kuorma-autojen haltijat rajautuvat palautuksen ulkopuolella, millä merkittävästi vähennetään järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Alin palautettava määrä vastaa 10 000 litran dieselin kulutusta.
SKAL esittää myös, että lakiluonnokseen lisätään mekanismi, jolla palaukseen oikeutettu ajoneuvon haltija voisi valtuuttaa polttoainejakelijan hakemaan palautuksen puolestaan. Näin luotaisiin juridisesti pohjaa esitysluonnoksessakin viitatulle ns. Espanjan mallille, jossa polttoaineveroltaan alennettu ammattidiesel olisi huomioitu jo tankatessa polttoaineen hinnassa, ja veronpalautuksen hakisi auton haltijan puolesta polttoaineyhtiö.
Palautuksen määrää korotettava
Ammattidieselin veronpalautuksen määräksi esitysluonnoksessa ehdotetaan 3,3 senttiä litralta. Palautuksen määrä on johdettu hallituksen kevään 2026 päätöksestä, jossa ammattidieselin vaikutus julkiseen talouteen on rajattu enintään 40 miljoonaan euroon. SKAL arvioi, että 3,3 sentin palautus johtaa suuruusluokaltaan noin 40 miljoonaan euron valtiontaloudelliseen vaikutukseen.
Määrältään 3,3 sentin palautusta voi kuitenkin pitää varsin vaatimattomana suhteessa polttoainejakelun päästökaupan aiheuttamaan lisäkustannukseen, jota ammattidieselillä on tarkoitus kompensoida. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vuoden 2026 aikana vuoden 2028 päästöfutuureilla käydyllä hintatasolla päästökaupan vaikutus dieselin arvonlisäverolliseen litrahintaan oli noin 15–20 senttiä litralta. Tämä hinnannousu on aiheuttamassa noin 140–190 miljoonan euron lisäkustannuksen maanteiden tavaraliikenteelle, josta siis ammattidiesel olisi kompensoimassa vain noin 20–30 prosenttia.
SKAL esittää, että ehdotuksessa ammattidieselin tasoksi muutetaan 6,7 senttiä litralta, mikä on hallituksen esitysluonnoksen laskentatapaan perustuva enimmäismäärä veronpalautukselle EU-säädösten puitteissa. Valtion talouden näkökulmasta liikennepolttoaineiden päästökaupan myyntituloja voi käyttää ammattidieselin menojen kattamiseen.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muiden kuin standardiin EN 590 kuuluvien dieseltuotteiden kohdalla näyttövelvollisuus vähimmäisverotason täyttymisestä olisi hakijalla. SKAL toteaa, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasot koskevat jäsenmaita, ei yksittäisiä yrityksiä. Kuten lausunnossa aiemmin on tuotu esiin, Suomen tulee etsiä komission kanssa ratkaisu, jossa Suomen minimiverokannan noudattaminen todennetaan vuositasolla myyntiin jaetun polttoaineen keskiveron kautta, eikä minimiverotason laskennassa tarkastella jokaista jaettua litraa erikseen. SKAL esittää, että ammattidiesel koskee kaikki diesellaatuja automaattisesti.
SKALin muutosehdotukset kootusti
- SKAL esittää, että viittaus bensiinin verotasoon liittyvästä periaatteesta liikennepolttoaineiden osalta poistetaan hallituksen esitysluonnoksesta.
- SKAL edellyttää, että valtiovarainministeriö selvittää komissiolta, miten ammattidiesel voidaan ulottaa myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin. Erityisen tärkeää on ulottaa ammattidiesel automaattisesti myös uusiutuvaan dieseliin.
- Hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarviota vuonna 2028 voimaantulevista muutoksista, jakeluvelvoitteen kiristyminen ja liikennepolttoaineiden päästökauppa, tulee korjata.
- SKAL esittää, että lain voimaantulo vuoden 2028 alussa säädettäisiin laissa, ei asetuksessa.
- SKAL esittää, että laissa annettaisiin valtuutus muuttaa palautuksen määrää valtioneuvoston asetuksella
- SKAL esittää, että palautusta voisi hakea:
- kerralla kahdelta kalenterivuodelta
- yhdeltä kalenterivuodelta
- tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta tai
- kuukausittain.
- SKAL esittää myös, että lakiluonnokseen lisätään mekanismi, jolla palaukseen oikeutettu ajoneuvon haltija voisi valtuuttaa polttoainejakelijan hakemaan palautuksen puolestaan.
- SKAL esittää, että ehdotuksessa ammattidieselin tasoksi muutetaan 6,7 senttiä litralta
- SKAL esittää, että ammattidiesel koskee kaikki diesellaatuja automaattisesti.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Petri Murto
toimitusjohtaja johtaja, asiantuntijapalvelut
SKALin lausuntoon yhtyy
Kuljetuskeskusten Liitto ry
Mika Laurén
puheenjohtaja