Polttoainetuki auttaa nyt –ammattidiesel myöhemmin

Polttoaineiden poikkeuksellisen korkea hinta on koetellut kuljetusyrityksiä helmikuusta lähtien, kun Persianlahden kriisi eskaloitui Yhdysvaltojen sotilaallisten operaatioiden takia. Hallituksen lokakuussa päättämä polttoainetuki on tärkeä, mutta riittämätön ratkaisu. Päätös osoittaa, että SKALin jo keväällä käynnistämä vaikuttamistyö tuotti tulosta. Pidemmän aikavälin ratkaisu on tulossa, kun hallitus antoi esityksensä ammattidieselistä eduskunnalle.

Lähi-idän sotatoimet ja erityisesti Iranin kriisi ovat nostaneet raakaöljyn sekä jalostettujen öljytuotteiden hintoja ja sysänneet kuljetusyritykset vaikeaan kustannustilanteeseen. Markkinoihin ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös Donald Trumpin hallinnon Irania ja Venäjän energiaa koskevat ratkaisut ja nopeasti vaihtuneet linjaukset.

Geopoliittisen epävarmuuden lisäksi Suomen oma kustannusrakenne on pitänyt dieselin hinnan korkealla. Jakeluvelvoitteen nousu kolmella prosenttiyksiköllä vuoden 2026 alussa lisäsi kustannuksia tilanteessa, jossa maailmanmarkkinahinta oli jo nousussa. Dieselin verollinen keskihinta oli lokakuussa noin 2,5 euroa litralta, mikä oli noin 55–65 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Diesel on ollut Suomessa kesän jälkeen useana viikkona EU-maiden kalleinta. Ruotsissa ja Virossa diesel on ollut 40–50 senttiä litralta Suomea halvempaa. SKALin arvion mukaan kallistuminen on lisännyt kuorma-autoliikenteen vuosikustannuksia lähes miljardilla eurolla.

Kyse ei siis ole vain yhdestä hintapiikistä, vaan Suomen logistista kilpailukykyä heikentävästä rakenteellisesta ongelmasta. SKAL esitti nopeasti vaikuttavaa tukea jo keväällä Reagoimme kustannuskriisiin heti keväällä. Maaliskuun lopussa esitimme, että ammattiliikenteelle rakennetaan nopeasti kohdennettu polttoainetuki vuoden 2022 tukimallin mukaan.

Tavoitteemme oli, että äkilliseen kriisiin tarvittiin pikaisesti suoraan paljon polttoainetta käyttäville kuljetusyrityksille kohdistuva ratkaisu. Vuoden 2022 mallista oli jo olemassa lainsäädäntö, hallinnollinen menettely ja käytännön kokemus, joten kaikkea ei olisi tarvinnut rakentaa alusta.

Samanaikaisesti SKAL nosti julkiseen keskusteluun kolme eri aikajänteen keinoa:

Välitön polttoainetuki,

jolla helpotetaan yritysten akuuttia kustannus- ja kassakriisiä.

Jakeluvelvoitteen ja tarvittaessa yleisen polttoaineverotuksen arviointi,

jolla voidaan vaikuttaa pumppuhintaan laajemmin.

Ammattidiesel,

joka muodostaa pysyvän, pitkäjänteisen järjestelmän ammattiliikenteen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Näitä ratkaisuja ei pidä sekoittaa toisiinsa. Polttoainetuki on kriisiajan nopea toimenpide. Ammattidiesel puolestaan on oma jo vuosien ajan valmisteltu rakenteellinen uudistus.

Vaikuttamistyötä politiikan kaikilla tasoilla

Keväällä käynnistynyt työ jatkui kesän ja syksyn aikana tapaamisina, yhteydenottoina, laskelmina, blogikirjoituksina ja kannanottoina. SKAL vei kuljetusyritysten tilannekuvaa hallituspuolueille, oppositiolle, ministeriöihin ja mediaan. Päättäjille viety viesti oli, että kuljetusyritysten kustannustilanne ei ratkea odottamalla, eikä kustannusten siirtäminen kuljetushintoihin onnistu kaikissa sopimuksissa riittävän nopeasti. Erityisen vaikea tilanne on pienillä yhden tai muutaman auton yrityksillä.

Vaikuttamistyössä korostimme myös, ettei korkea dieselhinta ole vain kuljetusalan sisäinen ongelma. Kuljetuskustannukset kun siirtyvät teollisuuden, kaupan, rakentamisen ja elintarvikeketjun kustannuksiin sekä lopulta kuluttajahintoihin – heikentäen lopulta Suomen logistista kilpailukykyä entisestään.

Syksyn mittaan poliittinen keskustelu alkoi seurata samoja teemoja, joita SKAL oli pitänyt esillä keväästä lähtien. Myös kuljetusalan huoltovarmuusmerkitys tunnustettiin laajasti, ja eri puolueissa ryhdyttiin vaatimaan sekä nopeita tukitoimia että pysyvämpiä ratkaisuja.

Päättäjien vaatimuksia kesästä lokakuuhun

Poliittisessa keskustelussa viime kuukausina esitettiin useita vaihtoehtoja:

  • Hallituspuolueissa oli vaadittu jakeluvelvoitteen joustoja ja alentamista, polttoaineverotuksen tarkastelua sekä kohdennettuja tukia paljon autoa käyttäville ja yrityksille. Erityisesti perussuomalaiset olivat vaatineet jakeluvelvoitteen alentamista jo keväällä.
  • Ammattidieselin toimeenpanon nopeuttaminen on saanut tukea useista puolueista ja elinkeinoelämän järjestöistä. Myös Suomen Yrittäjät on vaatinut ammattidieselin valmistelun vauhdittamista.
  • Myös oppositiosta esitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kuljetusalan kustannuspaineisiin, kuten määräaikaisia kuljetusyrityksille kohdennettuja tukia ja nykyistä laajempia toimia autoilijoille.
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannatti kohdennettuja ratkaisuja, mutta piti myös tärkeänä, ettei jakeluvelvoitteeseen kosketa, koska se olisi heikentänyt investointiympäristön ennakoitavuutta. Samoilla linjoilla on ollut Keskuskauppakamari.

Poliitikkojen puheissa yhteistä oli, että ilman erillisiä toimia korkea polttoaineen hinta uhkaa kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä ja Suomen logistista kilpailukykyä. Tämä on ollut SKALin viesti koko keskustelun ajan: tarvitaan aktiivisia tukitoimia.

Hallitus päätti 30 miljoonan euron polttoainetuesta

Hallitus pääsi 15. lokakuuta lopulta sopuun 60 miljoonan euron kokonaisuudesta, jolla helpotetaan työmatkalaisten sekä kuljetus-, maa- ja metsätalousyrittäjien kustannuksia. Paketista 30 miljoonaa euroa osoitetaan polttoainetukeen kuljetusalalle sekä maa- ja metsätaloudelle.

Päätös on tärkeä tunnustus kuljetusalan vaikealle tilanteelle. Se on myös konkreettinen tulos SKALin keväällä aloittamasta vaikuttamistyöstä. Tuen käytännön toteutuksesta tiedetään kuitenkin vielä vähän. Avoinna on muun muassa:

  • miten 30 miljoonaa euroa jaetaan toimialojen kesken
  • mitkä yritykset, toimialat ja ajoneuvot kuuluvat tuen piiriin
  • miltä ajanjaksolta polttoainekuluja korvataan
  • miten yrityskohtainen tukimäärä määräytyy
  • milloin haku avautuu ja milloin tuet voidaan maksaa
  • korvataanko dieselin lisäksi myös muita polttoaineita tai työkoneiden polttoöljyä.

Hallitus on ilmoittanut, että kohdentaminen ja toteutustapa ratkaistaan jatkovalmistelussa. SKAL on tarjoutunut konsultoimaan prosessissa vuoden 2022 tapaan.

Tuen riittävyyttä heikentää sen jakaantuminen useiden toimialojen kesken. Vertailun vuoksi vuoden 2022 määräaikaista polttoainetukea maksettiin lähes 10 000 yritykselle yhteensä noin 31,5 miljoonaa euroa. Tuolloin tuki kattoi viisi prosenttia helmi–huhtikuun polttoainekustannuksista.

SKAL on arvostellut myös rahoitustapaa. Hallituksen 60 miljoonan euron tukipaketista 20 miljoonaa euroa otetaan perusväylänpidosta. Korkeiden polttoainehintojen kasvattamat arvonlisäverotuotot olisivat olleet luontevampi rahoituslähde.

Polttoainetuki on tilapäinen apu – ammattidiesel pitkäjänteinen

Ammattidiesel on SKALin jo usealla vuosikymmenellä ajama, EU-lainsäädännön mahdollistama polttoaineveronpalautusjärjestelmä, jonka tarkoitus on vahvistaa suomalaisen kuljetusalan kilpailukykyä.

– Esitys ammattidieselistä on jopa historiallinen. SKAL on ajanut järjestelmää pitkään, ja siitä on riittänyt puhetta vuosien varrella. Nyt siitä annettiin ensimmäistä kertaa lakiesitys eduskuntaan. Tämä on puutteistaankin huolimatta kauan odotettu askel kohti kilpailukykyisempää logistiikkaa, muistuttaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL on esittänyt järjestelmän nopeutettua käyttöönottoa, jolloin sen ensimmäinen vaihe olisi voitu toteuttaa polttoainetuen tavoin. Ero on silti olennainen: polttoainetuki on tilapäistä ensiapua kustannuskriisiin, kun taas ammattidiesel on pysyvä rakenteellinen keino parantaa kuljetusalan kilpailukykyä ja palauttaa osa ammattiliikenteen maksamasta dieselverosta.

Ammattidieselin valmistelun hallitus aloitti jo vuonna 2024 tulevan polttoainejakelun päästökaupan kustannusten kompensoimiseksi.

Polttoainetukipäätös ei päätä vaikuttamistyötä – tähtäin kauempana

Polttoainetuesta huolimatta suomalaiset kuljetusyrittäjät joutuvat edelleen maksamaan dieselistä huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissa. Tulossa on myös uusia kustannuspaineita, kuten polttoainejakelun päästökauppa. Vuonna 2028 voimaan tulevan jakeluvelvoitteen kiristymisen vaikutukset dieselin hintaan ja kuljetusalan kilpailukykyyn voivat ilman korjaavia päätöksiä olla huomattavia. Siksi SKAL jatkaa vaikuttamista viiden tavoitteen puolesta:

  • polttoainetuen nopea ja kuljetusalalle riittävästi kohdennettu toimeenpano
  • ammattidieselin nopea hyväksyminen ja korkeampi palautustaso
  • jakeluvelvoitteen kustannusvaikutusten kriittinen arviointi
  • tarvittaessa yleisen polttoaineveron alentaminen
  • vuoden 2028 EU-päästökaupan ja jakeluvelvoitteen yhteisvaikutusten lieventäminen.

_________________________________

SINUIA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:

Työterveyslaitoksen Pia Perttula: "Mitä enemmän kuljetusalaa tutkin, sitä korkeammalle sitä arvostan"

Ammattidiesel etenee eduskuntaan – SKALilta kehut hallitukselle

Yhteispeliä-blogissa: Ammattidiesel ei ole vastaus tämän päivän hintapiikkiin