Suomen valtateillä on 75 ja maanteillä noin 430 kiertoliittymää. Tutkimusten mukaan raskaiden ajoneuvojen hidastaminen alkaa noin 200 m ennen kiertoliittymää. Raskaan liikenteen nopeus kiertoliittymässä on matala, vain noin 20–25 km/h. Liittymästä poistuttaessa kiihdytysaika on pitkä ja polttoainetta kuluu. Liikenneviraston esimerkkilaskelmassa yhdestä vilkkaalla päätiellä olevasta kiertoliittymästä kertyy vuodessa jopa 300 000 euron ylimääräiset kustannukset elinkeinoelämälle verrattuna siihen, että ajettaisiin 80 km/h.
Näiden tietojen valossa kiertoliittymä ei vaikuta järkevältä elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta, mutta sillä on omat kannattajansa. Esimerkiksi kunnille ympyröiden aiheuttama matkanopeuden hidastuminen tuo toivottua autoilijavirtaa. Kunnissa koetaan, että niiden palveluita ajaudutaan hyödyntämään tehokkaammin kiertoliittymästä kuin muista liittymätyypeistä. On myös raskasta liikennettä hyvin palvelevia kiertoliittymiä, kuten Kokkolassa 8-tien satamaan johtavan väylän liittymä.
Kuljetusyritysten edustajien antamista vastauksista ei ole löydettävissä voimakkaita puolesta tai vastaan -mielipiteitä kiertoliittymistä. Negatiivisimpia vastauksia antoivat puutavara- ja erikoiskuljetuksia suorittavat yritykset. Kappaletavarakuljetuksissa vastaukset olivat suopeampia.
Liikennevirasto selvitti kyselyllä kuljetusyritysten mielipiteitä pääteiden nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin kiertoliittymiinEniten haittojapäätiensuunnassa,hyötynä liikenneturvallisuus
Vastauksista päätellen kiertoliittymät aiheuttavat päätiensuuntaisessa liikenteessä haittaa kuljetusten sujuvuudelle ja taloudellisuudelle, koska ne hidastavat matkaa ja lisäävät polttoaineen kulutusta, päästöjä ja renkaiden kulumista. Muita haittatekijöitäovat kyselyn mukaan kiertoliittymän ahtaus, reunukset ja liukkaus sekä kokemus siitä, että muu liikenne ei osaa toimia oikein kiertoliittymissä. Pieni osa vastanneista arvioi, että kiertoliittymät jopa heikentävät liikenneturvallisuutta.
Kiertoliittymän liikenneturvallisuushyödyt tunnustetaan yleisesti. Sen ohella yrittäjät mainitsivat kiertoliittymien hyötyinä myös helpomman pääsyn sivutieltä päätielle ja liikennesääntöjen selkeyden. Uudet toimintalinjat kiertoliittymien käytöstä pääteillä otetaan käyttöön tiesuunnittelussa joulukuusta 2018 alkaen. Pääsääntöisesti Liikennevirasto ei suosittele kiertoliittymiä teille, joilla on paljon raskasta tai pitkämatkaista liikennettä ja ylipäätään runsaasti päätien suoraan jatkavassa suunnassa olevia elinkeinoelämän kuljetuksia. Kukin kiertoliittymäesitys tutkitaan. Tulevalle runkoverkolle uusia kiertoliittymiä toimintalinja sallii vain poikkeustapauksissa.
Lisätietoa:liikennetekniikan asiantuntija Ari Liimatainen, ari.liimatainen@liikennevirasto.fijohtava asiantuntija Marja Rosenberg, marja.rosenberg@liikennevirasto.fi
