Fossiilisen energian kustannukset kasvavat vauhdilla, johtuen markkinahäiriöistä sekä poliittisista päätöksistä. Tällä on suuri merkitys kuljetusliikkeen talouteen. Kannattavan kuljetusyritystoiminnan yksi edellytys onkin tietää, mikä energiavaihtoehto on paras omalla toimialueella.
Fossiilinen energia on edelleen arkisin tapa liikuttaa tavaraa maanteillämme. Etuina on sen helppo saatavuus johtuen riittävän toimintasäteen mahdollistavasta jakeluverkostosta. Ongelmana ovat ilmastopäästöt, joiden takia yhteiskunta rajoittaa fossiilista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen liikkumista erilaisilla rajoituksilla.
Vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja on raskaaseen liikenteeseenkin olemassa koko ajan enemmän, mutta niiden käyttö vaatii lisäkustannuksia. Yksi tällainen on HVO-diesel, muita muun muassa nestemäinen tai paineistettu kaasu. Näiden korkeampi hankintahinta kuitenkin pakottaa kuljetusyrittäjän harkitsemaan tarkkaan, millaisia säästöjä ajoneuvon energiakustannukset sen käyttöiän aikana mahdollistavat.
Viimeisen viiden vuoden aikana myös sähkö on noussut käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi. Latauspaikkojen määrä kasvaa tasaisesti, toimintamatkat kasvavat ja energian hinta
on vähintään kohtalainen, johtuen sähkömoottorin hyvästä hyötysuhteesta: energiaa voidaan käyttää ajoneuvon liikuttamiseen lähes täysimääräisenä.
Haittapuolena on kaluston huomattava hintaero verrattuna perinteisiin voimanlähteisin.
Testissä Volvon uutuudet
Alkusyksyn lämpiminä päivinä saimme mahdollisuuden vertailla saman valmistajan kahta erilaista vaihtoehtoa rahdin kuljetukseen, kun saimme allemme kaksi Volvon uutuutta: pitkän toimintamatkan omaavan sähköisen Volvo FH Aero 6x2-rekkaveturin sekä uudella D13-moottorilla varustetun FH 560 6x4-verrokin. Ensimmäiseen oli kytketty tavanomainen 13.6-metrinen puolikas, ja toinen oli B-linkin keulassa. Johtuen suuresta kokonaismassaerosta ei energiakustannusten vertailu ollut siis tällä kertaa mahdollista.
Koeajon aikana ja näitä kahta energiamuotoa vertaillessa nousi mieleen useita kysymyksiä, kuten se, että onko kalliimpi vaihtoehto sittenkään pitkässä juoksussa kalliimpi.
Total cost of ownership (TCO)
Kalustoinvestointeja miettivän kuljetusyrittäjän kannattaakin tehdä TCO eli kokonaiskustannuslaskelma: taloudellinen arvio laitteen kokonaiskustannuksista sen koko elinkaaren ajalta, Hankintahinta on vain osa kokonaisuudesta, olkoonkin, että ajoneuvon voimanlähteellä tässä suuri merkitys: sähköinen vaihtoehto voi olla jopa tuplasti kalliimpi, mutta kun huomioon otetaan energian hinta, muut käyttökustannukset sekä jälleenmyyntihinta seuraavan kalustonvaihdon yhteydessä, kallistuu vaakakuppi usein sähköiset ajokin puoleen.
Tähän vaikuttaa niin käyttövoiman huomattava hintaetu kuin edullisemmat huoltokustannukset. Olennainen kysymys on tosin se, missä auto ladataan: onko töpselinpää oman terminaalin latauslaitteessa vai kaupallisen toimijan pihalla.
Mitä asioita kannattaa huomioida valintaa tehdessään?
Vertailuajo kahta erilaista energiamuotoa käyttävällä ajokilla on mukava kokemus. Sähköisen liikkumisen helppous kuljettajan näkökulmasta on yksi valintaan vaikuttava tekijä. Myös sähköauton hiljaisuus on parantaa yleistä käyttömukavuutta, etenkin öiseen aikaan suoritettavien kuljetusten yhteydessä. Kuljettajan paineet alkavat kuitenkin kasvaa ajomatkan pidentyessä ja reitin muuttuessa vaativammaksi.
Siinä, missä dieselkäyttöisellä ajoneuvolla toimintasäde voi olla tuhansiakin kilometrejä, alkaa sähköisellä olla neljäsataa kilometriä olla ehdoton takaraja seuraavan latauspaikan etsimiselle.
Nyt koeajossa olleen yksilön kulutus oli reilut 120 kWh sadalla kilometrillä, joten 40 tonnin yhdistelmämassoilla latauksen tarve on jokapäiväinen. Tästä syystä kauppoja tehtäessä ammattitaitoinen myyjä selvittää tarkasti päivittäisen ajoreitin, latauspisteet matkalla sekä muut tekijät, jotka määrittävät, kannattaako yrittäjän siirtyä sähköön. Energiamuodon vaihtaminen toiseen on asia, joka kannattaa harkita huolella.
Eri energiavaihtoehtojen hyödyt ja haitat
Suomi on muuta Eurooppaa raskaamman kaluston ja pidempien kuljetusetäisyyksien maa, joten vakioidut reitit suhteellisen pienellä alueella eivät meillä ole monellekaan yrittäjälle arkipäivää. Niinpä diesel tulee pysymään vallitsevana voimanlähteenä vielä pitkään. Ongelma tässä on energian hinta, jonka kehitystä on kansainvälisten kriisien ja kotimaisten poliittisten päätösten seurauksena vaikeaa ennustaa.
Ennätyskorkeiden polttoainehintojen aikana voi joutua tosin miettimään entistä enemmän myös turvallisuutta: onko odotettavissa entistä enemmän polttoainevarkauksia? Dieselauton ylivoimainen toimintamatka jää kovin lyhyeksi, mikäli perjantaina täyteen tankatusta säiliöstä on maanantaina jäljellä vain rikottu lukko ja tyhjä tankki.
Tässä on yksi asia, mihin ei sähkön kohdalla tarvitse varautua. Sähköauton etuina on energian kohtuullisen halpa hinta. Kun tämän yhdistää korkean hyötysuhteen omaavaan tekniikkaan, on ajaminen kautta auton käyttökaaren melko edullista. Nyt koeajamamme yhdistelmän energiankulutus vastaa dieselissä noin 12 litraa 100 kilomerillä.
Lataussähkön keskimääräisellä hinnalla, noin 20 senttiä kilowatti, on 100 kilometrin ajaminen on todella edullista. Niinpä sähköauto saattaa kalliimmasta hinnastaan huolimatta maksaa itsensä takaisin jo melko lyhyessä ajassa.
Polttomoottori mahdollistaa myös kaasun käytön energialähteenä ja voikin olla hyvä ratkaisu. Nesteytetyllä maa- tai biokaasulla voi toimintasäde jo tämän hetken kalustolla olla jopa tuhat kilometriä. Tästä esimerkki on Volvon FH Aero-malliston kaasukäyttöinen versio, joita löytyy Suomenkin teiltä. Dieselautoa suurempaa suunnitelmallisuutta se kuitenkin reiteiltä vaatii Suomen jakeluinfran ollessa vielä kaukana riittävästä.
Varmaa on, että vastuullisuustietoisuuden lisääntyessä tulevat kuljetusten tilaajien vaatimukset kuljetusten päästöttömyydestä kasvamaan. Kuljetusyrittäjän kannalta niin tankkausnopeutensa, päästöttömyytensä, parhaimmillaan 1000 kilometriin yltävän toimintasäteensä, Suomenkin kylmissä oloissa paremman toimintavarmuutensa kuin kevyemmän polttokennojärjestelmän tarjoaman tehokkaamman hyötykuormasuhteensa puolesta vety vaikuttaa kovinkin lupaavalta vaihtoehdolta.
Ihan lähitulevaisuudesta ei siitä kovin todennäköistä haastajaa raskaaseen liikenteeseen kuitenkaan saada: esimerkiksi Volvolta on kaupallisia ratkaisuja odotettavissa aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Valmistajalta kuitenkin kerrotaan, että tavoitteena on TCO:ltaan dieselvariantin kaltainen, ellei jopa pienempi, hintataso.
Voiko tulevaisuutta edes ennustaa?
Tulevaisuuden ennustaminen on tässä maailmantilanteessa vaikeampaa kuin koskaan, mukaan lukien arviot siitä, mikä tulevaisuuden energianlähde on. Energiamuodoista niin dieselin kuin kaasun saatavuus ovat alttiita erilaisille kriiseille, vedyn edellytysten arvioita vaikeuttaa käytännössä olematon tankkausinfra sekä vedystä saatavan energian hinta, ja sähkönkin hintakehitys riippuu niin ympäristöolosuhteista kuin sen kysynnän kasvusta.
Ennemmin tai myöhemmin on kaluston päivitys ajankohtainen ihan jokaiselle kuljetusyrittäjälle ja valinnan kanssa on pystyttävä elämään vuosia. Niinpä mitään patenttiratkaisua ei ole olemassa, vaan siihen vaikuttaa jokaisen kohdalla niin yrityksen (ja kaluston) koko, taloudellinen tilanne, asiakkuuspuolelta kumpuavat vaatimukset, yrityksen toiminta-alue kuin ajettavan kuorman koko.
Vaikka vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtyminen ei itselle olisi ajankohtaista vielä lähivuosien aikana, niin 10–15 vuoden päästä tilanne voi niin omien kuin lataus- ja tankkausinfran valmiuksien kannalta hyvinkin olla toinen.
Siksi kannattaa seurata aiheesta käytävää keskustelua sekä uuden kaluston kehittelyä, markkinoille tuloa ja Kuljetusyrittäjän kaltaisissa alan lehdissä esiteltäviä käyttäjäkokemuksia. Kalustojen ja käyttövoimiavaihtoehtojen kehittyessä kehittyy onneksi myös automyyjien tietotaito ja eri valmistajien tarjoama koulutus, jota kannattaa hyödyntää.
________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Vetyä ja digitaalisuutta - IAA 2026 -messut näyttivät suuntaa tulevaisuuteen
Koivupilkettä ja kuolemaa – vaihtoehtoisten käyttövoimien historiaa Suomessa