Voiko kuljetus olla yhtä aikaa edullinen, vastuullinen ja kannattava? Entä kuka kantaa vastuun, jos rikkomus piiloutuu alihankintaketjuun? SKALin Reilu kuljetus -seminaari kokosi kuljetusten ostajat, kuljetusyrittäjät ja viranomaiset pohtimaan, miten vastuullisuutta ja kumppanuutta voidaan vahvistaa kuljetussopimuksissa.
Reilu kuljetus ei synny pelkästään lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Tarvitaan luottamusta, avoimuutta ja ymmärrystä siitä, että jokaisen kuljetusketjun osapuolen on voitava toimia kannattavasti.
Tämä oli 7. lokakuuta järjestetyn SKALin Reilu kuljetus – vastuullinen tilaaminen -seminaarin keskeinen viesti.
– Reilussa kuljetuksessa on kysymys kumppanuudesta asiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä. Viime kädessä kyse on myös vastuullisesti toimivan kuljetusyrittäjän aseman puolustamisesta, kiteytti SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas avauspuheessaan.
Välikangas muistutti, että turvallisuutta, laatua ja toimitusvarmuutta ei voi irrottaa ehdoista, joilla kuljetuksia ostetaan. Realistiset tarjouspyynnöt, kohtuulliset maksuajat ja kustannusmuutosten huomioiminen ovat vastuullisen kumppanuuden perusta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuvasi toimialan näkymiä ja ennusti, että vastuualueen salkusta voi tulla tulevissa vaaleissa kisaa, sillä ala koetaan hyvin vetovoimaiseksi. Päivän teemaan liittyen Ranne nosti esiin mahdollistavat tarjouspyynnöt.
– Urakoihin on voitava tarjota erilaisia kuljetuskalustoratkaisuja sen sijaan, että hankintaehdot rajaavat vaihtoehtoja tarpeettomasti.
SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala painotti, että harmaan talouden torjunnassa tarvitaan sekä tiedon levittämistä että riittävää valvontaa.
– Jos on aikaa tutustua vain yhteen asiaan, lukekaa oppaasta Reilun kuljetuksen huoneentaulu, Kujala evästi.
Halpa hinta herättää kysymyksiä
Kuljetuspalveluiden hankinnassa hinta ratkaisee paljon, mutta milloin edullinen tarjous on liian hyvä ollakseen totta?
Lupa- ja valvontaviraston tilaajavastuuryhmän päällikkö Mikko Vanninen muistutti, että vastuullinen tilaaja tuntee sopimuskumppaninsa ja varmistaa tämän hoitavan verot ja työnantajavelvoitteet. Velvoitteiden täyttymistä on syytä seurata myös sopimussuhteen aikana.
Erityisiä riskejä liittyy pitkiin alihankintaketjuihin, joissa vastuut voivat hämärtyä. Poikkeuksellisen halpa hinta voi puolestaan kertoa velvoitteiden laiminlyönnistä.
– Tarkastuskertomukset ovat julkisia ja niitä voi pyytää viraston kirjaamosta.
Seminaarin paneelissa Lidlin logistiikkajohtaja Timo Turkia ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttivat, ettei halpa hinta automaattisesti tarkoita väärinkäytöksiä. Hankkijan ammattitaitoa on kuitenkin selvittää, mistä hinta muodostuu ja miksi jokin tarjous poikkeaa selvästi muista.
Reina korosti myös markkinavuoropuhelun merkitystä julkisissa hankinnoissa. Tilaajan on tiedettävä, mitä on ostamassa, ja laadun sekä vastuullisuuden on näyttävä tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa. Erityisen ajankohtainen kysymys on käyttövoimasiirtymän kustannusten jakaminen. Kuljetusyritykseltä ei voida edellyttää suuria investointeja vähäpäästöiseen kalustoon, ellei asiakas ole valmis osallistumaan kustannuksiin.
Sama koskee polttoaineen hinnan vaihtelua. Paneelissa keskusteltiin polttoaineklausuuleista, joita esimerkiksi DSV Road ja Lidl hyödyntävät sopimuksissaan.
DSV Roadin toimitusjohtaja Petteri Nurmi arvioi, että uusien käyttövoimien investoinnit ovat nyt vaikeita, koska asiakkaiden huomio on voimakkaasti kustannusten karsimisessa. Ruotsissa asiakkaiden maksuhalukkuus on hänen mukaansa parempi, mikä vauhdittaa myös investointeja.
Kuka vastaa, jos asiakas vaatii liikaa?
Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Ari Järveläinen toi keskusteluun valvonnan näkökulman.
Poliisi pyrkii puuttumaan rikkomusten juurisyihin, mutta tilaajan velvoitteiden rikkomisesta ja laittomasta liikenteestä tulee tien päältä vain vähän tietoa. Pitkät kuljetusketjut vaikeuttavat vastuunkantajan tunnistamista. Esimerkiksi ylikuormilla ajamisen riskit ja seuraamukset voivat jäädä kuljettajan ja kuljetusyrityksen kannettaviksi, vaikka kuljetusasiakas olisi kannustanut ylikuormiin.
Järveläisen viesti oli selvä: epäillyistä väärinkäytöksistä tarvitaan tietoa poliisille, jotta niihin voidaan puuttua.
Moderaattoreina toimivat SKALin varapuheenjohtajat Marjut Koskinen ja Jarkko Vartiamäki (kuva: Ariela Säkkinen).
Kumppanuus mitataan vaikeina aikoina
Turun yliopiston apulaisprofessori Tomi Solakivi muistutti, että aito kumppanuus tarkoittaa muutakin kuin pitkää sopimusta. Sen rakennusaineita ovat tiedon jakaminen, toiminnan ennakoitavuus, yhteinen päätöksenteko ja molempia hyödyttävät kannustimet.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta se voidaan menettää nopeasti. Lyhyen aikavälin voitto toisen osapuolen kustannuksella voi vaarantaa molempien menestyksen.
Kujala muistutti taloudellisen vastuun merkityksestä:
– Jotta yritys voi kantaa ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa, sen talouden ja hallinnon on oltava kunnossa.
Reiluus tarvitsee yhteiset pelisäännöt
Paneelikeskustelussa nousi esiin ajatus kuljetusalan yhteisistä vastuullisuusmittareista. Ne voisivat helpottaa sekä tilaajia että erikokoisia kuljetusyrityksiä osoittamaan, mitä vastuullinen toiminta käytännössä tarkoittaa. Myös tiedon parempi hyödyntäminen voisi auttaa valvontaa ja tehostaa toimitusketjuja.
Seminaarissa keskusteltiin lisäksi alan työvoiman saatavuudesta. SKALin Nuoria kuljetusalalle -hankkeen projektipäällikkö Emilia Mikkonen haastoi kuljetusasiakkaat mukaan rakentamaan alan vetovoimaa. Reilut toimintatavat vaikuttavat siihenkin, haluavatko nuoret alalle ja pysyvätkö työntekijät siellä.
Seminaarin viesti kuljetusketjun kaikille osapuolille oli lopulta yksinkertainen: vastuullisuutta ei voi ulkoistaa ketjun heikoimmalle osapuolelle. Kun kuljetusyrityksen ja asiakkaan tavoitteet kohtaavat, voidaan rakentaa turvallista, toimitusvarmaa ja kannattavaa logistiikkaa. Reilu kuljetus on molempien etu.
SKALin työryhmä vahvistamaan kumppanuuksia
SKAL käynnistää ”SKAL Tilaajatyöryhmän* valmistelemaan ehdotusta toimenpiteistä, joilla kuljetuspalveluiden tilaajien ja kuljetusalan yritysten välistä kumppanuutta vahvistettaisiin pitkällä aikavälillä.
Työryhmä sitoutuu huomioimaan kilpailulainsäädännön vaatimukset sekä SKALin Reilu kuljetus -ohjelman tavoitteet vastuullisen, turvallisen ja reilun kuljetusmarkkinan edistämiseksi. Työryhmä valmistelee toimenpidesuunnitelman huhtikuun 2027 hallituksen kokoukseen.
Työryhmää vetää SKALin 2. varapuheenjohtaja Jarkko Vartiamäki ja sen jäseninä toimivat eri suoritealoja edustavat kuljetusyrittäjät Virpi Pohjola, Jari Hartzell, Mikko Kiviaho ja Jarno Helistölä.
Sihteerinä toimivat Jarkko Lehtiosaari SKAL Elintarvikealasta ja Joni Rannanpää SKAL ry:stä.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
