Keski-Euroopassa tänäkin kesänä nähdyt sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita myös kuljetusalalle ja tavarantoimituksiin. Tämä lisää taas yhden asian huomioon otettavaksi Eurooppaan suuntautuvia kuljetuksia reititettäessä.
Pitkittyneestä, ennätyslukemiin kivunneesta kuumuudesta ja kuivuudesta kärsineet maat ovat joutuneet tekemään poikkeusratkaisuja, jotta teollisuuden logistiikka on saatu toimimaan. Pitkään jatkuneet hellejaksot ovat sulattaneet Alppien lumihuiput ennätysnopeasti, sateisten päivien vähyydestä johtuva kuivuus on puolestaan aiheuttanut tuhoisia metsäpaloja sekä Euroopan suurten jokien kuivumisen.
Kuivuuden vaikutukset laajamittaisia
Yksi Euroopan pisimmistä joista, Sveitsin alppialueelta lähtevät ja Pohjanmereen laskeva Rein, on yksi maanosan tärkeimmistä tavarareiteistä. Joella kulkee vuosittain tavaraa noin 285 miljoonaa tonnia. Määrä tekee siitä Euroopan vilkkaimman sisävesiväylän, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa koko Euroopan unionin sisävesirahdista.
Tänä kesänä toistuvat hellejaksot ovat alentaneet joen vedenpinnan niin alas, että jokilaivoilla on vaikeuksia seilata jokea pitkin. Tämä on lisännyt töitä kumipyörille. Maanteille siirtynyt liikenne aiheuttaa omia ongelmia yhteiskunnalle. Juuri pahimpaan lomakauteen sijoittuneet kuljetukset vaikuttavat Saksan kiireisimpien osavaltioiden liikenteeseen hidastaen sitä huomattavasti.
Raskaan kaluston viikonloppuihin kohdistuvat ajokiellot ovat olleet perinne useissa Keski-Euroopan valtioissa jo vuosikymmeniä. Kielloilla on pyritty varaamaan liikenne moottoriteillä henkilöliikenteelle. Tällä on suuri merkitys lomamatkailijoiden liikkumisen sujuvuuteen.
Rein-joen vedenpinnan alentumisen takia Saksan viranomaiset ovat helpottaneet viikonlopun ajokieltoja jo viidessätoista osavaltiossa. Poikkeukset eivät ole identtisiä. Berliinissä, Brandenburgissa ja Hessenissä kuorma-autot voivat kuljettaa vain tavaroita, jotka muuten kuljetettaisiin jokea pitkin. Thüringen ja useat muut osavaltiot ovat poistaneet kiellon kaikilta rahtikuljetuksilta. Jos kiellolle on asetettu päättymispäivä, on se osavaltiosta riippuen elokuun tai syyskuun lopussa.
Yksi proomu voi kuljettaa jopa 100 kertaa enemmän lastia kuin kuorma-auto. Kuljetusten siirtyminen maanteille vaikuttaa suuresti jo muutenkin ruuhkautuneiden väylien kykyyn suoriutua lisääntyvästä liikenteestä. Ongelmia tuottaa myös ajo-lepoajoista huolehtiminen sekä pysäköintialueiden puute.
Jokien kuivumisen vaikutukset heijastuvat myös energiantuotantoon: muun muassa Romaniassa ja Unkarissa on jouduttu reaktoreiden jäädyttämiseen käytettävän Tonavan veden pinnan laskun vuoksi rajoittamaan tai jopa keskeyttämään ydinvoimaloiden toimintaa, minkä aiheuttaman energiakriisin vuoksi esimerkiksi autotehtaita on jouduttu sulkemaan.
Kuumuus rasittaa kalustoakin
Toinen säähäiriöiden aiheuttama ongelma, joka vaivaa tällä hetkellä Eurooppaa, ovat kuivuuden aiheuttamat metsäpalot. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa on jouduttu evakuoimaan kokonaisia kyliä maastopalojen tieltä.
Maastopalojen takia on jouduttu sulkemaan tehtaita, logistiikkakeskuksia ja rajanylityspaikkoja. Nämä ovat viivästyttäneet kuljetuksia, lisänneet kiertoteistä aiheutuvia polttoainekustannuksia sekä kasvattaneet myös muita kustannuksia.
Ranskan viranomaiset ovat luokitelleet tilanteen poikkeukselliseksi olosuhteeksi asetuksen (EY) N:o 561/2006 14(2) artiklan nojalla, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön väliaikaisia poikkeuksia ajo- ja lepoaikoja koskevista EU:n säännöistä kiireellisissä tapauksissa. Vapautukset liittyvät lähinnä sammutustöihin tarvittaviin kuljetuksiin.
Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat myös infrastruktuuriin: toistuvat, huomattavat lämpötilavaihtelut ja sulamisvedet nopeuttavat tie- ja siltarakenteiden kulumista, heikentäen etenkin siltojen kantavuutta. Korkeat lämpötilat ovat haaste myös enenevässä määrin – ihan jo varustelun puolesta – sähköistyvälle kalustolle: kasvava kuormitus heikentää niin akkujen kuin vaikka nestekidenäyttöjen toimintavarmuutta.
Vaikutukset työhyvinvointiin
Hellekesä on myös korostanut kuljettajan työhyvinvoinnin merkitystä. Ohjaamon ilmastointi on ollut kovilla: harvassa autossa on itsenäistä taukoilmastointia, joka ei ole riippuvainen auton moottorin käytöstä. Kuitenkin esimerkiksi Italiassa laki kieltää kuljettajia jättämästä pysäköidyn ajoneuvon moottoria käyntiin ilmastoinnin käyttämiseksi. Säännön rikkomisesta voi seurata 223–444 euron sakko. Tämä on pahasti ristiriidassa sen lainsäädännön kanssa, joka määrittelee kuljettajan lepoaikoja.
Kun suunnitellaan kuljetuksia Keski-Eurooppaan, täytyisi suunnitella tarkka ajosuunnitelma, jossa otetaan myös huomioon säiden vaikutus. Erilaisista kuljetuksiin liittyvistä poikkeuksista saa parhaiten lisätietoa SKAL Suoritealat ry:stä sekä eri maiden liikennevirastoilta.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Renault T High 6x2 – ristiriitainen kokemus turvallisuudesta
Koivupilkettä ja kuolemaa - vaihtoehtoisten käyttövoimien historia Suomessa