SKAL on ollut mukana kansallisissa logistiikkaselvityksissä vuodesta 1997. Syksyllä 2025 eli ennen Lähi-Idän kriisiä kerätty selvitys osoittaa, kuinka kovaan testiin logistinen toimintaympäristömme on viime vuosina joutunut. Jo ennen Hormuzinsalmen sulkuakin ovat geopoliittiset kriisit, energian hinnan vaihtelut ja muuttuvat kauppasuhteet pakottaneet yritykset tarkastelemaan toimitusketjujaan uudesta näkökulmasta. Kehitystäkin on tapahtunut.
Selvityksen pysäyttävin havainto liittyy logistiikkakustannuksiin. Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset nousivat vuonna 2025 keskimäärin 14,4 prosenttiin liikevaihdosta (13,8 % 2023), mikä on koko 20 vuotta jatkuneen mittaushistorian korkein lukema. Rahassa mitattuna kustannukset kuitenkin laskivat edellisestä tarkastelusta ja olivat noin 31,3 miljardia euroa eli yli 11 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (12,5 % 2023).
Kuljetuskustannukset eivät paisuneet samassa suhteessa
Kuljetuskustannusten osuus kokonaisuudesta ei kasvanut samassa suhteessa. Sen sijaan erityisesti varastoihin sitoutunut pääoma ja korkotason vaikutukset näkyvät aiempaa voimakkaammin. Tämä kertoo toimintaympäristön epävarmuudesta: yritykset pitävät varmuusvarastoja, sitovat enemmän pääomaa toimitusketjuihin ja varautuvat häiriöihin entistä pidemmällä aikajänteellä.
Toimitusketjujen riskit ovat kasvaneet. Siinä missä aiemmin huolta aiheuttivat materiaalien saatavuus, logistiikkahäiriöt ja infrastruktuurin pullonkaulat, korostuvat nyt kysynnän voimakkaat vaihtelut, poliittinen epävakaus, sääntelyn muutokset ja työvoiman saatavuus. Poliittinen epävakaus on noussut vuoden 2012 selvityksen yhdenneltätoista sijalta kolmanneksi merkittävimmäksi riskiksi.
Tieverkon kunto ja työvoiman saatavuus haastavat
Vaikka arviot liikenneverkon kunnosta ovat hieman kohentuneet, saa tieverkon tekninen kunto viiden pisteen asteikolla edelleen vaatimattoman arvosanan 2,66. Alueelliset erot ovat suuria, ja erityisesti alemman tieverkon kunto huolestuttaa monia yrityksiä.
Työvoiman saatavuus säilyy niin ikään merkittävänä haasteena. Lähes kolmannes vastaajista arvioi osaavan henkilöstön saatavuuden aiheuttaneen suurta tai erittäin suurta haittaa liiketoiminnalleen. Kuljetusalalla tämä näkyy erityisesti ammattikuljettajien saatavuudessa, joka vaikuttaa suoraan yritysten kasvuun, investointeihin ja palvelukykyyn. Tulos on linjassa myös SKALin barometritutkimusten kanssa.
Myönteistä logistisen järjestelmän toimivuus ja varautuminen
Myönteisenä nousee esiin se, että kotimaan kuljetusjärjestelmän toimivuutta pidetään edelleen vahvuutena. Valtaosa logistiikkayrityksistä arvioi kuljetusten aikataulujen luotettavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että suomalainen kuljetusala kantaa vastuunsa niin arjessa kuin häiriötilanteissakin.
Resilienssi eli kyky selviytyä häiriöistä onkin noussut uudeksi kilpailutekijäksi. Suuret yritykset luottavat omiin valmiuksiinsa, mutta myös pienillä yrityksillä on vahvuutensa: ketteryys, joustavuus ja nopea reagointikyky. Samalla selvitys nostaa esiin kehityskohteita. Esimerkiksi varautumisharjoittelu sekä kriittisen kuljetuskaluston saatavuus saavat edelleen varsin heikkoja arvioita.
Kuljetusalan kannalta viesti päättäjille on selvä. Suomen logistinen kilpailukyky rakentuu toimivasta tieverkosta, ennakoitavasta sääntelystä, osaavasta työvoimasta ja yritysten investointikyvystä.
– Epävarmoina aikoina kustannusten noustessa korostuu tarve pitkäjänteisille päätöksille, jotka lisäävät vakautta, toimintakykyä ja kilpailukykyä, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
__________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
