Liikenne- ja viestintäministeriön tuore kansliapäällikkö luottaa yhteistyön voimaan kuljetusalan kanssa.
kuva: Markku Lempinen
Mikä sai sinut kiinnostumaan uudesta tehtävästäsi?
Voisi luulla, että arkkitehdin pohjakoulutus olisi kaukana tästä tehtäväkentästä, mutta ei se oikeastaan ole. Suunnittelijan analyyttisesta ajattelutavasta on hyötyä. Ja jos ajattelee vaikka viimeistä kymmentä vuotta, jonka ajan toimin maakuntien liitoissa, niin laajana lakisääteisenä tehtävänä siellä oli esimerkiksi alueiden suunnittelu sekä sen sisällä liikennejärjestelmän suunnittelu.
LVM:n väen työote on tehnyt jo kauan sitten vaikutuksen. Kun toistakymmentä vuotta sitten olin MaaS- liikennepalveluasioiden myötä paljon liikenneministeriön kanssa tekemisissä, huomasin, että tämä joukkue puhui äänekkäimmin kasvun ja kilpailukyvyn kysymyksistä ja pyrki tuottamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä organisaatiossa on edelläkävijähenkeä ja ajatusjohtajuutta, joiden tavoittelemisesta nautin itsekin.
Kuinka hyvin tunnet kuljetusalaa?
Sanon suoraan, että erittäin huonosti, vaikka olen joskus projektityönä pyrkinyt edistämään muun muassa sähköisten kuorma-autojen latausinfraa Helsinki- Tampere-välille. Onneksi kuljetusalan edustajat ovat jo näinä ensimmäisinä viikkoina tehneet kaikkensa tilanteen korjaamiseksi. Luotan siihen, että meno jatkuu ja saan teiltä varmasti tukea!
Millaiset ovat odotuksesi ja toiveesi nyt alkaneelle viisivuotiskaudelle? Mitkä ovat nähdäksesi suurimmat kuljetusalaa koskevat kysymykset?
Ministeriön tehtäväkenttä on valtavan laaja: se koskettaa niin jokaisen ihmisen arkea kuin elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Nämä tehtävät luovat siteitä myös maan ulkopuolelle – toimintakenttänä on koko maailma. Sen tuntee, kuinka kiikkerässä tilassa maailma nyt on, kuinka paljon se aiheuttaa yleistä epävarmuutta, ja kuinka valtavia haasteet ovat.
Ensimmäisenä täytyykin sanoa, että polttoaineen hinnannousu huolestuttaa. Tähän liittyy Hormuzinsalmen tilanne, mutta myös yleisempi EU päästösääntely ja kustannustason nousu. Ymmärrän hyvin, että asetelma haastaa yritysten kannattavuutta. Muun muassa ammattidieseljärjestelmän avulla on tarkoitus turvata suomalaisyritysten kilpailukykyä, mutta tarvitaan paljon muutakin.
Pidän hyvänä nyt käynnistynyttä yhteistyötämme raskaan liikenteen taukopaikka- ja jakeluinfran kehittämiseksi. Alan kannattavuuteen liittyvistä systeemisistä kysymyksistä olemme ministeriössä sitä mieltä, että muun muassa päästökauppatuloja pitäisi voida kohdentaa liikenteen vihreän siirtymän tukemiseen. Yksi iso huoli, missä jaamme näkemyksen teidän kanssanne, on tieverkon huono kunto. Kansallisomaisuutemme rapistuu todella huolestuttavaa vauhtia, mutta jostain syystä viesti siitä tuntuu menevän huonosti perille. Sen välittämiseen toivon teiltä myöhemminkin tukea.
Lehtemme teemana on maine ja brändi. Miten näet niiden merkityksen kuljetusalalle?
Elämme huomiotaloudessa, jonka pelisäännöt ovat aika erilaiset kuin ne aikaisemmin olivat. Vaikuttavuudesta on pystyttävä viestimään tehokkaasti: vaikuttava työ kiinnostaa uusia tekijöitä. Myös vastuullisuuskysymykset ovat esimerkiksi nuorille tärkeitä. Kun rehellisesti kuvaa pyrkimyksiään ja tavoitteitaan, ja alan sisällä huolehtii suoraselkäisyydestä ja eettisestä suhtautumistavasta asioihin, niin ilman muuta se sataa minkä tahansa alan oman laariin.
Anna-Mari Ahonen (s. 1971) aloitti maaliskuussa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä. Koulutukseltaan hän on arkkitehti, ja hänellä on pitkä kokemus johtotehtävistä niin kuntakuin maakuntatasolla. Työkseen hän pitää pyörät pyörimässä, mutta vapaa-ajalla hänelle on tärkeää saada pysähtyä – etenkin metsässä joko yksin tai hevosen kanssa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Toimiva logistiikka ratkaisee –SKALin tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle
Destian Jorma Mäntynen: ”Jo ensimmäisellä luennolla mielessäni napsahti, että tämä on minun alani”
