SKALin lakineuvonnassa on ollut käsiteltävänä tapaus, jossa jäsenyrittäjämme perävaunun rekisteritietoja tulkittiin virheellisesti, mikä johti muun muassa rekisterikilpien poistoon, ylimääräisiin katsastuskuluihin sekä tulonmenetykseen ajojen menettämisen vuoksi. Viranomaiset kiistävät vahingonkorvausvastuunsa, vaikka on selvää, ettei yrittäjän toiminnassa ole ollut minkäänlaista puutetta tai laiminlyöntiä.
Jäsenyrittäjämme yhdistelmäajoneuvolle tehtiin tienvarsitarkastus kesäkuussa 2025. Poliisi ja katsastusmiehet tarkastivat ajoneuvon kunnon ja totesivat ilman mittauksia, että kuorma-auton vasemmanpuoleisen raidetangon pää oli välyksellinen. Lisäksi tarkastuksessa ilmoitettiin, ettei Traficomin perävaunun rekisteritiedoista löydy mainintaa perävaunussa olevasta vetopöydästä.
Yrittäjä toi heti paikan päällä esiin, että perävaunun vetopöytä oli alkuperäinen. Vuosimallia 2006 oleva perävaunu oli valmistettu suomalaisella tehtaalla, eikä vetopöytään ollut tehty tämän jälkeen muutoksia. Vaikkei perävaunun rekisteriotteessa ollut nimenomaista kirjausta vetopöydästä, mainittiin siinä kuitenkin kytkentämittana 988 cm, sana ”B-trailer” sekä suurimpana sallittuna vetopöytämassana 16 000 kg.
Yrittäjän valvontatilanteessa antamista selvityksistä huolimatta ajoneuvosta poistettiin kilvet ja se määrättiin valvontakatsastukseen.
Katsastusasemalla perävaunusta vaadittiin HCT-mittapiirrokset, vaikka yrittäjä oli nimenomaisesti tuonut esiin, ettei kyseessä ollut HCT-perävaunu. Tienvarsitarkastuksessa todettu kuorma-auton raidetangon välyksellisyys osoittautui myös virheelliseksi havainnoksi korjaamolla tehtyjen mittausten mukaan. Tätä ilmensi lisäksi se, että kuorma-auto oli katsastettu noin kuukautta aiemmin, eikä katsastuksessa ollut havaittu mitään poikkeavaa em. asian osalta.
Yrittäjä oli SKALin lakipalveluiden avustuksella yhteydessä Traficomiin rekisteritietojen tulkintaan liittyvästä kysymyksestä. Traficomin asiantuntija vahvisti, että vuonna 2006 AKE:n aikaisissa rekisteritiedoissa käytettiin erilaista tietojärjestelmää, jossa perävaunuista kirjattiin tietoja eri muodossa ja nykyistä vähemmän. Järjestelmien konversion jälkeen vetopöytää ja sen sijaintia kuvattiin merkinnällä ”B-trailer” ja ”kytkentämitta 988 cm”. Näin ollen asiantuntija vahvisti, ettei perävaunun rekisteritiedoissa olisi kuulunutkaan kyseisessä tapauksessa näkyä sanaa ”vetopöytä”.
Asiassa oli näin ollen selvää, että tienvarsitarkastuksen tekijät olivat tulkinneet rekisteritietoja virheellisesti. Perusteeton kilpien poisto, valvonta- ja muutoskatsastaminen sekä turhien HCT-mittapiirrosten hankkiminen aiheuttivat yrittäjälle ylimääräisiä kuluja. Yrittäjälle muodostui lisäksi tulonmenetystä siitä, että ajoneuvo oli noin viikon verran poissa liikenteestä.
Yrittäjä on vaatinut asiassa vahingonkorvausta sekä poliisilta että katsastusviranomaiselta. On kohtuutonta, että tienvarsitarkastuksessa ja katsastusasemalla tehdyistä selkeistä tulkintavirheistä johtuneet kustannukset jäisivät yrittäjän kannettavaksi. Kumpikin taho on lähtökohtaisesti kiistänyt korvausvelvollisuutensa, mutta asian selvittely jatkuu.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Pohjola Vakuutus muistuttaa: vastuu ajoneuvon käytöstä on aina kuljettajalla!
Lakitietoa teille: Korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätös ajopiirturin käyttövelvollisuudesta
