Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta (ammattidiesel)

HE 266/2026 vp

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL antaa seuraavan lausunnon hallituksen esitykseen ammattidieselin käyttöönotosta Suomessa.

Ammattidieselistä yleisesti

Ammattidieselin käyttöönotto Suomessa on kannatettavaa. Tämä EU:n Energiaverodirektiivin mahdollistama järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa, ja erityisesti juuri korkeiden energiakustannusten ja pitkien kuljetusetäisyyksien Suomessa on tärkeää parantaa logistista kilpailukykyämme suhteessa kilpailijamaihin.

Kuljetuskustannusten alentaminen kohdennetulla polttoaineveron alentamisella on Suomen kilpailukykyä parantavaa veropolitiikkaa ja sillä on myös positiivisia dynaamisia vaikutuksia talouteen esimerkiksi yritysten sijoittumispäätösten myötä.
Erinäisten poliittisten vero- ja päästövähennyssäädösten vuoksi diesel on Suomessa hyvin kallista muihin EU-maihin verrattuna. Esimerkiksi 9.11.2026 tilanteessa dieselin arvonlisäverollinen hinta Suomessa oli EU-maiden kalleinta.

Komission julkaiseman hintatilaston mukaan diesel maksoi Suomessa 9.11.2026 arvonlisäverollisena 42 senttiä enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Ero Ruotsin hintaan oli 53 senttiä litralta.

Vuonna 2028 tulee voimaan EU:n laajuinen polttoainejakelun päästökauppa samanaikaisesti jakeluvelvoitteen kiristymisen kanssa, mitkä nostavat SKALin arvion mukaan polttonesteiden hintoja yli 30 sentillä litralta. Hallituksen esityksen arvio vuoden 2028 hintavaikutuksista on samankaltainen. Ammattidiesel on yksi keino hillitä energiakustannusten nousua.

Kuva: poliittisten päätösten vaikutus dieselin hintaan 2026 – 2028: Lähde Argus ja SKAL

Dieselin merkitys suomalaisessa tavaraliikenteessä

Raskaassa tavaraliikenteessä diesel on ylivoimaisesti tärkein käyttövoima Suomessa. Kuljetusjärjestelmän muuttaminen vaihtoehtoisille käyttövoimille on hyvin hidasta. SKAL arvioi, että vuonna 2030 noin 85 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on dieseliä, ja vuonna 2035 noin 68 prosenttia. kuorma-autojen ensirekisteröinneistä lähes 90 prosenttia kohdistuu dieselkäyttöiseen kalustoon teknistaloudellisista syistä.

Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa dieseliä noin 1,2 miljardia litraa vuodessa. Yksi sentti dieselin hinnassa tarkoittaa noin 12 miljoonan euron kuljetuskustannuksia.

Hallituksen esitykseen liittyviä huomioita

Hallituksen esityksessä todetaan, että ”(polttoaine)veromallin periaatteena on siis se, että lähtökohtaisesti kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero.” SKAL korostaa, että tällainen veromallin periaate on Suomelle haitallinen. Periaatetta ei myöskään ole vuosikymmeniin toteutettu, joten sen olemassaolon voi perustellusti kyseenalaistaa.

Energiaverodirektiivi lähtee erillisten ja toisistaan poikkeavien minimiverotasojen kautta siitä, että dieseliä ja bensiiniä verotetaan toisistaan poikkeavasti. SKAL korostaa, että verotasoissa on lopulta aina kyse poliittisista päätöksistä, joissa on otettava huomioon dieselin ja bensiinin toisistaan poikkeavat käyttötarkoitukset ammattiliikenteen osalta. Myös Suomen eduskunta on erikseen ottanut kantaa siihen, että bensiinin ja dieselin verotasoja ei EU-säädöksissä tule harmonisoida (Energiaverodirektiivin käsittely, syksy 2022).

Hallituksen esityksessä on perusteltu, että ”Jokaisesta markkinoille saatettavasta polttoainelitrasta on kuitenkin kannettava valmisteveroa vähintään EU-lainsäädännössä edellytetty vähimmäismäärä.” Tämä periaate on otettu johtosäännöksi ammattidieselsäädöstä valmisteltaessa, mikä johtaa esityksessä laskennallisesti ainoastaan 6,7 sentin palautusvaraan, vaikka Suomessa dieselin keskimääräinen vero on lähes 17 senttiä yli EU:n energiaverodirektiivin minimitason.

Palautusvaran laskeminen keskeinen osa ammattidiesellainsäädännön sisältöä

Jokaisen polttoainelitran verotason määritysperiaate johtaa hallituksen esityksessä lopputulokseen, jossa palautuksen saisi ilman erillistä selvitystä vain standardin EN 590 mukaisesta dieselistä. Uusiutuva dieselöljy, HVO, jäisi esityksen mukaan käytännössä ammattidieselpalautuksen ulkopuolelle.

SKAL on käynyt ammattidieselin palautusvaran laskentaperiaatteista keskustelua EU-komission verotuksen pääosaston DG TAXUD:n kanssa. Tässä keskustelussa komission virkamiehet ovat korostaneet, että energiaverodirektiivin kirjaus minimiverotasoista on väljä ja jättää jäsenmaille paljon tulkintavaraa minimiverotason osoittamisessa. Komission edustajien mukaan vuosittaisiin keskiarvoihin perustuva laskenta on jäsenvaltiolle yksi mahdollisuus osoittaa miniverotasojen täyttyminen.
Hallituksen esityksessäkin todetaan, että ”energiaverodirektiivistä ei suoraan ilmene, miten vähimmäisvero tulisi määritellä Suomen energiaveromallin kohdalla.”

On selvää, että kymmenenkään sentin veronpalautus ammattidieseljärjestelmällä ei johda tilanteeseen, jossa Suomi verotuksellaan keskimäärin alittaisi energiaverodirektiivin 33 sentin minimiverotason.

SKAL edellyttää, että ammattidiesel ulotetaan automaattisesti myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin. Erityisen tärkeää on ulottaa ammattidiesel automaattisesti myös uusiutuvaan dieseliin. Tarvittaessa uusiutuvan dieselin HVO:n osalta Suomen tulee hakea komissiolta poikkeuslupaa soveltaa ammattidieselissä 33 sentistä alempaa verokantaa.

Lain ja asetuksen suhde

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lainmuutokset tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä on perusteltu sillä, että polttoaineiden jakelijoiden päästökaupan voimaantulo vuoden 2028 alussa nähdään epävarmana, vaikka voimaantulosta on jo päätetty EU-lainsäädännössä.

SKAL korostaa, että ammattidiesel tulee saattaa voimaan siitä huolimatta, että EU:n laajuisen päästökaupan voimaantulo syystä tai toisesta lykkääntyisi vuodesta 2028 eteenpäin. Vuonna 2028 jakeluvelvoite on Suomessa nousemassa 8,5 prosenttiyksikköä, mikä tulee tämänhetkisen arvion mukaan nostamaan dieselin hintaa yli kymmenellä sentillä. Ammattidieselille on tarve jakeluvelvoitteen hintavaikutuksen pienentämiseen, vaikka liikennepolttoaineiden päästökaupan voimaantulo lykkääntyisikin. Tämän vuoksi SKAL esittää, että lain voimaantulo vuoden 2028 alussa säädettäisiin laissa, ei asetuksessa. Tämä lisäisi lainsäädännön ennakoitavuutta.

Palautusrytmi ja palautusmekanismi

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ammattidieselpalautusta voisi hakea joko kerralla koko kalenterivuodelta tai tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta.

SKAL pitää tärkeänä, että palautusrytmi on mahdollisimman tiheä. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, hallituksen esityksen mukaisella harvalla palautusrytmillä on negatiivinen vaikutus kuljetusyritysten maksuvalmiuteen. Jotta ammattidiesel toimii tehokkaasti ja tavoitteiden mukaisesti alentaa Suomen logistisia kustannuksia, tulee palautusrytmin olla ehdotettua tiheämpi. SKAL esittää, että palautusta voisi hakea:
– kerralla kahdelta kalenterivuodelta
– yhdeltä kalenterivuodelta
– tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta tai
– kuukausittain.

Kun huomioon otetaan alin palautettava määrä 330 euroa hakemusta kohden sekä hakemuksesta myös hakijalle aiheutuva hallinnollinen työ, kuukausittaisten hakijoiden määrä jäisi SKALin arvion mukaan maltilliseksi. Valtion vastuulla on automatisoida palautusprosessit siten, että valtion hallinnollinen taakka ei liiaksi kasva kuukausittaisen palautuksen mahdollistamisella. Kahden kalenterivuoden hakurytmin mahdollistaminen kohtuullistaisi omavastuuosuutta pienten yritysten osalta sekä ottaisi paremmin huomioon kesken kalenterivuotta toimintansa aloittavat ja lopettavat yritykset.

Hallituksen esityksen mukaan veronpalautusta ei maksettaisi, jos palautettava määrä jää alle 330 euroon hakemusta kohden. SKAL pitää alimman palautettavan määrän säätämistä perusteltuna mm. siitä syystä, että satunnaisesti Suomessa tankkaavat ulkomaiset kuorma-autojen haltijat rajautuvat palautuksen ulkopuolella, millä merkittävästi vähennetään järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia.

SKAL esittää myös, että lakiin lisätään mekanismi, jolla palaukseen oikeutettu ajoneuvon haltija voisi valtuuttaa polttoainejakelijan hakemaan palautuksen puolestaan. Näin luotaisiin juridisesti pohjaa esityksessäkin viitatulle ns. Espanjan mallille, jossa polttoaineveroltaan alennettu ammattidiesel olisi huomioitu jo tankatessa polttoaineen hinnassa, ja veronpalautuksen hakisi auton haltijan puolesta polttoaineyhtiö.

Palautuksen määrää korotettava, palautus ulotettava myös uusiutuvaan dieseliin

Ammattidieselin veronpalautuksen määräksi hallituksen esityksessä ehdotetaan 3,3 senttiä litralta. Palautuksen määrä on johdettu hallituksen kevään 2026 päätöksestä, jossa ammattidieselin vaikutus julkiseen talouteen on rajattu enintään 40 miljoonaan euroon. SKAL arvioi, että 3,3 sentin palautus johtaa suuruusluokaltaan noin 40 miljoonaan euron valtiontaloudelliseen vaikutukseen.

Määrältään 3,3 sentin palautusta voi kuitenkin pitää varsin vaatimattomana suhteessa polttoainejakelun päästökaupan aiheuttamaan arviolta 15–20 sentin lisäkustannukseen, jota ammattidieselillä on tarkoitus kompensoida. Tämä päästökaupan aiheuttama hinnannousu on tuomassa noin 140–190 miljoonan euron lisäkustannuksen maanteiden tavaraliikenteelle, josta siis ammattidiesel olisi kompensoimassa vain noin 20 prosenttia.

SKAL esittää, että ammattidieselin tasoksi muutetaan 6,7 senttiä litralta, mikä on hallituksen esityksen laskentatapaan perustuva enimmäismäärä veronpalautukselle EU-säädösten puitteissa. Valtion talouden näkökulmasta liikennepolttoaineiden päästökaupan myyntituloja voi käyttää ammattidieselin menojen kattamiseen.

Hallituksen esityksen mukaan muiden kuin standardiin EN 590 kuuluvien dieseltuotteiden kohdalla näyttövelvollisuus vähimmäisverotason täyttymisestä olisi hakijalla. SKAL toteaa, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasot koskevat jäsenmaita, ei yksittäisiä yrityksiä. Kuten lausunnossa aiemmin on tuotu esiin, Suomen tulee etsiä komission kanssa ratkaisu, jossa Suomen minimiverokannan noudattaminen todennetaan vuositasolla Suomessa myyntiin jaetun polttoaineen keskiveron kautta, eikä minimiverotason laskennassa tarkastella jokaista jaettua litraa erikseen. SKAL esittää, että ammattidiesel koskee kaikki diesellaatuja automaattisesti.

SKALin muutosehdotukset kootusti

  • SKAL edellyttää, että ammattidiesel ulotetaan myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin. Erityisen tärkeää on ulottaa ammattidiesel automaattisesti myös uusiutuvaan dieseliin.
  • SKAL esittää, että lain voimaantulo vuoden 2028 alussa säädettäisiin laissa, ei asetuksessa, ja riippumatta päästökaupan voimaantulosta.
  • SKAL esittää, että palautusta voisi hakea:
    – kerralla kahdelta kalenterivuodelta
    – yhdeltä kalenterivuodelta
    – tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta tai
    – kuukausittain.
  • SKAL esittää myös, että lakiin lisätään mekanismi, jolla palaukseen oikeutettu ajoneuvon haltija voisi valtuuttaa polttoainejakelijan hakemaan palautuksen puolestaan.
  • SKAL esittää, että ehdotuksessa ammattidieselin tasoksi muutetaan 6,7 senttiä litralta

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Anssi Kujala            Petri Murto
toimitusjohtaja        johtaja, asiantuntijapalvelut

Lisätietoja

Anssi Kujala

Toimitusjohtaja

+358 9 478 999+358 400 567 925

anssi.kujala@skal.fi

Petri Murto

Johtaja, asiantuntijapalvelut | Liiketoimintajohtaja, SKAL Kustannus Oy

+358 9 4789 9334+358 40 762 2140

petri.murto@skal.fi