Kriittinen kanta energiaverodirektiivin uudistamiseen oli kuljetus- ja logistiikka-alan kannalta todella tärkeä pitkällä aikavälillä. Kilpailukykymme ei olisi kestänyt 26 sentin lisäveroa dieselin litrahintaan, mikä olisi tuonut satojen miljoonien eurojen kustannusvaikutukset pelkästään vuositasolla.
Olin torstaina 10.11. eduskunnassa. Tapasimme muiden auto- ja liikennealan edistäjien kanssa liikenne- ja viestintävaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan väkeä useista ajankohtaisista aiheista.
Eduskunnassa on kuhistu ns. EU:n ennallistamisasetuksesta välikysymyksineen. Kyseessä on EU-komission esitys, jonka mukaan Suomessa pitäisi ennallistaa luontoa vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonalla hehtaarilla. Arvioidaan, että siitä tulisi 931 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Melkoisia lukuja.
Välikysymyksestä riippumatta Suomen kannan muodostaa lähiviikkojen aikana eduskunnan suuri valiokunta, joka käsittelee aina Suomen kannat keskeisiin EU-esityksiin. Puolueet tuntuvat nyt olevan yksimielisiä, että Suomen etuja on puolustettava.
Sepä se ja hyvä niin. Väistämättä tuli eduskunnassa käydessä mieleen vuoden takainen tilanne, jossa kysymys oli mittaluokaltaan samanlaisesta asiasta, vaikka julkisuudessa asia ennallistamisasetuksen kaltaisesti ei ollutkaan.
Mistä oli kysymys?
Euroopan komissio julkaisi viime vuoden heinäkuussa ”Fit for 55”-ilmastolakipaketin. SKAL toi esiin, että paketin esityksissä piilee huomattavia riskejä Suomen logistiikalle ja viennille. Vaikutusarviointeja yrityksien näkökulmasta ei ollut juurikaan tehty.
Julkaisimme tuolloin SKALin Ilmastopaketin vaikutukset maanteiden tavaraliikenteelle huomioitava -ohjelman, jossa esitettiin näkökulmia päästövähennyskeinoihin. Korostimme, että Suomen on jätettävä kannoissaan varaumia sille, että kuljetuskustannuksia merkittävästi lisääviä muutoksia ei toteuteta.
Miljardien eurojen lisäkustannus olisi heikentänyt Suomen kilpailukykyä
Toimme esiin erityisesti ilmastopaketin energiaverodirektiiviä koskevan esityksen ongelmat. Toteutuessaan esitys dieselin ja bensiinin verokantojen harmonisoinnista olisi nostanut Suomessa fossiilisen diesellitran polttoaineveroa noin 26 sentillä. Muutos olisi automaattisesti maksanut suomalaisille 780 miljoonaa euroa vuositasolla. Kuljetusalan vuosikustannuksia se olisi kasvattanut yli 300 miljoonaa euroa. Järkyttäviä summia.
Hallituksella ei ollut tähän esitykseen riittävän kriittistä kantaa. Teimme hartiavoimin töitä eduskunnan suuntaan, että Suomi kiristäisi kantaansa. Saimme tukea näkemyksellemme eduskunnan eri valiokunnista.
Lopulta viime vuoden joulukuussa eduskunnan suuren valiokunnan kanta oli, että bensiinin ja dieselin verotusta ei tule EU-lainsäädännöllä yhdenmukaistaa. Valiokunnan näkemyksen – eli Suomen kannan - mukaan Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta verottaa dieselöljyä bensiiniä alemmalla verokannalla ja samalla säilyttää mahdollisuuden ammattidieseliin. Tästä tulee pitää kiinni kaikissa neuvotteluissa nyt jatkossakin kun ilmastopaketin käsittely on kesken Euroopan Unionissa. Koska verodirektiivit vaativat jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän, tarkoittaa eduskunnan kanta sitä, että energiaverodirektiivi ei voi edetä ehdotetulla tavalla EU-päätöksenteossa.
Kriittinen kanta energiaverodirektiivin uudistamiseen oli kuljetus- ja logistiikka-alan kannalta todella tärkeä pitkällä aikavälillä. Kilpailukykymme ei olisi kestänyt 26 sentin lisäveroa dieselin litrahintaan, mikä olisi tuonut satojen miljoonien eurojen kustannusvaikutukset pelkästään vuositasolla.
Luonnon ennallistamisasetus on ajankohtaista, mutta vuosi sitten tämä SKALin ajama linjaus torjui uusia veronkiristyksiä dieselin hintaan. Alalle tällä on suuri merkitys pitkällä aikavälillä. Tämän jälkeen on tapahtunut toki paljon muuta jakeluvelvoitteen alentamisen ja polttoainetuen myötä, mutta pidän tuota edelleen merkittävänä SKALin vaikuttamistyön tuloksena.
Nämä kummatkin ovat esimerkkejä siitä, että Suomen kannoissa pitää näkyä aiempaa enemmän kansallisen kilpailukykymme turvaaminen. Suomen etuja on valvottava.
Suomessa kuljetetaan eniten tavaroita tieverkolla asukasta kohden koko EU:ssa. Kuljetusala on sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Päätöksenteossa on huomioitava, että syrjäinen sijaintimme ja logistiikkamme erityispiirteet johtavat siihen, että kustannuksia lisäävät liikenteen päästövähennystoimenpiteet heikentävät kilpailukykyämme enemmän kuin kilpailijamailla. Nyt tarvitaan toimia, joilla vähennetään päästöjä, mutta huolehditaan myös maan elinvoimasta.
Kustannuksia lisäävät päästövähennystoimenpiteet vaikuttavat kaikkiin suomalaisiin yrityksiin, tuotteiden hintoihin ja työllisyyteen. Valvotaan etuja.
