Logistiikan korkeat kustannukset heikentävät yritysten kilpailukykyä samalla, kun toimintaympäristön epävarmuus on kasvanut. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin mielestä logistiikan toimivuuteen liittyvä päätöksenteko ja johtaminen on hajautunut liian repaleiseksi. SKAL esittää, että seuraavassa hallituksessa yhdelle ministerille annetaan vastuu Suomen logistiikkapolitiikan kokonaisuudesta. Logistiikkaministeristä tulisi päättää kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa.
SKALin yksityiskohtainen esitys on luettavissa Logistiikkaministeri vahvistamaan Suomen kilpailukykyä -muistio
Vuonna 2025 teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat keskimäärin 14,4 prosenttia yritysten liikevaihdosta, mikä oli mittaushistorian korkein osuus. Luku ei ota huomioon vuoden 2026 kustannuksia, jotka ovat kohonneet esimerkiksi polttonesteiden hinnan nousun vuoksi. Suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten logistiikkakustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä noin 48 miljardia euroa. Näistä kustannuksista arviolta 31,3 miljardia euroa kohdistui Suomeen. Tämä vastasi noin 11 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Luku kuvaa kustannusten suhdetta BKT:hen, ei logistiikkatoimialan osuutta kansantalouden arvonlisäyksestä.
– Kustannuspaineet ovat sittemmin voimistuneet ja kasvavat edelleen lähivuosina. Esimerkiksi metsäteollisuuden logistiikkakustannusten on arvioitu voivan nousta vuonna 2026 jopa noin 300 miljoonaa euroa edellisvuotta korkeammiksi. Kasvavat kustannukset heijastuvat vientiteollisuuden kilpailukykyyn, investointeihin ja Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Kujala mukaan logistiikan kasvavia kustannuksia ei pidä hyväksyä väistämättömänä kehityskulkuna, johon pitää vain sopeutua.
– Meillä ei ole enää varaa ajelehtia kohti kestämätöntä kustannus- ja sääntelytaakkaa, vaan nyt tarvitaan päämäärätietoista politiikkaa, jossa liikenneinfra, energiakustannukset, verotus, sääntely ja toimivat kuljetusmarkkinat muodostavat koko yhteiskunnan kilpailukykyä vahvistavan kokonaisuuden, Kujala sanoi SKALin ADR- ja Energiaseminaarissa Helsingissä.
Logistiikan johtamiseen kokonaisvastuu, VTV:n tarkastuskertomuksesta tukea
Suomen kilpailukyky ja toimintavarmuus perustuvat toimiviin kuljetus- ja logistiikkaketjuihin. Logistiikka ei kuitenkaan ole vain liikennepolitiikkaa. Siihen vaikuttavia ratkaisuja tehdään liikenne-, energia-, verotus-, työmarkkina-, ilmasto-, huoltovarmuus-, elinkeino- ja EU-politiikassa.
Päätöksenteko on jakautunut useisiin ministeriöihin, eikä ratkaisujen yhteisvaikutuksia yritysten kustannuksiin, investointeihin ja kuljetusketjuihin aina arvioida riittävästi.
Myös Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreessa tarkastuskertomuksessa korostetaan, että logistiikkaan vaikuttavan sääntelyn tulee olla selkeää ja ennakoitavaa. VTV suosittelee raportissaan esimerkiksi, että liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian tulisi huolellisella valmistelulla varmistaa logistiikka- ja kuljetusalaan vaikuttavan lainsäädännön selkeys ja ennakoitavuus sekä vaikutusten arviointi.
– VTV:n raportti kertoo vahvan viestin, johon on syytä suhtautua vakavasti. Kuljetusyritykset tekevät pitkäaikaisia investointeja kalustoon, käyttövoimiin ja henkilöstöön. Meillä pitää olla yksi taho, joka vastaa siitä, että verotusta, infrastruktuuria ja sääntelyä koskevat päätökset muodostavat yritysten kannalta ennakoitavan ja toteuttamiskelpoisen kokonaisuuden, Anssi Kujala sanoo.
Logistiikkaministerikysymys ratkaistava hallitusohjelmaneuvotteluissa
SKAL esittää, että seuraava hallitus linjaa valtioneuvostotasoisen logistiikkaministerin mallin. Logistiikkaministeri toimisi logistiikkapolitiikan poliittisena omistajana ja sovittaisi eri hallinnonalojen valmistelua yhteen.
Ministerin tehtävinä olisivat kiteytetysti:
- johtaa kansallista logistiikan kilpailukyky- ja huoltovarmuuskokonaisuutta
- ylläpitää yhteistä tilannekuvaa logistiikan kustannuksista ja riskeistä
- koordinoida Suomen ennakoivaa EU-vaikuttamista
- varmistaa päätösten yritys- ja logistiikkavaikutusten arviointi.
Kyse ei olisi uuden ministeriön tai hallinnonalan perustamisesta. Nykyiset viranomaisvastuut säilyisivät pääsääntöisesti ennallaan, mutta logistiikkaministerin poikkihallinnollinen mandaatti määriteltäisiin selkeästi hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston työnjaossa.
– Emme esitä uutta byrokratiaa tai hallintoa. Esitämme selkeää poliittista vastuuta kokonaisuudesta, jolla olisi suora vaikutus kaikkien suomalaisten yrityksien toimintaan, Suomen vientiin, investointeihin ja huoltovarmuuteen. Kun logistiikka toimii, kaikki toimialat toimivat, Anssi Kujala sanoo.
Teknologiateollisuus on esittänyt teknologiaministerin tehtävän perustamista. Logistiikkaministeriajatus lähtee samasta perusongelmasta: vastuut ovat hajallaan, valmistelu tapahtuu siiloissa ja poliittinen omistajuus puuttuu. Poikkihallinnollisesti merkittävä kokonaisuus voidaan nostaa valtioneuvoston yhteiseksi johtamiskysymykseksi. SKAL katsoo, että logistiikkaministerin malli tulee selvittää seuraavaa hallitusohjelmaa valmisteltaessa.
Tausta-aineistot:
SKALin Logistiikkaministerimuistio
SKALin tavoiteohjelma
Logistiikkaselvitys 2025
VTV: Toimivien logistiikka- ja kuljetusketjujen varmistaminen
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 3 500 kuljetusyritystä ympäri Suomea. skal.fi; @skalry
