Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/6119/2025
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta. Suunnitelman laatiminen liittyy EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tarkoituksena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä (ETS2). Rahoituksen käyttöön saamiseksi jäsenvaltioilta edellytetään sosiaalista ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan ne kansalliset toimenpiteet, joilla haavoittuvia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä tuetaan muutokseen sopeutumista siirtymässä, kun fossiilisten polttoaineiden käytön kustannukset kasvavat. Tavoitteena on, että haavoittuvimmilla kotitalouksilla ja mikroyrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet sopeutua muutokseen, sekä tukea rakenteellista muutosta kohti kestävämpiä energia- ja liikkumisen ratkaisuja.
SKAL on tutustunut esitykseen ja esittää lausuntonaan lausuntopyynnön väliotsikoiden mukaan jaoteltuna seuraavaa:
Toimenpide Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille
Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnoksessa ehdotetaan tavaraliikenteen ainoaksi tueksi raskaan kaluston hankintatukea mikroyrityksille. Tuki koskisi vain sähköisen kaluston hankintoja. Luonnoksessa on käsitelty biokaasua ja todettu sen hyödyt. Luonnoksen mukaan biokaasukäyttöisen kaluston käytön edistäminen sosiaalisen ilmastorahaston varoista ei kuitenkaan ole mahdollista, johtuen rahastosta annetun asetuksen säädöksistä ja komission ei merkittävää haittaa -ohjeistuksista.
SKAL toteaa, että tukea pitää olla mahdollista saada muuhunkin kuin sähköiseen kalustoon. Suomen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä komissioon, jotta tukea voidaan saada myös kaasukäyttöiselle kalustolle.
Suunnitelmaluonnoksen mukaan latausinfrastruktuurin tuen sisällyttäminen suunnitelmaan oli mukana vielä suunnitelman valmisteluvaiheessa, mutta se jouduttiin jättämään pois tuen kohdentumiseen liittyvien haasteiden ja hallinnollisen taakan liiallisen kasvun vuoksi. Latausinfrastruktuurin tuen rajaamista ulos suunnitelmasta perustellaan mm. muiden tukimahdollisuuksien olemassaololla.
SKAL toteaa, raskaiden maantiekuljetusten vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntymisen keskeinen este on puutteellinen tankkaus- ja latausinfrastruktuuri. On erittäin tärkeää tuki mahdollistaa sekä kalustolle että jakeluinfralle, joka kattaa sähkön latausinfran lisäksi myös muut vaihtoehtoiset käyttövoimat (biokaasu, vety).
SKAL muistuttaa, että myös EU:n vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra-asetuksen (AFIR) Suomelle asettamien velvoitteiden täyttäminen vuoteen 2030 mennessä tulee varmistaa.
Yleisesti on tärkeä varmistaa tukirahoituksen toteutuminen käytännössä, sekä tukirahoituksen riittävyys. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman selonteon mukaisissa politiikkatoimissa rahoituspäätös oli olemassa ainoastaan henkilöautojen romutuspalkkion osalta.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset
SKAL on erittäin huolissaan siitä, että tavaraliikenteelle korvamerkitty, mikroyritysten raskaan kaluston noin 31 miljoonan euron hankintatuki on jäämässä hyvin pieneksi verrattuna kokonaisuuteen.
Suunnitelman toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 463 miljoonaa euroa, josta liikennesektorille hieman yli 300 miljoonaa euroa. Liikennesektorin sisällä jopa 112 miljoonaa euroa on (sis. hallinnolliset kulut) on ehdotettu tukikaudella suunnattavan yksityishenkilöiden romutuspalkkioon, jolla tuettaisiin sähköauton hankintaa jopa 6000 eurolla per ajoneuvo. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn infraa tuettaisiin yli 70 miljoonalla eurolla, ja kutsuliikennettä yli 54 miljoonalla eurolla.
Tavaraliikenteelle on suunniteltu siis vain noin 10 % tukiosuutta liikenteen kokonaisuudesta.
Edellä mainittu merkittävä epäsuhta tavaraliikenteen ja muun liikennesektorin tukemisessa ei ole perusteltavissa toimenpiteiden päästövähennysvaikutuksilla. Raskaan kaluston hankintatuen päästövähennysvaikutuksen (arvioitu määrä 450 kuorma-autoa ja 150 linja-autoa) arvioidaan olevan noin 16 kt CO2 vuonna 2032, ja kumulatiivisesti 43 kt CO2 vuosina 2028-2032. Ajoneuvojen koko elinkaari huomioiden, päästövähennysvaikutukset olisivat vuosina 2028-2032 hankitulla kalustolla yhteensä noin 200 kt CO2.
Yksityishenkilöiden henkilöautojen romutuspalkkion päästövähennysvaikutuksiksi arvioidaan 11 kt CO2 vuonna 2032, ja kumulatiivisesti 45 kt CO2 vuosina 2028-2032. Laskelmien perustana on 22 000 henkilöautoa.
Lisäksi, kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteen arvioitu päästövähennys on 3-4 kt CO2 vuonna 2032, ja sen arvioidaan hyödyttävän arviolta 9000 liikenteen käyttäjää.
Kuten suunnitelmaluonnoksessa todetaan, puhtaiden kuorma-autojen hankintatuki on kustannustehokas keino edistää käyttövoimasiirtymää verrattuna moniin liikenteen toimiin. Luonnoksessa on myös viitattu Traficomin kuorma- ja pakettiautojen hankintatukien vaikutuksia selvittäneeseen tutkimukseen ja todettu muun muassa, että pienessä yrityksessä tuki voi olla ratkaiseva tekijä käyttövoimaa vaihdettaessa, ja että hankintatuki voi osaltaan edistää lataus- ja tankkausinfran kehittymistä.
SKAL pitää välttämättömänä, että tukien jakautumista tarkastellaan vaikuttavuusnäkökulmasta uudelleen, ja että tavaraliikenteelle korvamerkitty osuus kasvaa.
Tavaraliikenteen osuuteen tulee tavalla tai toisella sisällyttää myös teknologianeutraali latausinfran tuki.
Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin
Sosiaalisesta ilmastorahastosta ei saa tulla mekanismia, joka mahdollistaa varojen keräämisen liikenteeltä ja käytön muihin tarkoituksiin.
Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyky on turvattava kansainvälisen ympäristösääntelyn kiristyessä.
Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan laajeneminen vuoden 2028 alussa tieliikenteeseen uhkaa lisätä merkittävästi tiekuljetusalan kustannustaakkaa. Suomen arviomuistiossa vuodelta 2023 polttoainejakelun päästökaupan kustannusvaikutuksia arvioitaessa käytettiin hiilen hintaa 50 euroa/tonni. Tämä nostaisi dieselin hintaa arviolta 11 senttiä/litra, ja bensiinin 16 senttiä/litra. Vaikutusarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Joidenkin arvioiden mukaan hiilen hinta voi nousta moninkertaiseksi verrattuna kustannusvaikutusten pohjana olevaan 50 euroa/tonni. Jos näin käy, on myös polttoainejakelun päästökaupan vaikutus dieselin hintaan useita kymmeniä senttejä.
Suomen tulee olla valmis tarpeellisiin toimiin polttoainejakelun päästökaupasta koituvien kustannusten kompensoimiseksi kuljetusyrityksille.
SKALin ohjelmajulkaisuja:
Millä energialla kuljetamme – raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymän tilannekuva
Toimiva logistiikka Suomen kasvun moottorina – SKALin tavoiteohjelma 2027-2031
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Outi Nietola
toimitusjohtaja logistiikkajohtaja
