VN/34389/2025
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa esityksestä laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitysluonnos laeiksi ratalain ja liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi. Esityksen taustalla on erityisesti liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu arviomuistio väylälakien muutostarpeista.
Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää ja ajantasaistaa sääntelyä niin, että se vastaa paremmin nykytilannetta liittyen mm. turvallisuusympäristön muuttumiseen, merkittävien raidehankkeiden suunnitteluun yksityisraiteina sekä käytännön väylänpidon tarpeisiin ja sujuvuuteen.
Yleiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta
SKAL toteaa, että vaikka raskas liikenne on huomioitu luonnoksessa, on kuitenkin syytä tuoda esiin ja kerrata raskaan liikenteen muuttuvia tarpeita. SKAL korostaa maanteiden tavaraliikenteen merkitystä logistisen kilpailukykymme ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tehokas ja toimiva tavaraliikenne on myös kaikkien suomalaisten yritysten etu.
SKAL on julkaissut maaliskuussa 2024 liikennejärjestelmäuudistukseen liittyen Suomen tiet kuntoon-ohjelman, joka löytyy täältä.
Raskaan liikenteen taukopaikkaverkosto on laitettava kuntoon. Synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä tulee huomioida ja tavaraliikenteen uusiutuviin käyttövoimiin siirtymistä edellyttävä energian jakeluinfra on toteutettava. EU-tasoisten TEN-T asetuksen ja AFIR-asetuksen vaatimukset taukopaikoille jakeluinfralle on toteutettava.
SKAL myös muistuttaa, että MAL-sopimukset velvoittavat kuntia toimimaan asiassa.
Huomiot ehdotuksista koskien kolmansien maiden yritysten hankeosallistumista koskevaa riskienhallintaa
SKALilla ei kommentoitavaa tähän kohtaan.
Huomiot kansallista turvallisuutta sekä häiriötilanteita koskevista ehdotuksista
SKAL kannattaa varautumisen ja häiriönsietokyvyn vahvistamista koskevia tavoitteita. Väyläverkon toimivuus on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Myös sotilaallisen liikkuvuuden ja kaksoiskäytön tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää.
Esityksessä tunnistetaan liikenneverkon rooli yhteiskunnan kriittisenä infrastruktuurina ja SKAL pitää kannatettavana sitä, että kansallinen turvallisuus, maanpuolustus ja huoltovarmuus otetaan keskeisesti huomioon tienpidon yleisissä vaatimuksissa.
SKAL kuitenkin korostaa, että liikenneverkon toimintavarmuus muodostuu itse väyläinfrastruktuurin lisäksi niistä palveluista, jotka mahdollistavat ajoneuvojen liikkumisen verkolla. Ajoneuvokannan sähköistyminen edellyttää, että raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra otetaan selkeästi huomioon, sillä se on jatkossa tärkeä tekijä käyttövoimasiirtymän näkökulmista.
SKAL pitää tärkeänä varautumista ja häiriötilanteita koskevan sääntelyn huomioimista myös väylälaeissa, vaikka CER-direktiiviä toteuttavassa CER-laissa onkin tunnistettu tieliikenteen alasektorin toimijaluokat. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain on toimittava yhteen CER-lain kanssa.
SKAL pitää erityisen tärkeänä, että väylälakeihin sisältyy myös selkeät vastuut ja sanktiot tilanteissa, joissa väylät eivät ole EU-asetusten mukaisia tai väylien liikennöitävyys ei ole perusväylänpidon mukaisessa kunnossa. Tässä kohtaa on syytä huomioida erityisesti TEN-T asetuksen edellyttämä turvallisuustaso mm. keskikaiteineen ja tiestön talvihoito. Jollei tie ole tienhoitoluokan mukaisesti hoidettu, tulee tienpitäjää sanktioida puutteellisesta tienhoidosta.
Häiriötilanteisiin liittyvät toimivaltuudet väylälaeissa
Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Valmiuslain kokonaisuudistukseen liittyen on keskeistä varmistaa, että myös normaaliolojen häiriötilanteiden edellyttämä sääntely ja viranomaisten toimivallat ovat ajantasaiset. Normaaliolojen toimivaltuuksia noudatetaan myös poikkeusoloissa, ellei valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta muuta seuraa.
Väylälakien tarkoituksena on väyläverkon päivittäisen käytettävyyden varmistaminen. Kaikki häiriötilanteet eivät edellytä erityistä sääntelyä, ja suureen osaan äkillisistäkin korjaustarpeista voidaan reagoida väylänpitäjän normaalien toimivaltuuksien nojalla. Väyläverkon käytettävyyden varmistamiseen liittyy kuitenkin myös esimerkiksi väylälakien tilapäisiä liikennejärjestelyitä ja kiireellisten töiden suorittamista koskeva sääntely.
ELY-keskukselle säädetään toimivalta kieltää toistaiseksi tai määräajaksi liikenne tiellä tai sen osalla taikka rajoittaa liikennettä, jos ajoneuvoliikenne saattaa vaurioittaa maantietä, joka roudan sulamisen tai sateen takia taikka muusta tällaisesta syystä on rakenteeltaan heikentynyt.
SKAL katsoo, että ELY-keskukselle on laissa säädettävä toimivalta ja velvollisuus kieltää liikennöinti tieosuudella, mikäli se on tilapäisesti sellaisessa kunnossa, että sillä liikennöinti vaarantaa liikenneturvallisuuden esimerkiksi liukkauden takia. Tämä siksi, että vältyttäisiin vakavilta onnettomuuksilta, eikä liikennöinnin keskeyttäminen olisi raskaan ajoneuvon kuljettajan tai kuljetusyrityksen tehtävä mahdollisten kuljetusten viivästymisestä aiheutuvien sanktioiden uhalla.
Kiertoreittien järjestäminen häiriötilanteissa
Maanteiden häiriötilanteissa kiertoreitti järjestetään usein yksityistieverkon kautta. Siitä aiheutuvat kunnossapitokustannusten kasvu ja ylipäätään tienpitäjän vastuu ovat ratkaisematta. SKAL katsoo Tieyhdistyksen lailla, että nämä vaatimukset tulee huomioida lainsäädännössä.
SKAL myös toteaa, että kiertoreittien järjestämisessä on huomioitava myös raskas kalusto. Raskaalla kalustolla ei aina ole mahdollisuutta hyödyntää samaa kiertoreittiä kuin henkilöautoliikenteellä ja riskit lisäonnettomuuksille ja kalustovaurioille kasvavat. Tässäkin vastuutahon selkiyttäminen on tärkeää.
Kyse on sekä liikenneturvallisuudesta että omaisuudensuojasta. Tiekunnat omistavat tierakenteen ja kantavat niin taloudellisen kuin tienpitäjän vastuun tienkäytöstäkin. Kun maantien liikenne ohjataan tilapäisestikin yksityistielle, ei vastuukysymykset muutu ja on kohtuullista, että valtion tienpitäjä kantaa taloudellisen vastuun. Syntyvät kustannukset ovat olemattoman pieniä valtion maanteiden ylläpitoon verrattuna, mutta yksittäiselle tiekunnalle kyse voi olla suurista summista.
Sama koskee edellä kerrotun mukaisesti kuljetusyritysten vastuuta kalustostaan ja liikenteen viivästymisestä aiheutuvia kuljetusten myöhästymisiä.
Huomiot yksityisraiteita koskevista ehdotuksista
SKALilla ei kommentoitavaa tähän kohtaan.
Huomiot tutkimusoikeussääntelystä ja muista väyläsuunnitteluun liittyvistä ehdotuksista
SKAL pitää tärkeänä riittävään laajaa tutkimusoikeutta, jotta itse tielinjauksen lisäksi myös liittymät ja erityisesti taukopaikka- ja jakeluinfra-alueet tulevat huomioiduksi.
Suunnittelukäytännössä on aiemmin vakiintuneesti katsottu, että väylälakeihin perustuvan tutkimusoikeuden nojalla tutkimuksia on voitu tehdä myös vielä yleis-, rata- ja tiesuunnitelmien hyväksymisen jälkeen. Tutkimusoikeutta on siis käytetty esimerkiksi rakentamissuunnitteluvaiheessa ennen alueiden haltuunottoa ja/tai haltuun otetun alueen ulkopuolella.
SKAL katsoo, että tämä mahdollisuus tulee selkeästi kirjata lakiin, huomioiden kuitenkin yksityisen omaisuuden suoja riittävästi. Tämä siksi, että taukopaikkojen ja jakeluinfran lisääminen oikeisiin paikkoihin olisi mahdollista koko väylähankkeen ajan.
Huomiot salassa pidettävän tiedon luovuttamista koskevista ehdotuksista
SKALilla ei kommentoitavaa tähän kohtaan.
Huomiot maantielosseja koskevista ehdotuksista
SKALilla ei kommentoitavaa tähän kohtaan.
Muut huomiot
Raskaan kaluston taukopaikoista puutetta
SKAL toteaa, että EU-asetukset ovat sellaisenaan sovellettavia eivätkä yleensä edellytä erillisiä täytäntöönpanotoimia kansallisella tasolla. SKAL kuitenkin katsoo, että TEN-T ja AFIR-asetuksissa säädettyjen velvoitteiden vastuita tulisi täsmentää kansallisella lainsäädännöllä.
Edellä mainituissa asetuksissa velvoitetaan jäsenvaltioita siten, että vaadittavan palvelutason mukaisia levähdysalueita ja latauspaikkoja on oltava riittävän tiheästi TEN-T verkolla. Ajatus on ollut, että Suomessa riittävä verkosto syntyy markkinaehtoisesti. Kun näin ei näytä käyvän on valtiota ja viranomaisia lainsäädännöllä velvoitettava toimimaan niin, että EU-asetuksissa edellytetyt taukopaikka- ja jakeluinfraverkostot toteutuvat.
Raskaan liikenteen taukopaikkojen puute on jatkunut pitkään ja kaluston kasvaessa tilanne on huonontunut. Puutetta on sekä taukopaikkojen määrässä että alueilta saatavissa palveluissa ja niiden aukioloajoissa. HCT-kaluston myötä haasteita taukopaikoille on tullut lisää.
Taukopaikat palvelevat raskasta liikennettä muun muassa mahdollistamalla kuljettajien lakisääteisten taukojen ja vuorokausilevon pitämisen. Asianmukaisesti varustellut ja riittävät palvelut parantavat kuljettajien työolosuhteita merkittävästi. Ne ovat tärkeä tekijä myös liikenneturvallisuuden kannalta.
Taukopaikoilla on keskeinen rooli kuljetustehtävien koordinoinnissa. Ne tarjoavat mahdollisuuden pitkien ajoneuvoyhdistelmien pysäköintiin. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan parantaa kuljetusten tehokkuutta ja hyödyntää kaluston mitat ja massat mahdollisimman hyvin. SKAL edellyttää ajoneuvojen ja kuormayksiköiden ja kuorman käsittelyalueita erityisesti lähelle kaupunkeja ja terminaaleja. Myös turvallisia perävaunun ja nosturin jättöpaikkoja tarvitaan tieverkolla.
Taukopaikkojen puute vaikeuttaa erityisesti niitä logistiikkaketjuja, jotka ulottuvat maakunnista pääkaupunkiseudulle. Ruuhkaiseksi muodostuva metropolialue heikentää kuljetusten ennustettavuutta, jolloin vuorokausilepo pitäisi pystyä viettämään mahdollisimman lähellä määränpäätä ja kaupungin sisäänmenoväyliä.
Taukopaikkojen suhteen on tärkeää varmistaa, että kotimaisella ja kansainvälisellä tavaraliikenteellä on toimivat olosuhteet koko maassa. Suomi on sitoutunut kehittämään TEN-T-verkkoja, jotka tukevat liikennettä, liikkumista ja liiketoimintaa. Taukopaikoilla on oma merkityksensä saavutettavuuden kehittymisessä ja toteutumisessa.
Taukopaikkojen lisäksi tarvitaan näistä erillisiä raskaan liikenteen valvontapaikkoja.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
