Suomen tieverkko on yhteiskuntamme elinehto. Se yhdistää ihmiset ja yritykset. Sen kunto heikkenee kuitenkin nopeasti. Tiestön korjausvelka on paisunut yli 2,5 miljardiin euroon ja huonokuntoisia päällysteitä on jo 9 000 kilometriä. Tämä näkyy arjessa tieturvallisuuden heikentymisenä, viivästyneinä kuljetuksina, kasvavina kustannuksina ja vaarallisina vaurioina teillä.
SKAL on pitänyt tiestön kuntoa kriittisenä kysymyksenä jo pitkään. Ammattikuljettajat kohtaavat ongelmat ensimmäisenä – kuopat, painumat ja sortumat näkyvät työssä joka päivä. Tiestön rapautuminen ei ole vain logistiikkaongelma, vaan uhka koko Suomen kilpailukyvylle, päästötavoitteisiin pääsemiselle, turvallisuudelle ja elinvoimalle.
Teiden rakenteet ovat elinkaarensa päässä. Tiestön peruskorjaus ei voi enää odottaa, koska 70 prosenttia Suomesta on aluetta, jossa maantie on ainoa liikkumisen alusta.
Hallitus on tehnyt myönteisiä rahoituspäätöksiä väylille. Viime vuosien korjausvelkapaketit ovat olleet askeleita oikeaan suuntaan: vuonna 2023 päällystettiin yli 4 000 kilometriä ja vuonna 2025 reilut 3 000. Näitä vuosia tarvitaan lisää. Jos rahoitusta ei jatketa, saavutettu hyöty menetetään nopeasti. Tiestön rahoitusta olisi kuitenkin nostettava pysyvästi. Esimerkiksi korjausvelan taittaminen edellyttää vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta vuosittain.
Syksyllä hallitus päätti, että EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmista suunnataan noin 210 miljoonan euroa sotilaallista liikkuvuutta ja kaksikäyttöistä infrastruktuuria edistäviin hankkeisiin. Tämä osoittaa ymmärrystä, että hyväkuntoinen tiestö palvelee sekä kansallista turvallisuutta että siviililiikennettä. Tämänkaltaisia päätöksiä tarvitaan lisää.
Eduskuntaan joulun alla tuotu selonteko 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on merkittävä asiakirja Suomen tieverkon toimivuudelle. Suunnitelmassa esitetty rahoitustaso on kuitenkin riittämätön. Sitä nostettava, mutta lisäksi on tärkeää tavoitella Suomeen miljardiluokan EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, joka nyt jopa kymmenkertaistetaan 17 miljardiin euroon. Suomen sijainta EU:n itärajana ja Nato-jäsenyys tekevät tieverkostamme strategisesti kriittisen koko EU:n puolustuskyvylle.
Mistä rahoitus lopulta tuleekaan, esitän tässä päättäjille muistilistan, miten Suomi pidetään liikkeessä:
- Päällystäkää vähintään 4 000 kilometriä teitä vuosittain – vähimmäistaso korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi.
- Panostakaa rakenteellisiin korjauksiin. Pelkät pintaremontit eivät enää riitä – monin paikoin on uusittava koko rakenne.
- Parantakaa teiden talvihoitoa ja valvokaa laatua tiukemmin. Ammattikuljettajista yli puolet arvioi, ettei kunnossapito ole riittävällä tasolla.
Tieverkko on rakennettu yhteiseksi hyväksi. Toimiva tiestö on jokaisen suomalaisen oikeus – siksi korjausvelka on suoraan velkaa Suomen kansalle. Vetoamme päättäjiin: on aika laittaa tiet kuntoon ja varmistaa Suomen kilpailukyky ja turvallinen liikkuminen. Käsitelkää huolella kevätkaudella liikennejärjestelmäsuunnitelmasta eduskunnassa.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
