Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Päivä on merkitty almanakkaan merkkipäiväksi. Onnittelen jokaista suomalaista yrittäjää toimialasta riippumatta. Tapana on ollut myös liputtaa – liput salkoon ja torvet soimaan!
Yrittäjien työ näkyy jokaisen suomalaisen arjessa. Se näkyy arjen kustannuksissa, kauppojen valikoimissa, uusina innovaatioina ja siinä, miten meidän työpaikoillamme menee.
Me SKALissa toimimme kuljetusalan yrittäjien, mutta samalla kaikkien suomalaisten yrittäjien puolesta. Maanteiden tavaraliikenne on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä toimialoja. Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin missään muualla Euroopassa. Suomessa noin 90 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä. Jäsenyrittäjämme työnjälki välittyy jokaiselle suomalaiselle. Toisaalta maailman myllerrykset vaikuttavat suoraan kuljetusalalle ja siihen, onko toiminta kannattavaa.
Kyselemme mukaan jäsenyrittäjämme ovat erittäin tyytyväisiä toimintaamme. Kiitosta saamme esimerkiksi vahvasta edunvalvontatyöstä, aktiivisesta viestinnästä ja asiantuntevasta neuvontapalvelusta. Jäsenkyselyssä 83 prosenttia jäsenyrittäjistä kertoi olevansa tyytyväisiä SKALin toimintaan. Se on kova luku.
Alan kannattavuus kohentunut, kilpailukykyä edelleen vahvistettava
Viimevuosien päätöksien myötä kuljetusalan kustannuskasvua on onnistuttu hillitsemään. SKAL on ajanut voimakkaasti muun muassa kohtuullista jakeluvelvoitetta, polttoaineverotuksen hillitsemistä ja ammattidieseliä. Vuoden 2023 edunvalvontatyöhön voi tutustua täällä. Ajankohtaisia löydät koko ajan nettisivuiltamme www.skal.fi
Lyhyesti muutama esimerkki siitä mihin olemme vaikuttaneet:
- Vuonna 2024 polttoainekustannukset kuljetusyrityksille poliittisin päätöksin laskevat arviolta 240–260 miljoonaa euroa vuositasolla.
- Dieselin hinta laski vuodenvaihteessa.
- Jakeluvelvoitteen alemmalla tasolla pitäminen on koko vaalikaudella kustannusvaikutuksiltaan jopa kahden miljardin luokkaa.
- 100 miljoonan euron polttoaineveron alennus.
- Ammattidiesel on valmistelussa ja luvattu tulevan voimaan, kun EU:n laajuinen päästökauppa tulee voimaan.
Ajamamme ratkaisut näkyivät konkreettisesti pumppuhinnoissa vuoden 2024 alussa. Ilman vaikuttamistyötämme diesel olisi maksanut 1.1.2024 noin 20 senttiä enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa näitä toimia ei olisi tehty.
SKAL Kuljetusbarometrin mukaan kuljetuskustannuksia hillitsevät päätökset ovatkin kohentaneet kuljetusalan kannattavuutta. Kun hallitus jatkaa päättämiään toimia, muun muassa pitävät polttonesteiden hinnan kohtuullisella tasolla, riittää kuljetusyrittäjillä tahtoa ja uskallusta investointeihin ja rekrytointeihin.
Lisää rahaa tiestölle
Tie on kuljetusyrittäjien tehtaan lattia, mutta sen kunto vaikuttaa lähes jokaisen suomalaisen yrittäjän toimintaan. Tänä kesänä on pitänyt seisahtua työmailla ja olen tehnyt sen ilolla: tänä vuonna päällystetään peräti 4 000 kilometriä. Se on 2 300 kilometriä enemmän kuin viime vuonna.
Ilman SKALin tekemää työtä näitä päällystystöitä ei olisi. Painopisteenämme on ollut muun muassa korjausvelan vähentäminen, ja vuonna 2024 siihen käytetään yhteensä 250 miljoonaa euroa. Tämä tulee tarpeeseen rapistuvalle tiestöllemme.
Lisäksi hallituksen budjettiriihessä 4.9. linjattiin, että tiestön korjausvelkapaketti jatkuu hyvällä tasolla. Korjausvelan purkamiseen ehdotetaan 200 miljoonan euroa vuodelle 2025. Ei aivan yhtä paljon kuin tänä vuonna, mutta erittäin hyvä jatko.
Jatkovuosien osalta olemme olleet huolissamme teiden määrärahakehityksestä. Hallituksen investointiohjelma on hyvä, mutta tiestön kehittämisinvestointien osuus on huomattavan alavireinen.
Kaikkien pitää olla kiinnostunut siitä, miten logistiikkasektorin toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Itärajan sulkeuduttua Suomen geopoliittinen asema on muuttunut. Suomen houkuttelevuudesta yritysten sijoituspaikkana on pidettävä kaikin keinoin kiinni, eikä se voi olla yksin kuljetussektorin murhe. Tiestön kunto on tärkeimpiä tekijöitä tässä.
Pienyrittäjät ovat merkittävä osa kansantaloutta
Suomessa on reilut 400 000 pk-yritystä, näistä yksinyrittäjiä on lähes 200 000. Tyypillinen jäsenyrityksemme on pieni perheyritys, joka liikennöi 1–3 ajoneuvolla. He ovat halunneet ottaa yrittäjäriskin.
Juuri tänään suomalaisen yrittäjän päivänä hallitus on aikeissa antaa myös esityksen ns. paikallisen sopimisen lainsäädännöstä eduskunnalle. Esityksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä. Jokainen yrittäjä työllistää itsensä, luovat muille työpaikkoja ja pitävät Suomen talouden pyörimässä. Pk-yritykset mahdollistavat myös suurten yritysten onnistumisen.
Yhä useampi SKALin jäsenyritys mainitsee kilpailuvaltikseen ketteryyden, reagointikyky on nopeaa ja toiminta mutkatonta. Meillä on monia innovatiivisia ja omistautuneita yrittäjiä, jotka luovat työllään lisäarvoa muille. Kuljetusyritykset pystyvät vastaamaan muuttuvien markkinoiden tarpeisiin.
Me SKALissa panostamme lähivuosina siihen, että alalle tulo on kannattavaa. Uusia yrittäjiä tarvitaan. Kuljetusyrittäjät eivät vain työllistä itseään ja kuljettajiaan, vaan ovat rakentamassa parempaa yhteiskuntaa meille kaikille.
Kuljetusyrittäjät pitävät Suomen liikkeessä. Hyvää juhlapäivää liikenteeseen!
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry
