Jotta suomalaisten liikenneyrittäjien viestit tulevat kuulluksi EU-pöydissä, on oltava pysyvästi paikan päällä Brysselissä. Tätä työtä Euroopan ytimessä tekee FinMobility ry, jonka perustajajäsen SKAL on. Toimitusjohtaja Pasi Moisio korostaa, että tulevien vuosien lainsäädäntö tulee vaikuttamaan vahvasti liikennesektoriin ja siksi tulevista eurovaaleista kannattaa todellakin olla kiinnostunut.
SKALilla on ollut vuosikausia oma toimistonsa Brysselissä. Vuonna 2019 sen nimeksi vaihtui FinMobility ry ja samalla se kasvoi yhdeksän tieliikenteen toimijan yhteiseksi järjestöksi. Ne edustavat 13 500 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 100 000 henkilöä. Se on eduksi, kun useampi alan toimija voi seistä samojen viestien takana.
-Brysselissä on noteerattu se, miten suomalaiset ovat luoneet tällaisen mallin, jossa tieliikenteen toimijat ovat laajasti mukana. Se tuo vakuuttavuutta, kun tieliikenteen eri toimijat viestivät samassa rintamassa, kertoo toimitusjohtaja Pasi Moisio.
Kaikki lähti lehtijutusta
Moisio on asunut Brysselissä nyt noin 13 vuotta. Useamman järjestön yhteistyö liikenteen EU-vaikuttamisessa alkoi kuitenkin muotoutumaan jo paljon ennen pysyvän Brysselin toimiston perustamista. Sitä ennen hän toimi Säiliöautoliiton toimitusjohtajana ja SKALissa vastaten muun muassa EU-asioista ja eduskuntasuhteista. Lisäksi hän oli 10 vuotta Kuljetusyrittäjä-lehden päätoimittajana muiden tehtävien ohella.
Liikenteen ja yritysten edunvalvonnassa Moisio on ollut jo 30 vuotta, mutta mistä kaikki alkoi?
Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskellut Moisio oli ajautumassa pörssimaailman pariin, mutta jättäytyi gradunsa vuoksi hetkeksi pois. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli viestintäyrittäjänä, jolloin hän teki juttuja muiden muassa liikennesektorin lehtiin.
-Olin tekemässä juttua Säiliöautoliiton silloisesta toimitusjohtajasta Oiva Kivimäestä. Hän oli jäämässä eläkkeelle ja ottikin yhteyttä pian jutun jälkeen, olisinko kiinnostunut tehtävästä.
Ala oli Moisiolle kuitenkin jo tuttu. Hänen äitinsä toimi 25 vuotta Tavaralinjat ry:n (nykyinen Logistiikkayritysten Liitto) toimitusjohtajana ja alan tapahtumat ovat olleet hänelle jo lapsena tuttuja.
-On siis myös veren perintöä, kuten kuljetusalalla yleensä.
Brysselin sykkeen rinnalla hänelle tärkeä paikka on Salon Pertteli, josta hän on hankkinut talon Suomen vapaa-ajanjaksoja varten muutama vuosi sitten. Paikka on hänelle tärkeä. Moisio kuvaakin elämän vievän häntä Perttelistä Brysseliin.
Saavutettavuus, kilpailukyky ja pragmaattisuus
EU:ssa tehdään Suomen yhteiskunnan, kansantalouden ja yritysten kannalta keskeisiä päätöksiä. Siksi kesäkuun eurovaalit ovat kuljetusyrittäjille tärkeät, korostaa Moisio.
-Jopa 80 prosenttia liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvistä säädöksistä syntyy EU-tasolla. Niihin täytyy vaikuttaa. Mikä onkaan parempi tapa vaikuttaa kuin valita edustajia, jotka vievät suomalaisen liikenneyrittäjän näkökulmaa eteenpäin, Moisio kuvailee.
Komissio painottaa tulevalla kaudellaan digitaalista ja vihreää siirtymää. Moisio uskoo, että viimeistään ensi vuonna tulee valtava lista asioista, joita säädetään uutena tai muutetaan.
Hän nostaa kolme pointtia, joita Suomen täytyy tulevalla kaudella huomioida: saavutettavuus, kilpailukyky ja pragmaattisuus.
-Suomen saavutettavuutta on korostettava. Itäraja on ja tulee pysymään kiinni vielä pitkään. Nyt olemme enemmän saarenomainen maa. Läntistä käytävää sen kaikkine mahdollisuuksineen täytyy avata ja pitää aktiivisesti esillä, Moisio sanoo.
Toinen keskeinen kysymys on kilpailukyky.
– Kaikki puhuvat nyt Euroopan kilpailukyvystä, mutta ennemmin pitäisi puhua myös Suomen kilpailukyvystä eurooppalaisessa kontekstissa. Tämä aihe tulee korostumaan myös vaalikeskusteluissa ja siinä on liikennesektorilla osallistumisen paikka, hän jatkaa.
Hän myöskin korostaa, että liikennesektorin osalta on varmistettava ilmastoteeman ja -toimien pragmaattisuus.
– EU:n uudet 2040 ilmastotavoitteiden tulisi noudattaa lineaarista etenemistapaa matkalla kohti 2050 hiilineutraalia Eurooppaa. Etenemisessä tarvitaan enemmän käytännönläheisyyttä. Edellisen kauden ilmastopaketissa oli ehkä hitusen vauhtisokeuttakin, joten tässä on oltava nyt tarkkana.
Moisio kuitenkin uskoo, että kun ilmastopaketin (FitFor55) päätökset tulevat voimaan, on liikenne valtaosin tehnyt jo oman osansa.
–Tieliikenteen päästökauppa on tulossa, mutta en usko, että sieltä tulee enää kauhean järeitä ehdotelmia. Eletään niiden kanssa, mitä on ratkaistu.
Parlamentin poliittinen rakenne on ainakin ennusteiden valossa muuttumassa siten, että oikeistopuolueet tulevat vahvistumaan.
Se tuo särmää, mutta myös haastetta päätöksenteon toteutumiseen.
–Käyttövoimakysymys nousee ihan varmasti agendalle: esimerkiksi isoin parlamenttiryhmänä EPP on alkanut tarkastelemaan aihetta kilpailukyvyn näkökulmasta. Fossiilisista kyllä luovutaan, mutta aikataulut voivat elää.
Ursula Von der Leyen hakee jatkokautta komission puheenjohtajana. Hänen valintansa toisi Moision mukaan ennakoitavuutta EU-päätöksentekoon. Hänen johdollaan kilpailukyky ja pragmaattisuus painottuisivat myös komissiossa.
– EU-johto alkaa siis olemaan suomalaisilla linjoilla.
Keväällä Euroopan parlamentissa hiljenee, mutta ennen sitä pöydällä on monenlaisia esityksiä: ajokorttidirektiivi, mitta- ja massadirektiivi, hiilidioksidipäästönormit.
-Nyt kuunnellaan tarkalla korvalla, miten parlamentin voimasuhteet tulevat muuttumaan ja tehdään suunnitelmallista pohdintaa ensi syksyyn. Kuten aina, uudet suomalaismepit ainakin tavataan heti kun uusi kausi kesällä käynnistyy.
-Suomalainen oppi on se, että pidetään jalat tukevasti maassa ja tehdään vaikutustenarviointia sekä analyysiä ennen kuin aletaan viemään asioita eteenpäin. Kaikessa ollaan mukana etupainotteisesti, hän päättää.
