Logistiikkakustannusten osuus yritysten ja toimialojen liikevaihdosta sekä teollisuuden ja kaupan alan logistiikkakustannukset kasvoivat viime vuonna vertailuvuoteen 2019 verrattuna. Myös logistiikkakustannukset suhteutettuna bruttokansantuotteeseen kasvoivat. Näin kertoo Turun kauppakorkeakoulun julkaisema tuore logistiikkaselvitys. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää logistiikkaan kilpailukykyohjelmaa.
Logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen logistiikkakustannukset olivat vuonna 2022 12,5 prosenttia (10,7 % 2019). Yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut logistiikkakustannukset olivat keskimäärin 13,8 prosenttia liikevaihdosta (13,5 % 2020).
Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL muistuttaa, että Suomella on keskeisille vientimarkkinoille pidempi matka kuin kilpailijamailla, mikä nostaa logistiikkakustannuksia ja siten heikentää maan kilpailukykyä.
– Tavoitteena pitää olla, että logistiikkakustannuksia alennetaan, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala. Luen logistiikkaselvityksessä vahvan viestin päättäjille: nyt on nähtävä kuljetus- ja logistiikkasektorin merkitys myös teollisuuspolitiikassa.
Kujala suosittaa jatkamaan hallitusohjelman kilpailukykyä parantavia linjauksia konkreettisilla toimilla, joilla parannettaisiin Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Kuljetus- ja logistiikkakustannuksilla on luultua isompi merkitys Suomeen tehtävissä investoinneissa ja sijoittautumispäätöksissä.
– Esimerkiksi kun suomalainen teollisuusyritys kertoo sijoittavansa toimintojaan ulkomaille, nousee perusteluissa usein esiin kuljetuskustannusten erot, 1 500 kilometrin takamatka tai päästökaupan vaikutukset kuljetuskustannuksiin. Tilanne voi viedä Suomen investointikuoppaan, Anssi Kujala sanoo.
Kuljetuskustannuksien osuus laski hieman
Logistiikkakustannuksista varsinaisten kuljetuskustannusten osuus laski 5,0 prosentista 4,4 prosenttiin, vaikka euromääräiset kuljetuskustannukset kasvoivat. Eniten osuuttaan kasvattivat varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset.
– Kuljetuskustannusten osuuden pienenemistä selittää etenkin yleinen inflaatiokehitys, joka on näkynyt tuonti- ja vientihintojen voimakkaana kasvuna sekä laiva- ja merirahtien hinnanlasku vuonna 2022, SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen sanoo.
Varastointikustannusten kasvua selittää inflaation lisäksi se, että epävarmuuden vuoksi moni toimija on kasvattanut varastomääriä lähellä asiakkaita.
Logistiikka on keskeinen osa arvoketjua
Logistiikkaselvityksestä käy ilmi, että toimitusketjujen riskit ovat kasvaneet kauttaaltaan vuodesta 2012. Suurimmat ongelmat nähdään materiaalien saatavuusongelmissa toimittajilta ja poliittisen epävarmuuden riskissä.
– Valitettavasti ei ole nähtävissä, että poliittiset riskit vähenisivät lähitulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että panostamme kaikella tavalla logistiikan häiriöttömyyteen Anssi Kujala toteaa.
On ymmärrettävä, että logistiikka ei ole pelkkä kustannus vaan keskeinen osa arvoketjua. Logistiikka maksaa, sillä sen tehtävä on hoitaa tuotteet, komponentit ja raaka-aineet oikeaan paikkaan ja aikaan halutulla palvelulla. Suomessa valtaosa yrityksistä ulkoistaa suurimman osan kuljetuksista, paluulogistiikasta ja huolinnasta. Varastointi, tilausten käsittely ja laskutus hoidetaan edelleen pääosin omin yritysten voimin. Tämä ei ole muuttunut logistiikkaselvitysten mukaan juurikaan vuosiin.
– Kilpailijamaissamme myös näitä toimintoja on ulkoistettu enemmän kuin meillä. Meillä yritykset toteuttavat esimerkiksi varastointia itse 4,0 miljardin euron edestä ja hankkivat palvelua markkinoilta 1,4 miljardilla eurolla. Tässä meillä on vielä kehittämismahdollisuuksia, sanoo SKALin Pekka Aaltonen.
SKAL: Käynnistetään ohjelma logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi
Logistiikkaselvityksen tulosten perusteella SKAL esittää, että hallitus laatisi toimenpideohjelman, jossa käsitellään Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannusten kehittymistä muun muassa päästövähennystoimien myötä sekä niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja suoraan kuljetusalan yritysten toimintaan.
Sirpaleisella päätöksenteolla kokonaisuutta on vaikea hallita tai saada aidosti kilpailukykyä vahvistavia vaikutuksia. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle aiempaa vahvemmin, koska kustannusvaikutukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina monelle muulle alalle.
Tutustu materiaaleihimme:
• Suomi liikkeessä -tavoiteohjelma
• SKALin arvio hallitusohjelmasta
• SKALin ohjelmajulkaisut
• Keskeiset käsitteet
SKAL teki yhteistyötä Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun kanssa logistiikkaselvityksessä. Selvityksessä olivat mukana liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Huoltovarmuuskeskus.
Selvitys verkossa: Turun kauppakorkeakoulun logistiikkaselvitys
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 000 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
