Euroopan komissio antoi 11.7.2023 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuljetuspalveluiden kasvihuonepäästöjen laskemiselle.
Aloite kattaa tavara- ja henkilöliikenteen päästöt sekä liikenteen solmukohdissa aiheutuvat päästöt. Yhteinen menetelmä ja yhdenmukaiset oletusarvot ovat tarpeen, jotta kasvihuonepäästöjä koskevat päästöjä koskevat tiedot ovat luotettavia ja tarkkoja, ja jotta eri liikennepalveluja voidaan tasapuolisesti vertailla. Aloitteen keskiössä on päästöjen laskentamenetelmä, joka perustuu uuteen standardiin EN ISO 14083:2023.
- Aloite ei velvoita ketään laskemaan ja raportoimaan. Mutta jos päästöjä lasketaan ja raportoidaan kolmansille osapuolille, tulee se tehdä tämän aloitteen mukaisesti komission ehdottamalla menetelmällä kuljetuksille, jotka alkavat tai päättyvät EU:n alueelle, kertoo SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen.
Päästöjen laskennassa tulee priorisoida lähtötietoina ensisijaisia tietoja, jolla tarkoitetaan suoriin mittauksiin perustuvia määrällisiä arvoja. Toissijaisten tietojen käyttö on kuitenkin mahdollista tietyin edellytyksin erityisesti pk-kuljetusyrityksille. Toissijaisilla tiedoilla tarkoitetaan mallinnettuja tietoja ja oletusarvoja, jotka olisi johdettu esimerkiksi laskentatyökalua käyttäen tai kirjallisuudesta. Näitä laskennassa käytettäviä tietoja olisi saatavilla EU:n tietokannoista.
Laskenta perustuu well-to-wheel-konseptiin, jolla tarkoitetaan sitä, että päästöissä on mukana myös polttoaineen koko elinkaaren päästöt. Tämä on hyvä, sillä se antaa päästöistä todellisemman kuvan kuin pelkästään ajoneuvon polttoaineen käytöstä syntyvät päästöt (tank-to-wheel). Päästöistä tulee raportoida kokonaishiilidioksidipäästöt kuljetuspalveluittain sekä tavaraliikenteen osalta vähintään hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohden tai vastaavaa yksikköä kohden.
Päästöintensiteettiarvojen korkean alakohtaisen, kansallisen ja alueellisen erityispiirteensä vuoksi kolmansien osapuolten ylläpitämät tietokannat ja tietojoukot olisivat sallittuja edellyttäen, että niille tehdään erityinen laatutarkastus. Suomessa on suuret ajoneuvot, jotka ovat tehokkaita ja myös sähkön tuotanto on vähäpäästöistä. Siksi on tärkeää saada nämä laskennassa tarvittavat tiedot helposti julkisista lähteistä jatkossa, jotta laskenta voidaan tehdä oikein.
Koska kyseessä on EU:n asetus, hyväksymisen jälkeen se koskisi kaikkia jäsenmaita ja astuisi esityksen mukaan voimaan sen julkaisemisen jälkeen 20 päivän päästä. Asetus tulisi sovellettavaksi kuitenkin vasta 42 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.
SKAL: Oikeansuuntainen esitys
SKALin näkökulmasta esitys on hyvin oikean suuntainen. Aaltosen mukaan tällä hetkellä liikenteen päästölaskennassa on runsas kirjo erilaisia laskentamenetelmiä, joiden vuoksi vertailu ja tilastointi on epäluotettavaa.
-Esitys vähentää riskiä, että kuljetusyritys, joutuisi laskemaan asiakkailleen päästöjä eri tavoilla. Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole ollut yhtä määriteltyä tapaa kansallisen biopolttoaineen jakeluvelvoitteen huomioimiseksi päästölaskennassa, kun tarkastellaan yksittäisiä ajoneuvoja tai kuljetussuoritteita, sanoo Aaltonen.
-Se ottaa huomioon polttoaineen koko jakeluketjun, ketään ei pakotetaan laskemaan tai raportoimaan päästöjä, ja esitys antaa helpotuksia erityisesti pk-yrityksille. Voimaantulon siirtymäaika on myös riittävän pitkä. Kuitenkin tarkennuksia tarvitaan useampaan kohtaan esitystä, jotta asetus olisi yksiselitteinen, hän jatkaa.
Tätä kirjoitettaessa on saatu kommentoitavaksi esityksen U-kirjeluonnos, jossa määritellään Suomen kanta ja se käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 7.9.2023. EU:n parlamentin ja neuvoston käsittely ei ole vielä alkanut.
