SKALin hallitus nimesi kunta- ja aluevaalien ohjelmatyöryhmän elokuussa. Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana aktiivisesti. Se valmistelee vaaleihin linjauksia, mitkä SKALin hallitus hyväksyy syksyllä 2024.
Kunta- ja aluetason vaikuttamisen vahvistaminen on noussut esille osana SKALin strategiatyötä. Työryhmän puheenjohtaja Lasse Kontiola kertoo, että työryhmässä laaditaan ohjelmalinjaukset vaaleihin sekä esityksiä paikallisen ja aluetason vaikuttamisen kehittämiseksi.
– Meillä on osaava, innostunut ja motivoitunut työryhmä, jonka kanssa on ollut ilo työstää ohjelmalinjauksia ja miettiä esityksiä paikallisen vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi, Kontiola sanoo.
Maankäyttö, tiestö, työvoiman saatavuus
Työryhmä on listannut lukuisia aiheita, joista keskiöön tulevassa ohjelmalinjauksessa nousevat maankäytön suunnittelu, tiestö ja kaavatiet, kunnallistekniikka, julkiset hankinnat, jätehuolto, toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja yrittäjyyskasvatus. Lisäksi maakuntaliittojen päätöksenteko korostuu – esimerkiksi maakuntakaavoituksen osalta.
– Nämä ovat otsikkotason teemoja, joihin tuomme SKALin näkökulman. Aiheet ovat sellaisia, että ne koskettavat kuljetusyritysten jokapäiväistä toimintaa ja ne tarjoavat hyviä syötteitä myös paikallisen tason vaikuttamistyölle, toteaa Kontiola.
Linjauksista toisen asteen koulutuksen kehittäminen on ollut keskeisesti esillä työryhmässä. Kuljettajakoulutuksen ja logistiikka-alan koulutuksen kehittäminen on välttämätöntä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
– Työryhmä tuleekin esittämään, että kuntien ja alueiden tulee tukea koulutusta ja edistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Ammatillinen koulutus on tärkein kanava, joka tuottaa uusia kuljettajia. Tämän vuoksi logistiikan työvoiman saatavuuden kannalta ammatilliset oppilaitokset ovat erittäin tärkeässä asemassa, hän jatkaa.
SKALin hallitus käsittelee kunta- ja aluevaalien ohjelmalinjausta kokouksessaan marraskuussa.
Jätelain muutokset etenevät hitaasti oikeaan suuntaan
Hallitusohjelman mukaisesti jätelakia uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. Jätelain ensimmäisen vaiheen uudistus on parhaillaan eduskunnassa.
–Muutos on oikeasuuntainen, joskin joitain epäkohtia vielä jää korjaamatta, sanoo Kontiola.
Kuntien vastuuta rajataan entistä selkeämmin kotitalousjätteeseen, mutta edelleen jätelakiin jää kunnan vastuulle kuuluvina kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä jäte.
Jätelain toisessa vaiheessa keskitytään kilpailuneutraliteetin parantamiseen. Hankkeessa toteutetaan yhdyskuntajätehuollon kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten muutokset siten, että niissä huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet kuntien toissijaisen jätehuoltovastuun tarkentamisesta sekä ulosmyyntirajan tiukentamisesta.
Uudistuksessa hallitus tullee esittämään 10 prosentin vähimmäisomistusprosentin ulottamista kuntien omistamille nk. sidosyksiköille eli esimerkiksi kuntien omistamille jätehuoltoyhtiöille. Osana kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten muutoksia hankkeessa täsmennetään jätelain 43 pykälässä säädettyä julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle.
Kolmannessa uudistuksessa kuluvan eduskuntakauden loppupuolella keskitytään jätelain muuttamiseen kiertotalouslaiksi. Hankkeessa muutetaan voimassa oleva jätelaki (646/2022) kiertotalouslaiksi ottaen huomioon muun ohella uuden EU-sääntelyn täytäntöönpano. Samalla arvioidaan tulisiko joitain osia nykyisestä jätelain sääntelystä irrottaa erillisiin lakeihin.