Mielissä siinsi ”suuri tiestökeskustelu”, kun syksyllä 2018 kokoonnuimme INFRA:n ja Suomen Tieyhdistyksen nokkahenkilöiden kanssa pohtimaan seuraavaa kesää: millä herättäisimme kansalaisten mielenkiinnon tiestöön? Mediassa ja paneeleissa oli pitkin vuotta kuultu ajatuksia, joiden mukaan - karrikoiden - digitalisaatio ratkaisee tulevaisuudessa liikkumisen haasteet, ja asfaltti voidaan unohtaa. Siksi haarukoimme teemaa älyratkaisujen ja asfalttikoneiden vuoropuhelusta ja syntyi otsikko Pikeä vai bittejä – voiko tieverkon korjausvelan maksaa älykkäästi?
Koska eduskuntavaalit olivat edessä keväällä 2019 ja halusimme tienkäyttäjien äänet kuuluviin, ryhdyimme yhdessä tuottamaan videota. Syntyi #ihmistentakia-elokuva, jonka johtoajatuksena oli, että tiet on laitettava kuntoon ja turvallisiksi meidän kaikkien hyväksi. Filmi, jolla myös mainiot jäsenemme Keijo Nieminen, Veera Kankaanpää ja Eve Skyttä esiintyivät, käynnisti Pikeä vai bittejä -keskustelun Porissa 18. heinäkuuta.
Toimittaja Markus Liimatainen luotsasi keskustelua. Päättäjiä edusti liikenne- ja viestintävaliokunnan tuore puheenjohtaja Suna Kymäläinen ja älyliikenteen asiantuntemusta Traficomin johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola, SKAL:ia toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, Suomen Tieyhdistystä toimitusjohtaja Nina Raitanen, INFRA:a toimitusjohtaja Paavo Syrjö.
Aluksi jokainen piti oman lyhyen johdatuksensa teemaan ja sitten väki asettui paneeliin. Keskustelu polveili pakottamatta ja vilkkaana. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä,että älyratkaisut ovat tuoneet helpotuksia ajamiseen. Iiro Lehtonen kiitteli nykyaikaisten ajoneuvojen kuljettajan avustimia ja sähköisiä rahtikirjoja sekä Väylää (ent. Liikennevirasto), joka on satsannut reaaliaikaiseen tiestön seurantaan ja tarjoaa siihen rajapintoja tienkäyttäjille.
Paavo Syrjön mukaan sähköisistä ratkaisuista saadaan ohjausta siihen, mihin tiestöllä kannattaa ohjata rahaa, vaikka raha sinänsä ei riitä kuin pääteiden kunnostamiseen. Iiron ratkaisu olisi 40 miljoonan euron ”pullonkaulapotti”, josta laitettaisiin kuntoon tiestön haastavimmat paikat: Suomi on kasvattanut kuljetuskaluston kokoa, mutta hyödyt jäävät saavuttamatta, jos tiet ovat kuopalla. Ympäristö kärsii, Iiro muistutti. Suna Kymäläinen lupasi, että ”asfalttia tulee ja poistetaan pullonkauloja” ja mainitsi myös raiteet, joihin pääministeripuolue SDP haluaa investoida.
Toimittaja Markus Liimatainen (vas) luotsasi keskustelua rennon varmalla otteella. Istumassa Suna Kymäläinen, Iiro Lehtonen, Nina Raitanen, Paavo Syrjö ja Eetu Pilli-Sihvola.Pikeä vai bittejä?
Osa keskustelijoista antoi suoran vastauksen kysymykseen ”pikeä vai bittejä?”. Iirolle vastaus on selkeä ”pikeä”, samoin Nina Raitaselle, jonka mukaan ”jos ei olla valmiita laittamaan tiestöä kuntoon, muilla toimilla ei ole merkitystä”. Nina esitti rahaa myös tutkimukseen ja kehittämiseen, sillä ”vanhalla teknologialla saadaan sama mitä ennenkin”.
Paavo Syrjön ja Eetu Pilli-Sihvolan vastaus oli ”pikeä ja bittejä” eli ei joko tai. Paavo muistutti päällystysmääristä, jotka ovat alhaisemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin, vaikka liikennemäärät ovat nelinkertaistuneet 1950-luvulta. Hän toivoi myös pidempää tähtäintä infrahankkeisiin, sillä nyt rahoitus poukkoilee: ”Ei ole hyvä, että töihin tarvitaan yhtenä vuonna 3 000 asfalttimiestä ja seuraavana menevät kortistoon”. Juttu on sopivaa lopettaa Suna Kymäläisen tiivistykseen: Tiet ja raiteet ovat Suomelle suuri omaisuus, josta on pidettävä huolta
