LiikenneSuomen EU-seminaari – mikä on Suomen vaikutusvalta Brysselissä?

Onko meillä suomalaisilla vaikutusvaltaa Brysselissä – millaista se on ja miten sitä saadaan? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia 28.5.2024 järjestetyssä LiikenneSuomi-järjestöjen – Linja-autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto ry – yhteisessä EU-seminaarissa.

Päivän seminaarissa haettiin poliitikkojen, hallinnon ja median näkemyksiä siihen, miten Suomen vaikutusvalta näkyy EU:n liikenneasioissa. Näkökulmiaan esittivät europarlamentaarikot, valtioneuvoston kanslia ja järjestöjen edustajat sekä pitkän linjan EU-kirjeenvaihtaja.
Seminaarin avannut Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä kertoi, että LiikenneSuomi-ryhmä edustaa ammattimaista kuljetusliikennettä. Edustamamme ala varmistaa osaltaan maamme kilpailukykyä, saavutettavuutta ja huoltovarmuutta. Toimialan sääntelystä ja politiikkaohjauksesta merkittävä osa tulee EU:sta.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen kävi läpi puheenvuorossaan omaa rooliaan Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsenenä. Katainen korosti parlamentin valiokuntatyöskentelyn merkitystä. Kataiselle tärkeitä teemoja ovat olleet biopolttoaineiden edistäminen, isojen ajoneuvojen massat ja mitat, päästörajojen sääntely ja sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen. Hän tähdensi, että on oltava aktiivinen etupainotteisesti jo komission ehdotusten valmisteluvaiheessa. Kataisen omat kokemukset yhteistyökykyisestä, mutta päättäväisestä työstä ovat tuloksellisia.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen kuvasi kuljetusalan merkitystä taloudelle, mikä on johtanut moniin eri tehtäviin liikennepolitiikan alalla. EU:n ja Suomen edut ovat yhteneväisiä, mutta on myös erityispiirteitä, kuten metsät ja liikenne. Pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto johtavat erityisiin tarpeisiin sääntelyssä, mitkä eivät usein komission esityksiin sisälly. Ruotsi on meille läheinen kumppani, koska molemmilla on yleensä yhteiset erityisintressit. Samanmielisten koalitioiden muodostaminen syntyy poliittisesti ja alueellisesti samanlaisten näkemysten kokoamisesta.

Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kiitteli kuluneen parlamenttikauden europarlamentaarikkoja aktiivisuudesta liikennepolitiikassa. Tasavertainen kilpailu vaatii Suomen erityisolosuhteiden huomioonottamista.

EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen esitteli Suomen EU-ennakkovaikuttamisen kokonaisuutta. Keskisen näkökulma oli neuvoston eli jäsenvaltioiden hallitusten osallisuus EU-päätöksenteossa. Suomen EU-vaikuttaminen perustuu vuosittaiseen työohjelmaan ja nyt myös uuteen valtioneuvoston periaatepäätökseen. Suomella on vuosittain 1-5 ennakkovaikuttamisen teemaa, ministeriöillä on vielä erikseen omansa. Kompromissien merkitys korostuu, kun eurooppalaisia sääntelykokonaisuuksia valmistellaan.

Toimittaja Rikhard Husulla on pitkäaikainen kokemus EU-asioista Brysselissä. Husu hahmotteli Suomen vaikutusvaltaa ja EU:n haasteita kuluneen parlamenttikauden jälkeen. Suomi on moniääninen eli myös suomalaisilla on erilaisia näkemyksiä EU-asioihin. Toisaalta maantiede ja geopolitiikka yhdistävät. Voisiko Suomi hyödyntää vielä paremmin kokemustaan kriisinkestävyydestään, Husu pohti.

FinMobilityn toimitusjohtaja Pasi Moisio painotti, että Suomen vaikutusvalta EU:ssa on vahva, mutta se edellyttää ennakoivaa ja aktiivista tekemistä. EU-edunvalvontaa on tehtävä sekä Brysselissä että Suomessa – sen ulkoistaminen yksinomaan Brysseliin ei ole mahdollista eikä järkevää. Suomi on numeroiden valossa pieni, joten kokoaan suuremmaksi on pyrittävä aktiivisesti lukuisin eri keinoin. Yhteispelillä tehdään EU-edunvalvonnassa tuloksia ja jopa pieniä ihmeitä, hän mainitsi.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala totesi, että ilmastonmuutoksen torjuminen etenee, mutta seuraavalla EU-kaudella 2024 – 2029 on oltava realistisia keinoissa. Kestävät ja älykkäät liikkumisen ratkaisut on nähtävä osana ilmastotyötä ja -tavoitteita. Euroopan ilmastopolitiikassa on huomioitava paremmin erityisesti toimien vaikutus liikenteen ja yritysten kustannuksiin. Lisäksi hän painotti, että suomalaisen kuljetus- ja logistiikka-alan sekä ajoneuvojen erityispiirteet (mm. neljä vuodenaikaa, pitkät välimatkat, poikkeuksellisen suuret ja energiatehokkaat yhdistelmät) on huomioitava vahvemmin EU-päätöksenteossa.

Ammattimainen kuljetusala turvaa Suomen saavutettavuuden ja kriisinkestävyyden. Se myös mahdollistaa maamme kilpailukyvyn sekä mahdollisuuden elää kaikkialla Suomessa. Ammattilaisten käsissä kuljetusverkosto kehittyy ja vahvistaa kansantalouttamme.

Linkki seminaarin tallenteeseen

Lisätietoja

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL ry, anssi.kujala@skal.fi, p. 0400 567 925
Annukka Mickelsson, toimitusjohtaja, Taksiliitto, annukka.mickelsson@taksiliitto.fi, p. 050 339 0963
Mika Mäkilä, toimitusjohtaja, Linja-autoliitto ry, mika.makila@linja-autoliitto.fi, p. 040 060 6750

Viestintä
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Heini Polamo, heini.polamo@skal.fi, p. 040 506 0131
Suomen Taksiliitto ry, Elina Ala-Heikkilä, elina.ala-heikkila@taksiliitto.fi, p. 040 544 9728
Linja-autoliitto ry, Kristiina Manninen, kristiina.manninen@linja-autoliitto.fi, p. 040 529 2079

www.liikennesuomi.fi
#LiikenneSuomiEU

LiikenneSuomi edustaa yrittäjävetoista ammattimaista kuljetusliikennettä. LiikenneSuomi-ryhmän muodostavat Linja-autoliitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sekä Taksiliitto. Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa ammattimaisen, luotettavan, turvallisen ja kaikkien saatavilla olevan kuljetustoimialan toimintaedellytyksiä. www.liikennesuomi.fi