Pyydettynä lausuntona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää seuraavaa mitta- ja massadirektiivin muuttamiseen liittyvään U-kirjeeseen.
Mitta- ja massadirektiivin uudistamisen vaikutukset Suomelle
Direktiivin merkitys Suomelle on erittäin suuri. Direktiivillä on suuri merkitys myös Suomen ja Ruotsin väliseen kuljetus- ja logistiikkatoimintaan.
Suomessa on maamme EU-jäsenyyden alusta alkaen, ja tätä pidempäänkin, hyödynnetty mitoiltaan ja massoiltaan suurempaa kuljetuskalustoa kuin Euroopassa yleisesti. Näin on saatu parannettua kuljetusten kustannustehokkuutta sekä vähennetty liikenteen päästöjä harvaan asutussa pitkien etäisyyksien maassa.
Tämä suuremman kaluston käyttöoikeus kytkeytyy alkujaan Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tuolloin molemmille maille annettiin oikeus käyttää EU-jäseneksi liittymisen jälkeenkin suurempaa kuljetuskalustoa kuin mitä mitta- ja massadirektiivissä säädetään. Alusta alkaen tätä oikeutta suurempiin mittoihin ja massoihin on sovellettu myös Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä.
Komission 11.7.2023 julkaisema mitta- ja massadirektiivin muutosehdotus on säilyttämässä oikeuden jäsenmaille päättää kansallisen liikenteen mitat ja massat. Tämä on Suomelle erittäin tärkeää, ja tämän oikeuden säilymistä on puolustettava EU-säädösprosessin tulevissa vaiheissa.
Kansainvälisen liikenteen toimintamahdollisuudet turvattava
Suuremmalla kuljetuskalustolla tapahtuvien kansainvälisten kuljetusten suorittamisoikeuden rajaaminen tiukasti määriteltyihin EMS-yhdistelmiin johtaa seuraaviin vaikutuksiltaan huomattaviin ongelmiin Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä:
- Korkeuden pienentyminen vaikuttaisi haitallisesti ainakin seuraaviin kuljetussegmentteihin: kappaletavara, raakapuu, hake ja muu metsäteollisuuden sivuvirta, jätteet ja romut, ajoneuvon-kuljetusajoneuvot sekä säiliökuljetukset.
- Varsinaisen perävaunun lyhentyminen vaikuttaisi haitallisesti ainakin seuraaviin kuljetussegmentteihin: kappaletavara, raakapuu, hake ja muu metsäteollisuuden sivuvirta, jätteet ja romut, ajoneuvokuljetusajoneuvot sekä säiliökuljetukset.
- Tämä varsinaisen perävaunun massan rajaaminen 24 tonniin tekisi käytännössä mahdottomaksi käyttää varsinaisia perävaunuja Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä.
Taloudellinen merkitys Suomelle suuri
Asian taloudellinen merkitys Suomelle on suuri. Pelkästään Suomen ja Ruotsin välisten raakapuukuljetusten (16 400 kuormaa vuodessa) osalta direktiivin voimaantulo komission ehdottamalla tavalla lisäisi kuljetuskustannuksia kymmenen miljoonaa euroa vuositasolla. Esitetty muutos muun muassa madaltaisi nyt käytössä olevan kuljetuskaluston 4,4 metristä 4,0 metriin, mikä samalla lopettaisi maiden väliset raakapuukuljetukset kerralla nykyisellä kalustolla.
Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä kuorma-autojen rajan ylitysten kokonaismäärä on yli 300 000 kappaletta vuodessa. Tarkkaa taloudellista vaikutusta kaluston pakkopienentämiselle EMS-määrittelyn kautta ei ole arvioitu, mutta se voi olla jopa yli 100 miljoonaa euroa vuositasolla.
Nollapäästöiset ajoneuvot ja tierasituksen kasvu
Valtioneuvoston U-kirjeessä on arvioitu tierasituksen lisääntymistä Suomessa, mikäli direktiivissä viisiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu massa nostetaan 40 tonnista 44 tonniin. SKAL huomauttaa, että Suomessa kansallisesti jo tällä hetkellä viisiakselin puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu massa on 44 tonnia. Tämän vuoksi tämän nollapäästöisten ajoneuvojen kokonaismassan korottamisen ei kansallisessa liikenteessä pitäisi vaikuttaa juurikaan tierasitusta lisäävästi.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto tunnistaa U-kirjeessä SKALin tässä lausunnossa esiin nostaman Suomi-Ruotsi-liikenteen ongelman ja ottaa asiaan seuraavan kannan: valtioneuvosto näkee, että rajat ylittäviä kuljetuksia koskevan sääntelyn tulisi olla selkeää. Kuitenkin niin, että rajat ylittävä liikenne, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, voisi jatkua nykyisellä kalustolla.
SKAL esittää, että liikenne- ja viestintävaliokunta lausunnossaan korostaa asian tärkeyttä Suomelle.
Suomen tulee jatkaa aktiivista vaikuttamista säädöksen EU-valmistelussa. Tavoitteena tulee olla se, että direktiivimuutos ei johda lopputulokseen, jossa Suomen ja Ruotsin välisessä kansainvälisessä liikenteessä nyt käytössä oleva tehokas ja ympäristöystävällinen kuljetuskalusto jouduttaisiin kieltämään lainsäädännössä minkään mitta- ja/tai massa-arvon osalta.
Nollapäästöisyysvaatimusten osalta direktiiviehdotuksen sisältö on osittain epäselvä. SKAL katsoo, että kansainvälisessä liikenteessä käytettävään kalustoon ei tule ulottaa millään tavalla nollapäästöisyysvaatimusta vuoden 2035 alusta lukien. Lisämassan salliminen nollapäästöisille ajoneuvoilla on sen sijaan kannatettavaa.
Asian merkitys huomioon ottaen Suomen vaikuttamistyö EU:n suuntaan tulee resursoida riittävästi.