Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on pyytänyt lausuntoja valmiussuunnittelun järjestämistä liikennejärjestelmässä koskevan määräyksen päivittämisestä. Traficom on katsonut määräyksen soveltamisesta saatujen kokemusten sekä toimintaympäristössä tapahtuneen kehityksen johdosta tarpeelliseksi päivittää määräystä. Määräys kattaa raideliikenteen, ilmailun ja tieliikenteen valmiussuunnittelun.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on tutustunut määräyksen päivitysesitykseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Yleistä
Määräyksen päivityksellä pyritään varmistamaan ja edistämään toimijoiden varautumisen tasoa liikennemuotokohtaisesti ja osana liikennejärjestelmää voimassa olevan määräyksen soveltamiskokemukset huomioiden. Tarkoitus on täsmentää valmiussuunnitelmaa koskevia teknisiä määräyksiä ja antaa perusteita toimijoille valmiussuunnittelun sisällön, laajuuden ja toteutuksen suhteen. Tässä voidaan huomioida toimijoiden toiminnan luonne ja merkittävyys.
Määräysvalmistelussa on haluttu tarkastella määräyksen vaatimuksia huomioiden yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annettu laki. Lailla on kansallisesti täytäntöön pantu EU:n CER-direktiivi (EU 2022/2025), joka koskee yhteiskunnan kriittisten toimijoiden ja infrastruktuurien häiriönsietokykyä. Määräyksen päivitys edistää myös Traficomin suorittamaa varautumisen valvontaa.
SKAL kiittää mahdollisuudesta lausua määräyksen päivittämiseen, mutta toivoo, että jatkossa Traficom lähettää vähintään tiedoksi maanteiden tavaraliikenteen toimijoille lähetettävät kyselyt ja pitää SKALin myös tieliikennettä ja tieliikenteen toimijoita koskevien lausuntopyyntöjen jakelulistalla. SKALin jäsenistö kattaa suuren osan tavaraliikenteen luvanvaraisen liikenteen harjoittajista ja edustaa yli puolta maanteiden tavaraliikenteen luvanvaraisessa liikenteessä käytettävästä kuorma-autokalustosta.
Kuljetusyritysten keskikoko on ollut kasvussa ja siksi valmiussuunnitelmavaatimus koskee entistä useampaa maanteiden tavaraliikenteen kuljetusyritystä.
Logistiikan merkitys Suomen kilpailukyvylle
SKAL haluaa korostaa tehokkaan ja toimivan logistiikan kriittisyyttä Suomelle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle.
Kriisit ovat muuttaneet Suomen sisäisiä ja ulkomaankaupan kuljetusvirtoja, ja merikuljetusten osuus vienti- ja tuontikuljetuksista on noussut jo yli 96 prosenttiin. Tuoreimman, vuonna 2023 valmistuneen Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta vuonna 2022 oli 12,5 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.
Säädökset yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi (HE 207/2024), jolla EU:n CER-direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön. Sääntelyssä kriittisen toimijan keskeiset velvoitteet liittyvät riskiarviointiin sekä suunnitelmiin ja toimenpiteisiin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. CER koskee liikennettä, energiaa, tieto- ja viestintäjärjestelmiä, vettä ja jätehuoltoa. Ministeriöt vastaavat toimialoillaan CER-direktiivin mukaisten velvoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.
Määräys valmiussuunnittelun järjestämisestä liikennejärjestelmässä ei korvaa CER-direktiivin toimeenpanoon liittyvän kansallisen lainsäädännön velvoitteita. SKAL pitää kuitenkin kannatettavana tavoitetta viestiä kriittisiksi tunnistetuille toimijoille siitä, missä määrin määräyksen mukainen valmiussuunnitelma täyttää lain mukaisen häiriönsietokyvyn vaatimuksen.
SKAL pitää erittäin tärkeänä mahdollistaa kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoille valmiussuunnitelman laatiminen siten, ettei CER-direktiivin täytäntöönpanosta aiheudu tarvetta laatia erillistä häiriönsietokykyä koskevaa suunnitelmaa.
Valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset
Määräyksen luvussa 6 on ohjeistettu valmiussuunnitelman henkilöstö- ja materiaaliresurssien hallintaa ja harjoituksia, joihin yrityksen johdon ja kriittisen henkilöstön tulee osallistua. SKAL haluaa korostaa myös yritysten ja viranomaisten kesken tapahtuvan varautumiseen liittyvän säännöllisen harjoittelun tarpeellisuutta.
Toimialojen omien harjoitusten lisäksi harjoituksia on hyvä järjestää poikkihallinnollisesti, jotta niissä voidaan tarkastella toimialojen keskinäisriippuvuuksia.
Yritysten ja viranomaisten yhteisissä harjoituksissa tärkeää on myös alueellinen tasapuolisuus. SKAL pitää tärkeänä, että harjoituksista laadittava harjoitusyhteenveto on osallistujien saatavilla. Näin yritykset voivat ottaa havainnot huomioon omassa valmiuden ja varautumisen suunnittelussaan.
Tiekuljetusten erityismääräykset ja valmiussuunnitelmalomake
SKAL pitää tärkeänä sitä, ettei kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten hallinnollista taakkaa lisätä sääntelyn ja määräysten muuttuessa. SKAL pitää hyvänä sitä, että tiekuljetuksille on määräyksessä oma lukunsa (Luku 10 Tiekuljetusten erityismääräykset), jossa on erityisesti tieliikennettä koskevia erityismääräyksiä ja poikkeuksia.
Erityisen tarpeellisena SKAL pitää sitä, että jatkossakin maantiekuljetusyrityksen valmiussuunnitelman voi tehdä Traficomin verkkosivuilla julkaistulla lomakkeella.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
