Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja maantieverkon nopeusrajoitusohjeen päivittämisessä muutettavien kriteerien vaikutuksista. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on tutustunut lausuntoaineistoon ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. Tavoitteena on, että nopeusrajoitusjärjestelmä on kokonaisuutena johdonmukainen ja linjassa nykyisten liikenne- ja ympäristöolo-suhteiden kanssa. Ohjeella pyritään varmistamaan yhteneväinen palvelutaso eli saavutettavuus ja turvallinen liikenne koko maassa. Valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa Väylävirastolle on vastuutettu maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys ja ns. Ruotsin mallin tarkastelu.
Lausuntopyynnössä on esitetty lausuntoaineistoon kohdistettuja kysymyksiä. SKAL on jaotellut lausuntonsa pääosin esitettyjen kysymysten mukaisesti, mutta esittää myös yleisempiä aiheeseen liittyviä kommentteja.
SKAL katsoo, että tieverkon pitäisi yleisesti olla paremmassa kunnossa ja tasoltaan nykypäivän tarpeita vastaavalla tasolla. Liian kapeita, huonokuntoisia ja riskialttiita maanteitä tulee ensisijaisesti kunnostaa ja siten parantaa liikenneturvallisuutta. SKAL toteaa, että teiden kunnostamista pitää lisätä tuntuvasti. Ohituskaistoja, keskikaiteita ja muita kaistat erottavia rakenteita tulee lisätä. SKAL edellyttää suunnitelmallista turvallisuusinvestointien tekemistä kohtuullisessa ajassa.
SKAL esittää pitkällä aikavälillä tiestön rahoitukseen miljardin euron tasokorotusta: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.
SKAL esittää Suomen tiet kuntoon -ohjelmassa ratkaisuja liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöhön. Esitämme ohjelmassa, että tiestön määrärahaosuuksia kasvatetaan selkeästi.
1. Suunniteltujen maanteiden nopeusrajoitusten muutosten vaikutukset
Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?
Lähtökohtaisesti nopeusrajoitusten alentaminen 100 km/h rajoituksesta 80 km/h ei vaikuta tavaraliikenteeseen, koska kuorma-autoja koskee 80 km/h ajoneuvokohtainen rajoitus. Nopeusrajoitusten alentamisesta seuraa kuitenkin liikennevirran nopeuteen muutoksia, joilla on vaikutuksia myös tavaraliikenteeseen. Lisäksi tavaraliikenteessä käytetään myös pakettiautokalustoa, joilla ei ole 80 km/h ajoneuvokohtaista rajoitusta, kuten ei linja-autoillakaan ja myös niiden kyydissä kulkee tavaraa.
Arvioitavana olevan ohjeen päivityksen toteuttaminen lausuntoaineistona olevassa muistiossa esitetyllä tavalla vaikuttaa matka-aikoihin ja alueelliseen saavutettavuuteen koko maassa. Nopeusrajoitusten muuttaminen ja matka-aikojen piteneminen vaikuttaa raskaan liikenteen sujuvuuteen, ajoaikoihin ja taukoihin. Lausuntoaineiston perusteluissa ei ole huomioitu matka-ajan pitenemisen vaikutuksia tavaraliikenteeseen ja muuhun raskaaseen liikenteeseen.
Vaikutuksia olisi erityisesti jakeluliikenteessä jo aiemmin mainittujen pakettiautojen ja linja-autojen osalta päätieverkolta sivussa olevien kaupunkien ja taajamien saavutettavuudessa. Samoin pitkämatkaisessa tavaraliikenteessä myös kuorma-autojen osalta liikennevirran hidastumisen ja nopeuksien vaihtelun vuoksi.
Nopeusrajoituksen lasku alentaa liikennevirran nopeutta siten, että tasaisen noin 80 km/h nopeuden ylläpitäminen vaikeutuu. Vaikka tiestön mittauspisteet näyttävät, etteivät keskinopeudet tiellä, jolla on 80 km/h nopeusrajoitus jää alle rajoituksen, niin liikennevirrassa on kuitenkin ajoneuvoja, joiden nopeus on alhaisempi.
Kun nopeusrajoitus on 100 km/h, henkilöautoliikenteen nopeudet liikkuvat tosiasiassa 90–110 km/h välillä. Raskaalle liikenteelle tämä tarkoittaa mahdollisuutta ajaa jatkuvasti optimaalisella kierrosalueella, ilman polttoainetta kuluttavaa hidastamista ja kiihdyttämistä. Nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h, henkilöautoliikenteen nopeudet liikkuvat 70–90 km/h välillä. Raskaalle liikenteelle tämä tarkoittaa hidastamista ja kiihdyttämistä, joka vaikuttaa suoraan polttoaineenkulutukseen sekä päästöihin.
Liikennevirran hidastuminen saa aikaan myös liikennesuoritteen lisääntymistä. Jo nyt on havaittu liikenteen siirtymistä muille reiteille (mm. alempiasteisille teille) kun pääreitti ei vedä. Myös raskaalla liikenteellä on tehty uudelleen reititystä niin että kuljetusmatka pitenee aiheuttaen vain kuluja ja päästöjä.
2. Liikenneturvallisuuden parantaminen nopeusrajoituksia muuttamalla
Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?
SKAL pitää liikenneturvallisuutta tärkeänä ja ymmärtää lähtökohdat nopeusrajoitusten tarkastelulle. Muistiossa todetaan, että nopeuden merkitys onnettomuuden seurauksiin törmäystilanteessa on suuri: 100 km/h nopeudella törmätessä kuoleman todennäköisyys on merkittävästi suurempi kuin 80 km/h nopeudella ja tämän vuoksi nopeuden hallinta on liikenneturvallisuuden näkökulmasta tärkeää. Kuten muistiossa on huomioitukin, turvallisuuden lisäksi on huomioitava myös saavutettavuus ja muita tekijöitä, kuten esimerkiksi päästövähennykset ja liikenteen sujuvuus.
Muistiossa todetaan myös, että ohjetyön käyttöönoton yhteydessä voidaan rinnalla tarkastella myös mahdollisia parantamistoimenpiteitä, jotta 100 km/h voidaan palauttaa. SKAL pitää tätä erittäin tärkeänä. Vaikka kysymyksen asettelussa viitataankin rajallisiin resursseihin, SKAL pitää tiestön parantamistoimenpiteitä välttämättöminä liikenneturvallisuudenkin kannalta. Kaiken kaikkiaan tiestön kuntoon on kiinnitettävä huomiota ja rahoitusta kasvatettava, kuten aiemmin on todettu.
SKALin vuoden 2024 toisen kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyrittäjät ovat huolissaan liikenneturvallisuudesta ja kuljettajat kokevat tiestön turvattomaksi työympäristöksi. Peräti 84 prosenttia vastanneista kertoi, että teiden huono kunto on johtanut vaaratilanteisiin. Kyselyn tuloksista käy selväksi, että teiden huono kunto on kasvava ja vakava ongelma, joka haastaa jokaista tienkäyttäjää. Liikenneturvallisuuteen on suhtauduttava vakavasti, ja siksi tiestöön on tehtävä merkittäviä satsauksia.
Yleisen tiestön kunnon parantamisen lisäksi erityisesti liittymien parantamien ja eritasoliittymien lisääminen parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää päästöjä ja lisää liikenteen sujuvuutta. Muita kuin liikenneinfraan liittyviä keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseen on useita. Mainittakoon tässä yleinen kuljettajaopetus, ammattikuljettajien koulutus, liikenneturvallisuustiedottaminen ja näkyvä liikenteen valvonnan lisääminen.
3. Maanteiden nopeusrajoitukset ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitteet
Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?
SKAL katsoo, että muistiossa esitetyillä toimenpiteillä on vaikutusta Liikenne 12 -suunnitelman saavutettavuus ja tehokkuus tavoitteisiin niitä heikentävästi, vastaavasti kestävyystavoitetta toimenpiteet tukevat. Kuten muistiossakin todetaan, liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitetään parhaillaan, ja turvallisuus on nousemassa yhdeksi kolmesta päätavoitteesta, mutta kuten taustaselvityksissäkin on tehty, kaikki liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet on huomioitava nopeusrajoitustoimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa.
4. Muuta
Muita huomioita, mitä?
SKAL toteaa, että lausuntopyyntö olisi voinut olla yleisempi kohdistuen myös tarkasteluvaihtoehtoihin, niiden sisältöihin ja vaihtoehdon valintaan, sekä mahdollisesti myös tavoitteisiin. Täsmentävät kysymykset ovat lausuntopyynnössä paikallaan, mutta ne olisi voinut ottaa täsmentäväksi lisäykseksi yleisemmän lausunnon oheen, nyt ne ovat hieman liian rajaavia.
Sinällään on erittäin hyvä, että lausuntokierros on järjestetty. SKAL edellyttää, että lausuntokierroksen jälkeen käydään vielä keskustelua sidosryhmien kanssa ennen päätöksiä. Lisäksi SKAL esittää, että tarkastelussa selvitetään tarkemmin vaikutuksia tavaraliikenteeseen.
Yleisesti ottaen SKAL pitää tarkastelussa olleista vaihtoehdoista hyväksyttävänä valittua vaihtoehtoa. Suoraan Ruotsin malliin meneminen ei Suomen tiestön taso huomioiden ole mahdollista. Se edellyttää todella mittavia tiestön kehittämistoimenpiteitä ja siihen riittävää rahoitusta.
Mikäli nopeusrajoituksia alennetaan, alenema ei saa jäädä missään nimessä pysyväksi, vaan tiestön kuntoa parantamalla on voitava turvallisesti liikennöidä nykyisen mukaisilla rajoituksilla myös uudistettavien kriteerien mukaan.
Yksittäisistä kriteereistä SKAL vastustaa 70 km/h rajoituksia. SKAL myös epäilee 90 km/h nopeusrajoitusten toimivuutta ja turvallisuutta. Ne todennäköisesti heikentävät ohitusten onnistumista, kun kuorma-auton ajoneuvokohtaisen rajoituksen ja tiekohtaisen rajoituksen välinen nopeusero on liian pieni. Tähän liikenneturvallisuusnäkökulmaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ja valmistella pilotointi ja siihen liittyvä seuranta ja tutkimus huolella.
SKAL pitää tärkeänä, että nopeusrajoituspäätöksiä tekeville ELY-keskuksille annetaan joustomahdollisuuksia, jotta voidaan poiketa ohjeesta, mikäli paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja