Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry esittävät, että muutetun energiatehokkuuslain aiheuttama hallinnollinen taakka kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille minimoidaan.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulleen energiatehokkuuslain toimeenpano uhkaa lisätä yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa merkittävästi samaan aikaan kun EU-sääntelyssä keskeinen tavoite on norminpurku ja byrokratian keventäminen nk. Omnibus-paketeilla. Myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on purkaa 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia sekä varmistaa, ettei yritysten hallinnollinen taakka kasva hallituskauden aikana. Sääntelyn sujuvuus on tärkeä kilpailukykytekijä ja on tärkeä tavoite keventää hallinnollista taakkaa ja näin helpottaa yrittämisen edellytyksiä.
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto poikkeuksellisesti tekevät esityksen suhteellisen tuoreen säädöksen muuttamisesta. Perusteet tälle on kerrottu tässä kirjelmässä.
Taustaa
Energiatehokkuusdirektiivi (EU)2023/1791 uudistettiin osansa EU:n FF55-pakettia. Direktiivin muutokset on kansallisesti pantu täytäntöön energiatehokkuuslain ja tämän alaisten asetusten muutoksilla. Uudistettu laki tuli voimaan 1.1.2026. Direktiivin kansallista toimeenpanoa valmisteltiin poikkihallinnollisessa työryhmässä sekä asiantuntijaverkostojen ja eri sidosryhmien kanssa.
Lain valmistelussa ei ole kuitenkaan otettu huomioon kuljetus- ja logistiikka-alan näkemyksiä eikä uuden sääntelyn merkittäviä vaikutuksia kuljetus- ja logistiikkatoimialalle.
Hallituksen esitys ei esimerkiksi sisällä yhtään kuljetus-sanaa.
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto eivät kumpikaan saaneet lausuntopyyntöä hallituksen esitysluonnoksesta, eikä kumpaakaan kuultu eduskunnassa asiantuntijakuulemisissa lakia säädettäessä.
Tämän vuoksi SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto poikkeuksellisesti tekevät esityksen säädösten muuttamisesta vasta niiden voimaantulon jälkeen.
Uudistetun direktiivin ja sen pohjalta uudistetun lain myötä yrityksille, toimialasta riippumatta, tulee uusia velvoitteita. Yrityksille, jotka keskimäärin kolmen kalenterivuoden aikana kuluttavat energiaa yli 2700 MWh/a (vastaa noin 275 m3 dieselöljyä) tulee energiakatselmusvelvoite 4 vuoden välein. Tämän rajan määrittämisessä otetaan kaikki yrityksen käyttämä energia, mukaan lukien autoissa käytettävä polttoaine tai muu energia, otetaan huomioon.
Yrityksille, joiden kulutus kolmen edellisen kalenterivuoden aikana on yli 23 600 MWh/a tulee velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Energianhallintajärjestelmän on oltava riippumattoman elimen asiaankuuluvien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioima.
Energiakatselmusvelvoite
Energiakatselmusvelvoite koskee yritystä, kun sen energiankulutus yli 2 700 MWH/a (vastaa noin 275 m3 dieseliä). SKALin arvion mukaan tämä raja tulee vastaan keskimäärin, kun kuljetusyrityksessä on seitsemän autoa. Velvoitteen laukaisema automäärä riippuu suuresti autojen tyypistä ja vuosisuoritteesta.
Velvoitteen piiriin on tulossa noin 1500–2000 kuljetusyritystä. Energiatehokkuuslain hallituksen esityksessä todetaan, että yhteensä eri toimialoilla olisi arvioiden perusteella arviolta 1300 yritystä, joiden vuotuinen energiankulutus on 2700–23 600 megawattituntia. SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto pitävät tätä arviota alimitoitettuna.
Pidämme vaikutusarvioita osin puutteellisena, koska niissä on kiinnitetty huomiota joihinkin tiettyihin toimialoihin, mutta jätetty kokonaan arvioimatta vaikutukset hyvin energiaintensiiviseen kuljetus- ja logistiikka-alaan.
Energiakatselmus tehdään neljän vuoden välien. Ensimmäinen katselmus tulee olla tehtynä 11.10.2026, jolloin katselmoidaan nykytila, sisältäen tietoja kuitenkin kolme vuotta taaksepäin.
Huomattava yrityskoon pienentäminen ja yrityskokoluokan laajennus
Aiemmin energiatehokkuuslaki velvoitti suuria yrityksiä tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Ensimmäiset, vuonna 2015 tehdyt, lakisääteiset katselmukset tuli uusia joulukuuhun 2019 mennessä.
Vanha lakivelvoite koski suuria yrityksiä ja suureksi yritykseksi määriteltiin yritys, jonka:
• työntekijämäärä on yli 250 tai
• liikevaihto on yli 50 M€ ja tase yli 43 M€
Nyt uudistetun direktiivin ja uuden lain perusteella energiakatselmusvelvoitteen piiriin tulee esimerkiksi seuraavanlainen kuljetusyritys:
• Kolme puutavarayhdistelmää, dieselin kulutus 300 m3 vuodessa
• Kahdeksan työntekijää + yrittäjä
• Liikevaihto 2 miljoonaa euroa, tase 1 miljoona euroa
Aiemmin vain suuria yrityksiä koskeva energiakatselmusvelvoite on laajentumassa koskemaan jopa mikroyrityksiä.
Suomi on kansallisesti päättänyt panna direktiivin täytäntöön siten, että energiakatselmuksen vastuuhenkilönä voi toimia vain katselmuksen tekoon pätevöitynyt henkilö. Hallituksen esityksessä (HE 25/2025) yhden yrityksen energiakatselmuksen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 5 000–20 000 euroa.
Energiatehokkuuslain mukaan pakollisen yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä saa toimia vain henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa ja joka on rekisteröity energiakatselmusten vastuuhenkilöistä pidettävään rekisteriin yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöksi. Yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöpätevyyttä haetaan Energiavirastolta.
Energiakatselmuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (20/2015) mukaan yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöllä tulee olla tekniikan, ympäristö- tai energia-alan vähintään alempi korkeakoulututkinto taikka muu vastaavan tasoinen tutkinto. Tutkinnon korvaavaksi työkokemukseksi hyväksytään yrityksen energiakatselmuksen tekemisen kannalta riittävä, vähintään kolmen vuoden työkokemus energia-, tuotanto-, kiinteistö- tai ympäristöalan asiantuntijatehtävissä tai muissa vastaavissa tehtävissä. Lisäksi hänellä on oltava yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilökokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys yrityksen energiakatselmuksen tekemiseen ja energiakatselmuksia koskevaan lainsäädäntöön.
Kansallisesti säädettyjen vastuuhenkilöiden tutkinto- tai työkokemusvaatimuksissa ei viitata millään tavalla kuljetus- ja logistiikka-alaan, vaikka uuden lain mukaan energiakatselmusvelvoitteen alaisista yrityksistä suuri osa toimii em. alalla.
SKALin ja Logistiikkayritysten Liiton arvion mukaan energiatehokkuusdirektiivi ei edellytä jäsenvaltiota vaatimaan tällaisia muodollisia pätevyyksiä yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöltä, jolloin kyse on kansallisesta ylisääntelystä suhteessa direktiivin minimivelvoitteeseen.
Mikäli katselmuksen keskihinta hallituksen esityksen arvioon perustuen olisi noin 12 000 euroa, on katselmuksista koitumassa neljän vuoden katselmussyklillä keskimäärin yli viiden miljoonan euron vuotuiset kustannukset kuljetus- ja logistiikka-alalle. Ensimmäisenä vuotena 2026 säädösten tullessa voimaan kuljetusyrityksille on koitumassa jopa yli 20 miljoonan euron kustannukset.
On myös syytä kysyä, mistä tulee löytymään riittävä määrä päteviä katselmoinnin vastuuhenkilöitä yli tuhanteen kuljetusyritykseen muutaman kuukauden aikana lokakuuhun 2026 mennessä.
Energianhallintajärjestelmä
Yrityksille, joiden energiankulutus kolmen edellisen kalenterivuoden aikana on yli 23 600 MWh/a, tulee velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Kyseessä on järjestelmä, jonka akkreditoitu elin on sertifioinut eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Suomessa akkreditoinnin myöntää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikkö FINAS. Energianhallintajärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön koko konsernille tai yritykselle. Konserniin kuuluva yritys voi valita, ottaako se hallintajärjestelmän käyttöön siten, että järjestelmä kattaa velvoitetun yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat muut yritykset.
Yhteensä eri toimialoilla on arvioitu olevan 500 yritystä, joiden vuotuinen energiankulutus on yli 23 600 megawattituntia. Näistä noin 50 yritystä edustaa kuljetus- ja logistiikka-alaa.
Energiahallintajärjestelmän käyttöönoton takaraja uusille velvoitteen piiriin tuleville toimijoille on 11.10.2027.
Hyväksyttäviksi energianhallintajärjestelmiksi katsotaan sertifioitu ISO 50001 -järjestelmä, sekä ainakin kansallinen energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. ETJ+ ja ISO 50001 energianhallintajärjestelmät ovat sisällöltään monella tapaa yhteneviä. Molemmat sisältävät vaatimukset seuraaville osa-alueille: johdon sitoutuminen, energiapolitiikka, toiminnan suunnittelu, lakisääteiset vaatimukset, energiakatselmus, koulutus, tietoisuus ja pätevyys, viestintä, poikkeamat, tavoitteet, seuranta, mittaus ja analysointi, suunnittelu ja hankinta, dokumentointi, sekä sisäinen auditointi ja johdon katselmus.
Kansainväliseen ISO 50001 -standardiin perustuva energianhallintajärjestelmä on kuitenkin ETJ+:aa laajempi ja vaativampi. ETJ+:aan verrattuna ISO 50001-standardi on prosessimainen ja sisältää toimintaympäristöön ja sidosryhmiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, energian perustasoon, muutosten hallintaprosessiin ja organisaation ohjauksessa työskenteleviin liittyvät osiot.
Yrityksen energianhallintajärjestelmän keskimääräiseksi sertifiointikustannukseksi arvioidaan 25 000 euroa, mutta yrityksen energiankulutuksen ja energialähteiden määrä vaikuttavat suoraan sertifiointiauditoinnin kustannukseen. Sertifioitujen energianhallintajärjestelmien kokonaiskustannukseksi kaikille yrityksille arvioidaan neljä miljoonaa euroa vuodessa, kun sertifiointiauditointi tehdään kolmen vuoden välein.
Keskimääräisen sertifiointikustannuksen ollessa 25 000 euroa/vuosi, kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoiden ylimääräinen kustannusrasite energianhallintajärjestelmästä velvoitteen voimaantullessa vuonna 2027 on 1,25 miljoonaa euroa.
Yritys voi vapautua energianhallintajärjestelmän käyttöönoton velvoitteesta vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä ovat sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän (ISO 14 001 tai vastaava sertifiointivaatimukset täyttävä järjestelmä) käyttöönotto ja energiakatselmuksen tekeminen. Toinen vaihtoehto vapautua velvoitteesta on sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käyttöönotto ja liittyminen vapaaehtoiseen elinkeinoelämän tai kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen, joiden valmistelu sopimuskaudelle 2026–2035 on meneillään. Vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpano sisältää sertifioimattoman energianhallintajärjestelmän (ETJ+) käyttöönoton. Lisäksi yrityksellä tulee olla käytössä sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä. Velvoitteen voi täyttää myös hyödyntämällä energiapalvelusopimusta. Yritys vapautuu velvoitteesta siltä osin, kuin sen energian loppukulutus on sopimuksen piirissä.
On kuitenkin huomattava, että vapautuminen energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta vaihtoehtoisin toimenpitein ei helpota ao. velvoitteen piiriin tulevien yritysten hallinollista ja kustannustaakkaa.
Hallinnollinen taakka lisääntymässä vailla hyötyä
Kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten näkökulmasta energiakatselmusvelvoite ja energianhallintajärjestelmään liittyvät velvoitteet ovat puhdas hallinnollinen taakka vailla hyötyä yrityksille.
Alan yritykset ovat vuosikymmeniä tehneet määrätietoista työtä kuljetusten ja myös muiden toimintojensa energiatehokkuuden parantamiseksi, ja alan yritykset panostavat laajasti vastuullisiin toimintatapoihin. Kuljetuksiin (kalusto ja käyttövoimat, reittisuunnittelu, tyhjänä ajon välttäminen, taloudellinen ajotapa) liittyvien vastuullisten toimintatapojen lisäksi alan yritykset panostavat vahvasti muun muassa energiatehokkaisiin toimitilaratkaisuihin (esim. aurinkovoiman hyödyntäminen) ja materiaalien kierrätykseen.
On vaikeaa nähdä sitä, miten lakisääteisellä katselmoinnilla tai energianhallintajärjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa jotain sellaista, jota ei yrityksissä kuljetusten optimoinnilla, kuljettajien koulutuksella tai muun toiminnan energiantehokkuuteen panostamalla ole jo saavutettu. Sääntely on myös päällekkäistä yrityksissä jo tehtävän päästöraportoinnin kanssa.
Energiatehokkuusdirektiivin mukaan energiakatselmukset on toteutettava kustannustehokkaasti ja jäsenvaltioiden on edistettävä toimillaan sitä, että kaikkien loppuasiakkaiden saatavilla on korkealaatuisia energiakatselmuksia, jotka ovat kustannustehokkaita. Suomen tapa implementoida direktiivi ei kaikilta osin ole kustannustehokkuusvaatimuksen mukainen.
Muutosesitykset
Energiakatselmusvelvoitteen tai energianhallintajärjestelmän piirissä oleville kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille vuosista 2026 tai 2027 lähtien tuleva kustannus ja hallinnollinen taakka on merkittävä. Uudet vaatimukset kohdistuvat kuljetus- ja logistiikka-alaa muita toimialoja suhteessa enemmän.
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto ry esittävät, että Suomessa kaikin keinoin minimoidaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvien muutosten hallinnollinen ja kustannustaakka kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille. Katsomme, että sääntelyn ulottaminen toimialan yrityksille tulee tarkastella uudelleen.
Esitämme tässä tilanteessa, että kuljetus- ja logistiikka-alan toimijan tulee voida tehdä energiakatselmus yrityksen omana työnä. Katsomme, että ei ole perustetta edellyttää yrityksiltä katselmoinnin vastuuhenkilön hankintaa yrityksen ulkopuoliselta taholta.
Maanteiden tavaraliikenteessä jokaisella yrityksellä, jolla on yhteisön liikennelupa, tulee olla nimettynä liikenteestä vastaava henkilö. Liikenteestä vastaavan henkilön osaamisvaatimuksista sekä pakollisesta kirjallisesta tutkinnosta on säädetty liikenteenharjoittaja-asetuksen ((EY) 1071/2009) 8 artiklassa sekä ko. asetuksen liitteessä I. Liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan liikenteestä vastaavan henkilön on muun muassa:
• tunnettava maanteiden tavaraliikenteen markkinajärjestelyä sekä rahdin käsittelyä ja logistiikkaa koskevat säännöt;
• pystyttävä valitsemaan ajoneuvot ja niiden osat (alusta, moottori, voimansiirtolaitteet, jarrujärjestelmät jne.) yrityksen tarpeiden mukaan;
• osattava ottaa huomioon toimenpiteet, joita tarvitaan moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja melun välttämiseksi;
Liikenteestä vastaavan henkilön on tunnettava alaa koskeva säätely, mihin liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan kuuluvat asiat, jotka energiakatselmuksessa tulee käsitellä koskien ajoneuvoja tai kuljetusketjuja.
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto esittävät, että liikenteestä vastaavan henkilön pätevyys katsotaan suoraan riittäväksi toimimaan yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä.
SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto esittävät, että energiakatselmuksista annetun valtioneuvoston asetusta (20/2015) sekä tarvittaessa energiatehokkuuslakia muutetaan ottamaan huomioon yllä olevat ehdotukset.
SKAL on halukas keskustelemaan eri ratkaisuvaihtoehdoista asiaan liittyen nopealla aikataululla ottaen huomioon uusien vaatimusten voimaan tulon jo yhdeksän kuukauden kuluttua.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Petri Murto
toimitusjohtaja johtaja
0400 567 925 040 762 2140
Logistiikkayritysten Liitto ry
Outi Nietola
toimitusjohtaja
040 194 4776
