SKALin valtakunnalliseen neuvonantajapaneeliin on kutsuttu liikenteen, logistiikan ja elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia tieteentekijöitä. Paneelin tavoitteena on peilata tieteellistä näkökulmaa SKALin tavoitteisiin ja tuoda julkisuuteen tulevaisuuteen tähtäävää, korkean tason näkemystä liikenteen ja logistiikan teemoista. Lisäksi voidaan synnyttää kiinnostavaa vuoropuhelua tieteen ja elinkeinoelämän välillä.
Kysyimme neuvonantajapaneelilta:
- Arvioi pk-kuljetusyrityksen vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten kehitystä tulevien vuosien aikana. Perustele lyhyesti.
- Miten ympäristövastuuta voi mielestäsi parhaalla tavalla toteuttaa kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksissä?
Anna Aminoff
- Pk-kuljetusyritysten kestävyysvaatimukset kiristyvät huomattavasti lähivuosina johtuen sekä EU-säädöksistä että asiakkaiden kasvavista vaatimuksesta. Kuljetusyritysten päästöt ovat osa asiakkaiden ns. Scope 3 -päästöjä, ja monet yritykset aloittavat niiden vähentämisen nimenomaan kuljetuksista. Markkinoilla on vaikea pärjätä, jollei proaktiivisesti vastaa kiristyviin vaatimuksiin.
- Tärkeintä on kartoittaa oman toiminnan ympäristövaikutukset ja varmistaa päästöjen raportointi asiakkaiden vaatimalla tavalla. Luonnollisesti siirtymällä vähäpäästöisen ja uusiutuvan energian käyttöön kalustossa voidaan merkittävästi pienentää päästöjä. Myös tehokas reittisuunnittelu ja kuljetuskapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen vähentävät päästöjä. Datan avaamisella ja yhteistyöllä on huomattavia mahdollisuuksia tehostaa reittisuunnittelua ja kuljetuskapasiteetin hyödyntämistä. Varastojen ja muiden logistiikkatilojen vähä- tai nollapäästöisyyteen on jo panostettu, ja tätä työtä pitäisi jatkaa.
Tohtori Anna Aminoff toimii apulaisprofessorina Hankenilla. Anna tutkii ja opettaa kestävien toimitusketjujen hallintaa eri näkökulmista.
Jouni Juntunen
- Tärkein näkökulma ovat kuljetusten tilaajat. Koska loppuasiakkaat vaativat vastuullisesti tuotettuja tuotteita, tulevaisuuden toimitusketjuissa voi olla mukana pelkästään vastuullisesti toimivia toimijoita. Toinen tärkeä näkökulma on kuljettajat, rahoittajat ja muut sidosryhmät. Kaikki sidosryhmät haluavat toimia yhteistyössä muiden vastuullisten toimijoiden kanssa.
- Ympäristövastuullisuuden keskeisin asia on onnistuminen uusiutuviin polttoaineisiin siirtymisessä. Tämä on tärkeää uuden kaluston pienempien energiakustannusten vuoksi myös taloudellisesta näkövinkkelistä. On kannettava vastuuta myös oman toiminnan jatkuvuudesta ja kannattavuudesta.
Autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen, KTT, TkT, työskentelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä. Juntunen on lähtöisin kuljetusalan yrittäjäperheestä. Hän on ennen akateemista uraansa työskennellyt raskaan liikenteen parissa kuljettajana sekä suuren kuljetusyrityksen vuoroesimiehenä ja lähiliikenteen hoitajana.
Katri Kauppi
- Kuljetusyritysten pitää tulevaisuudessa pystyä paremmin mittaamaan ja raportoimaan päästöjään, sillä asiakasyritykset laajentavat omaa raportointiaan kattamaan koko toimitusketjun. Vesiresurssien käyttöön ja suojeluun liittyvät vaatimukset sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu nousevat tulevaisuudessa selkeämmin omiksi vastuullisuuskriteereikseen.
- Ympäristövastuun toteutukseen on monia jo hyväksi todettuja tapoja, kuten kaluston sähköistäminen, reitti- ja kuormasuunnittelun tehostaminen, ja pakkausmateriaalin vähentäminen. Verkkokaupan lisääntyessä huomiota on syytä kiinnittää myös ns. last mile -kuljetuksiin.
Kauppatieteiden tohtori Katri Kauppi toimii Logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kauppi väitteli Helsingin kauppakorkeakoulusta 2009 ja on toiminut apulaisprofessorina Manchesterissa ja Nottinghamissa ennen paluutaan Aaltoon, jossa hänen professuurinsa vakinaistettiin 2018. Kauppi opettaa toimitusketjujen vastuullisuutta, riskinhallintaa ja hankintatoimea.
Heikki Liimatainen
- Tekemiemme kyselyjen perusteella kuljetusasiakkaat edellyttävät kuljetusyrityksiltä logistiikan päästöraportointia selvästi nykyistä enemmän jo lähivuosina. Tähän ohjaa vahvasti tulossa oleva EU-sääntely (CountEmissionsEU) ja tänä vuonna julkaistu standardi (ISO14083), jotka selkiyttävät raportoinnin periaatteita.
- Energiankulutuksen mittaaminen ja raportointi ovat avain erilaisten päästövähennystentoimien ja niiden kustannustehokkuuden arviointiin. Kannattaa lähteä liikkeelle tarkasta kuljetussuoritteisiin kytketystä mittaamisesta sekä asiakastarpeiden että oman toiminnan kehittämisen vuoksi.
Tekniikan tohtori Heikki Liimatainen toimii liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professorina ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtajana Tampereen yliopistossa. Hän tutkii sähköistymisen, automaation ja digitalisaation vaikutuksia kestävään liikenteeseen, eli päästöihin, liikennetalouteen ja -turvallisuuteen.
Jorma Mäntynen
- Ympäristövaatimusten kasvu on jatkunut pitkään ja muuttunut laajemmaksi vastuullisuudeksi. Yritystasolla voidaan erottaa edelläkävijät, seurailijat ja peränpitäjät. Edelläkävijät panostivat ympäristövastuuseen ja odottivat saavansa siitä kilpailuetua. Näin ei välttämättä käynytkään, koska asiakkaat eivät olleet valmiita maksamaan siitä. Vähitellen vastuullisuus on leviämässä koko toimitusketjuun.
- Useat pk-yritykset toimivat suurempien toimijoiden verkostoissa, jolloin niiden neuvotteluvoima on rajallinen. Tulevaisuudessa ideaalista ja kaikkien toimijoiden edun mukaista olisi, että vastuullisuutta kehitetään koko toimitusketjun yhteistyöllä sekä hyödyt ja kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti.
Professori Jorma Mäntynen on toiminut Destia Oy:ssä Strategiset liikennejärjestelmät -osaamisalueen johtajana vuodesta 2022. WSP Finland Oy:ssä Mäntynen työskenteli johtajana vuosien 2016–2022 aikana. Vuosina 1991–2015 Mäntynen oli liikenne- ja kuljetustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ennen professuuriaan Mäntynen toimi Neste Oy:ssä useissa öljyliiketoiminnan ja strategiasuunnittelun tehtävissä. Mäntynen johti Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa 2012–2018. Hän on Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen.
Lauri Ojala
- En tunne alan tulevaa sääntelyä tältä osin kovin hyvin, mutta vastuullisuudessa on kolme osa-aluetta: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen. Mikäli taloudelliset ja/tai osaamisresurssit niukat, erityisesti hyvä ympäristövastuullisuuden taso on vaikea tavoittaa.
- Kuljetusalan pk-yritysten mahdollisuudet laaja-alaiseen ympäristövastuuseen ovat usein rajalliset. Keinot ovat käytännönläheisiä, kuten: a) taloudellisen ajon koulutus sekä kulutuksen ja ajotavan seuranta b) ajoneuvohankinnat mahdollisuuksien mukaan vähäpäästöistä ja polttoainetta säästävää kalustoa ja c) suoritealasta sekä toiminta-alueesta riippuen reittioptimoinnin käyttö.
Kauppatieteiden tohtori Lauri Ojala toimii logistiikan professorina Turun kauppakorkeakoulussa (Turun yliopisto) vuodesta 1997. Toimitusketjujen johtamisen oppiaineen valitsee vuosittain yli 30 opiskelijaa. Tutkimusyksikkö harjoittaa laajaa tutkimus- ja hanketoimintaa, esimerkkeinä kansalliset Logistiikkaselvitykset (seuraava selvitys valmistuu syksyllä 2023) ja Maailmanpankin kanssa vuodesta 2007 tehty Logistics Performance Index. (LPI 2023 huhtikuun lopulla 2023).
SKALin neuvonantajapaneeli
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n valtakunnalliseen tieteelliseen neuvonantajapaneeliin on kutsuttu liikenteen, logistiikan ja elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia tieteentekijöitä. Paneelille esitetään kysymyksiä noin kolme kertaa vuodessa. Vastaukset julkaistaan Kuljetusyrittäjä-mediassa ja verkkosivuilla sekä tapauskohtaisesti vaikuttamisviestinnän materiaaleissa. Panelistit ovat: Anna Aminoff (Svenska Handelshögskolan), Olli-Pekka Hilmola (Lappeenrannan yliopisto), Jouni Juntunen (Oulun yliopisto), Katri Kauppi (Aalto Yliopisto), Heikki Liimatainen (Tampereen yliopisto), Jorma Mäntynen (Destia), Lauri Ojala (Turun yliopisto). Vastauksista julkaistaan määräajassa saadut.
