SKALin vaikuttamistyötä koko talvikauden on määrittänyt dieselin hinta. Joulukuussa olimme torjumassa energiaverodirektiivin ehdotusta bensiinin ja dieselin verotasojen harmonisoinnista. Muutos olisi tarkoittanut 26 sentin veronkorotusta dieselin hintaan. Lisäkustannus olisi ollut satoja miljoonia euroja. Alkuvuonna toimme esiin kustannusnousun ja kannattavuushaasteen. Saimme aikaan hallituksen päätöksen ehdottamamme ammattidieselin valmistelusta.
Tämän jälkeen alkoi kuitenkin Venäjän hyökkäyssota ja hinnat lähtivät räjähdysmäiseen nousuun. Maaliskuun alussa esitimme useita keinoja kuljetusalan tukemiseksi.
Hallitus päätti 1.4. ehdotuksemme pohjalta 75 miljoonan euron kustannustuesta kuljetusalalle. Kyseessä on uusi laki ja valmistelu ottaa aikansa. Tuki koskee alkuvuotta.
Hallitus päätti 7.4. osana muita toimenpiteitä SKALin esityksen mukaisesti, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023.
Tämän arvioidaan vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta. Jos näin toteutuu, vaikutus pelkästään ammattiliikenteessä on yli 300 miljoonaa euroa. Paljon on myös kiinni polttoaineyhtiöistä: vuonna 2022 vaikutus voi olla suurempikin, sillä alkuvuonna yhtiöt ovat jaelleet uusiutuvia polttoaineita 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti.
Haasteita kuitenkin riittää. Mikäli EU asettaa venäläisen öljyn pakotelistalle, on nähtävissä dieselin hinnannousua edelleen. Siksikin keskeisistä ehdotuksistamme vielä toteuttamaton – polttoaineen valmisteveron laskeminen EU-minimiin – on pidettävä keinovalikoimassa.
Nämäkään ratkaisut eivät jokaista yritystä auta. Kiire on, mutta esityksiemme pohjalta on nyt tehty poliittiset päätökset. Jokaisen yrittäjän kannattaa aina muistaa käydä läpi oma kulu- ja tulorakenteensa ja pohtia miten liiketoiminnan kannattavuuteen voi vaikuttaa.
Tilanne on johtanut myös siihen, että järjestömme jäsenyydellä on nyt kysyntää. Esimerkiksi neuvontapalvelujamme käytetään nyt runsaasti ja jäsenwebinaareissa on väkeä. Järjestömme palvelee monella tasolla.
Usein liikenteeseen liittyvän keskustelun tarkastelukulma on pelkästään päästövähennyskeinoissa. Nyt ymmärretään paremmin, että Suomi ei toimi ilman kuljetusyrittäjiä.
Nyt olisi syytä aloittaa hallituksen ja elinkeinoelämän yhteinen työ, jossa arvioidaan Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannuksien kehittymistä ja niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin ja kuljetusalan yrityksien toimintaan.
SKAL tekee varmuudella oman osansa tässäkin työssä.
Anssi Kujala
