Pitääkö Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma Suomen liikkeessä?

SKALin nostot kuljetusyritysten näkökulmasta

Pääministeri Petteri Orpon johtama neljän puolueen hallitus nimitettiin 20. kesäkuuta. Listasimme tiiviisti kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien yhteisen hallitusohjelman keskeiset toimenpiteet ja niiden vaikutukset kuljetus- ja logistiikka-alaan SKALin Suomi liikkeessä -tavoiteohjelman pohjalta. Painotuksemme liittyvät etenkin kuljetuskustannusten hillitsemiseen ja tiestön kunnon parantamiseen. Hallitusohjelmaa voi luonnehtia liikennemyönteiseksi ja se sisältää alan kannalta merkittäviä linjauksia.

Keskeisimmät hallitusohjelmakirjaukset suhteessa tavoiteohjelmaamme

1. Tehokkaasta logistiikasta Suomelle kilpailukykyä

Logistiikan merkitys

Hallitusohjelma (HO): Hallitus vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen ja Euroopan strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Huolehditaan Suomen logistisesta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja markkinoiden toimivuudesta yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi, kehittämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.

SKAL (S): Yksi tavoitteistamme oli kuljetus- ja logistiikka-alan merkityksen tunnustaminen. Hallitusohjelmassa on useita mainintoja logistisen kilpailukyvyn vahvistamisesta. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset kuljetus- ja logistiikkakustannuksiin, koska ne kertautuvat muille aloille. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ohella on tarkasteltava myös kuljetusalan sopeutumiskykyä ja päätösten työllisyysvaikutuksia.

HO: Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

S: Hyvä tavoite, joka lisää Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä ja on tärkeää, että logistiikka mainitaan erikseen. Strategian sisällä pitää tarkastella useita logistiikkaan vaikuttavia politiikan sektoreita, kuten turvallisuus-, alue-, elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa sekä verotusta, ilmasto- ja liikennepolitiikkaa. SKAL esittää edelleen myös toimenpideohjelmaa tarkastelemaan Suomen logistista kilpailukykyä ja erityisesti päästövähennystoimien vaikutusta kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta investointeihin, työpaikkoihin ja yrityksiin.

Liikenteen digitalisaatio

HO: Tieverkon kunnossapidon tuottavuutta nostetaan parantamalla tiestön kunnon diagnostiikkaa ja analysointia sekä hyödyntämällä tuotettua tietoa mahdollisimman tehokkaasti. Digitalisaation avulla pyritään mahdollisimman proaktiiviseen väyläverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.

S: SKALin esittämä ajatus, jolla rajallisia rahoja kohdennetaan oikeaan tarpeeseen ja ajankohtaan, ja joka parantaa talvihoidon ennakointimahdollisuuksia. SKAL julkisti kesäkuussa teiden talvihoidon liittyvän ohjelman ja julkistaa syyskaudella 2023 digitalisaatioon liittyvän raportin.

HO: Kehitetään digitaalisia liikenteen ohjausjärjestelmiä, jotka auttavat parantamaan liiken¬teen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kehitetään liikenteen datainfrastruktuuria ja älykästä liikenteenohjausta.

S: Parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta, mikä on SKALin tavoite. Tavoitteena tulee olla saada yhä tarkempaa ja nopeampaa tietoa liikennekelistä ja eri häiriöistä.

2. Liikenneinfra kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle

HO: Osana investointiohjelmaa hallitus panostaa 520 miljoonaa euroa korjausvelkaohjelmaan.

S: SKAL toimi pitkään ja voimakkaasti tiestömäärärahojen kasvattamiseksi. Keräsimme yli 1 000 tahoa Tievetoomukseen. Esitimme korjausvelan hoitoon vuotuista 300 miljoonan euron määrärahaa. Nyt hallitus päätti vaalikaudelle väyliin reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista, johon voimme olla tyytyväisiä.

HO: Hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla, muun muassa: vt 5 Leppävirta-Kuopio, vt 4 Keski-Suomessa; länsirannikon kilpailukyky.

S: Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron paketilla. Kova summa, mutta budjettiteknisesti investointiohjelmaan siirrettiin varoja uusien väylähankkeiden momentilta ja nämä kumoavat osin toisiaan. Tiestöön määrärahoja kuitenkin lisätään: korjausvelkapaketti ja se, ettei perusväylänpitoa leikata, ovat tärkeitä.

HO: Perusväylänpidossa huomioidaan myös alempiasteinen tieverkko.

S: SKALin näkemyksistä on huomioitu, että moni vähäliikenteinen alempiasteinen tie on kriittinen muun muassa maa- ja metsätalouden kuljetuksille. Näillä on merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta.

HO: Turvataan suomalaisen merenkulun ja kattavan satamaverkoston toimintaedellytykset sekä kytkeytyminen TEN-T -verkkoon. Parannetaan satamien liikenneyhteyksiä huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan turvaamiseksi.

S: Euroopan laajuinen TEN-T -verkko on keskeinen Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä, ja kehittämiseen tulee sitoutua. On panostettava maantieverkkoon pitkäjänteisesti erityisesti pääväyläasetuksen mukaisella tiestöllä.

HO: 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistetään heti hallituskauden alussa.

S: Liikenne 12 -suunnitelmaa on päivitettävä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa ja tavaraliikenne vahvemmin huomioiden. Tieverkon kehittämisessä on huomioitava erityisesti digitalisaation, päästöjen vähentämisen ja uusien käyttövoimien tarpeet sekä Liikenne12 -suunnitelman investoinnit.

HO: Hallitus kiinnittää entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan huoltovarmuuden turvaamiseksi. Korjataan tie- ja raideverkon pullonkauloja kuljetuskapasiteetin kasvattamiseksi. Tavoitellaan Ruotsin ja Norjan kanssa EU:n ja Naton investointeja Pohjois-Skandinavian logistiikkayhteyksien parantamiseksi, hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan unionin CEF-hankerahoitus, erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet. Esitetään hankkeita lisätalousarviomenettelyssä jo vuonna 2023 Suomen maksimaalisen saannon turvaamiseksi perusteltujen hankkeiden osalta.

S: Nämä kuuluivat SKALin keinovalikoimaan. Hallitusohjelman kuulemisissa SKAL tähdensi CEF-rahoituksen Military Mobility-osuuden hakemista. Hallitus on oivaltanut geopoliittisen asemamme perusteella tavoitella yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa EU:n ja Naton investointimahdollisuuksia. Onnistuessaan näissä tiemäärärahat voivat kasvaa entisestään. Tämä vaatii myös kansallista rahoitusosuutta.

Taukopaikat, jakeluinfra

HO: Tavaraliikenteelle välttämättömät taukopaikat ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa. Yhdessä elinkeinoelämän kanssa laaditaan toimenpideohjelma vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentamiselle pääväylillä.
S: Esityksemme mukainen. Esitämme käyttövoimaraportissa tavaraliikenteen taukopaikkojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämistä yhdessä. Aiomme olla mukana toimenpideohjelmatyössä.

3. Energian hinta ja verotus pidettävä kohtuullisena

Polttoainekustannukset, verotus, jakeluvelvoite

HO: Liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia.

S: On historiallista, että hallitus sitoutuu olemaan nostamatta toimillaan polttonesteiden hintaa. Se luo ennakoitavuutta liikenteen ja logistiikan kustannuksiin seuraavan neljän vuoden ajaksi, mikä parantaa investointivarmuutta.

HO: Kevennetään polttoaineverotuksen CO2-komponenttia, vaikutus verotuottoihin 100 m€/a.

S: Polttoaineveron alentaminen on Suomessa ennennäkemätön poliittinen linjaus, aiemmin on vain korotettu. 100 miljoonan euron polttoaineveron alennuksen vaikutus on toki vain 2,5–3,0 senttiä arvonlisäverolliselta polttoainelitralta.

HO: Kevennetään ajoneuvoveron perusveroa, vaikutus verotuottoihin 50 m€/a

S: Ajoneuvoveron perusvero koskee henkilö- ja pakettiautoja, kuorma-autoilta sitä ei peritä. Ajoneuvoveron perusveron alentaminen laskee siis pakettiautojen kustannuksia. Vaikutukseltaan alennus jää keskimäärin alle 20 euroon vuodessa ajoneuvoa kohden.

HO: Otetaan käyttöön vinjettimaksu raskaalle tavaraliikenteelle.

S: SKAL on pitkään ajanut vinjetin käyttöönottoa. Toimeenpanossa on keskeistä, että sillä ei lisätä suomalaisen kuljetuskaluston kustannuksia. Kuten edellä kerromme, ajoneuvoveron perusveron alentaminen ei alenna kuorma-autojen verorasitusta. Vinjetin nettotuotoksi arvioidaan hallitusohjelmassa 15 miljoonaa euroa, mikä viittaa siihen, että nettotuotot kertyisivät lähes pelkästään ulkomaisilta ajoneuvoilta.

HO: Hallitus käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen, jonka liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö toteuttavat yhteistyössä.

S: Verouudistus on tarpeellinen. Liikenteen päästöjen alentaminen leikkaa pitkälti päästöihin perustuvaa liikenteen verotusta jopa kahdella miljardilla eurolla kuluvalla vuosikymmenellä. On tärkeää, että muutos tehdään hallitusti siten, että verotulojen laskua ei ratkaista nostamalla nestemäisten polttoaineiden verotusta. Tällöin maksajan rooliin jäisi raskas tavaraliikenne. SKAL tuottaa oman näkemyksensä liikenteen verotuksen uudistamisesta.

Jakeluvelvoite

HO: Lainsäädäntöä muutetaan siten, että jakeluvelvoite pysyy nykyisessä 13,5 prosentissa vuonna 2024. Vuosina 2025 taso on 16,5 prosenttia, vuonna 2026 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 22,5 prosenttia. Ns. kehittyneimpien jakeiden lisävelvoitetta nostetaan nykyisestä kahdesta prosentista vuonna 2025 kolmeen prosenttiin ja vuonna 2026 neljään prosenttiin. Pyritään maksimoimaan kotimaisen biokaasun osuus lisävelvoitteen täyttymisessä. Vuosina 2025–2027 jakeluvelvoitteen noston vaikutus polttoaineiden hintaan kompensoidaan esimerkiksi:

• jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla
• liittämällä liikennesähkö jakeluvelvoitteeseen
• laskemalla polttoaineiden verotusta, mahdollisuuksien mukaan painottaen uusiutuvan jakeen veron keventämistä.
  Julkisten latauspisteiden liikennesähkö sisällytetään jakeluvelvoitteeseen, jolloin liikennesähkön, synteettisten sähköpolttoaineiden ja biokaasun käytön lisääntyminen vähentävät perinteisen uusiutuvan tarvetta jakeluvelvoitteen täyttämisessä. Polttoaineenmyyjille tulee mahdollisuus täyttää jakeluvelvoitetta rahoittamalla muita päästövähennyksiä. Hallitus huomioi ja kompensoi jakeluvelvoitepäätöksen vaikutukset pumppuhintoihin.
  S: Jakeluvelvoitteen alentaminen oli yksi SKALin keskeisimmistä tavoitteista hallitusneuvotteluihin, ja alan viesti kuultiin neuvotteluissa. Kaikille dieselöljyä käyttäville jakeluvelvoitteen kustannuksia alentava vaikutus neljän vuoden aikana tulee olemaan SKALin arvion mukaan yhteensä 1,1–1,9 miljardia euroa. SKAL pitää myös hyvänä kotimaisten vähäpäästöisten polttoaineiden kehittämistä, tuotantoa sekä lainsäädäntötyötä. Etenkin raskaan liikenteen tarpeisiin soveltuvan kotimaisen biopolttoaineen ja biokaasun valmistuksen ja jakelun edistäminen on tervetullut.

4. Säädösmuutoksiin malttia ja laatua

HO: Selvitetään erikoiskuljetuksiin soveltuvan tieverkon kehittämistä tukemaan nykyistä suurempien kuljetusten toteuttamista.

S: Tähän sisältyy selvityksen tekeminen yli 76 tonnin kokonaismassojen sallimisesta rajatulle tieverkolle normaaliliikenteessä. SKAL ei kannata kokonaismassojen kasvattamista nykyisestä, sillä se pirstaloisi logistiikkaa kytkien ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassan liikennöitävään tiestöön ja rajaisi kaasu- ja sähkökäyttöistä kalustoa yhä enemmän pois kuljetusyritysten vaihtoehdoista. Myös vaikutukset tiestön rungon ja siltojen kestävyyteen tulee selvittää.

Poliisit, liikenteen valvonta

HO: Poliisien määrää lisätään.

S: Poliisien määrän lisäyksen tulee näkyä myös liikenteen ja kuljetusten valvonnassa.

5. Työvoiman saatavuus turvattava

HO: Hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Koulutuksen järjestäjien
kannustimia vahvistetaan siten, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Rahoitusmallilla ohjataan opiskelijoita suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla vastataan jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamiseen ja alueelliseen työvoimatarpeeseen.

S: Edellytämme, että rahoitusmalli huomioi myös kuljettajakoulutuksen, kuten yksilöllisen ajo-opetuksen, tarpeet. Kuljettajakoulutuksen rahoituksen tulee taata opetuksen riittävä laatu, määrä ja tehokkuus. On huomioitava, että opetuksessa tarvittava ajoneuvokalusto ja yksilökoulutuksen suuri määrä tekevät kuljettajakoulutuksesta keskimääräistä ammattikoulutusta kalliimpaa. Alalle tulon väyliä on sujuvoitettava esimerkiksi keventämällä ammattipätevyyden koemallilla suorittamisen säädöksiä. Myös kuorma-auton ajokorttikoulutus on uudistettava.

6. Taattava tasapuoliset ja toimivat markkinat

Markkinat toimimaan, jätelaki selkeytetään

HO: Jätelakia muutetaan siten, että kuntien vastuu rajataan vain kotitalousjätteisiin.

SKAL: SKAL katsoo, että hallitusohjelman myötä jätelaki selkeyttää kuntayhtiöiden rooleja, kun kuntien vastuu rajataan koskemaan vain kotitalousjätteitä. On tärkeää, että hallitusohjelman kirjaukset tulevat nopeasti voimaan.