Suomen kilpailukyvyssä on haasteita. Talouskasvumme on ollut vaatimatonta vuosikausia. Kuljetettavan tavaran määrä on alavireinen.
Se synkistelystä sillä nyt tuoreen SKALin kuljetusbarometrin käyrät osoittavat ylöspäin. Odotuksissa ollaan vielä nollan alapuolella, mutta käppyröiden suunta on selvä. Taloudessa on myös muita myönteisiä merkkejä ja toivottavasti ne vievät maamme lopultakin kasvukauteen.
Kasvulla voi olla myös kääntöpuolensa. Kuljetusalalla on ollut työvoiman saatavuus suhteellisen hyvällä tasolla. Ei täydellistä, mutta ilman merkittäviä haasteita varsinkin viime vuosina, kun esimerkiksi rakennusala on ollut matalasuhdanteessa.
Nyt kilpailu kiristyy, kun taloudellisen tilanteen ennustetaan paranevan ja kuljetusmarkkinakin piristyy. Kuljetusbarometrimme 3/24 mukaan 26 % yrittäjistä kokee, että yrityksellä on ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa viimeisen vuoden aikana. Alimmillaan osuus oli vuoden 2024 alussa 18 prosenttia.
Kun kilpailu työvoimasta on kovaa, pitää yritysten pystyä osoittamaan olevansa hyviä ja haluttaja työpaikkoja. Tässä lehdessä on haastateltu HKK-Kuljetuksen väkeä. Siellä henkilöstölle annetaan vastuuta vahvuuksien mukaan. Työntekijät viihtyvät jopa sukupolvesta toiseen, ja uusia saadaan kun on tarve.
Jokainen yritys voi tehdä osansa kertomalla, että nykyaikainen kuljetus- ja logistiikka-alan tehtävät ovat monipuolisia ja usein kuljetustehtävät sisältävät vaikkapa asiakaspalvelua ja huipputeknisten laitteiden käyttöä. Ensimmäinen edellytys on, että ollaan me kaikki itse ylpeitä alastamme eikä ainakaan arvostella omaa tekemistämme.
Ala tarvitsee vähintäänkin 3000 uutta kuljettajaa vuodessa. Ammatillinen koulutus on tärkein kanava. Uusia opiskelijoita aloittaa, mutta vieläkin tärkeämpää on saada mahdollisimman moni aloittanut jatkamaan, valmistumaan ja siirtymään alan töihin riittävän koulutuksen saaneena.
Myös Traficomin vuonna 2024 teettämässä tutkimuksessa ”Kuorma- ja linja-autojen ammattikuljettajien saatavuustutkimus” kiinnitettiin tähän huomiota: kuljetusalan koulutukseen on vaikeaa saada kuljettajan työhön sopivia ja motivoituneita opiskelijoita.
Paljon on siis tutkittua tietoa ja näkemyksiä, mutta konkreettisimmin tämän haasteen kuulen kentältä. Tätä kirjoittaessa olin työmatkalla Kainuussa ja siellä pidetyssä autoilijaillassa teema herätti keskustelua enemmän kuin mikään muu.
Kysyimme 2023 SKALin jäsentutkimuksessa ”Mitkä asiat tulevat eniten muuttamaan kuljetus- ja logistiikka-alaa 10 vuoden kuluessa?”. Kärkeen nousivat työvoiman saatavuus ja käyttövoimamuutos (joka muuten keskustelutti myös).
Kuljetusala on moderni ja nykyaikainen, mutta sen maineen eteen voidaan tehdä vielä paljon. SKAL yhdessä monien eri kumppaneiden kanssa on panostanut alan houkuttelevuuteen jo vuosikymmenien ajan. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi kuudesta strategisesta valinnastamme - tulemme panostamaan siihen eri keinoin tulevina vuosina. Julkistamme loppuvuonna 2024 ohjelman, jossa esitetään keinoja ja toimenpiteitä, joiden avulla kuljetusalan työvoiman saatavuus turvataan pitkällä aikavälillä. Kuljetusalasta on tarjottava mahdollisimman laaja ja monipuolinen kuva. Se edellyttää jatkuvaa työtä, viestintää ja koulutusta yrityskentässä.
Tärkeimpiä ovat kuitenkin kuljetusyritykset, jokainen. Yksin SKAL järjestönä ei tätä työtä voi tehdä. Siksi haastankin jokaista tekemään tekoja, jotta alamme hienous korostuisi. Kannustan esimerkiksi jokaista tarjoamaan työssäoppimispaikkoja, jotta opiskelijat voivat oppia aidossa työympäristössä. Vaikka se joskus turhauttavaltakin tuntuisi, kuten Kainuunkin tilaisuudessa esimerkkejä kerrottiin.
Yrittäjät korostavat usein, että yrityksen vahvuutena on osaaminen, osaavat kuljettajat ja muu henkilökunta. Pidetään heistä kiinni, tulevaisuudessakin.
Anssi Kujala
Toimitusjohtaja
