Suomi antoi joulukuussa 2021 kantansa EU:n FF55-ilmastopakettiin, joka on laaja kokoelma EU:n liikenteen ja energian säädöksiä. Eduskunnan kesäkuisissa kuulemisissa on nyt käsitelty niin sanottuja U-jatkokirjeitä, joilla valtioneuvosto raportoi eduskunnalle asioiden etenemisestä EU-elimissä. U-jatkokirjeiden ja asiantuntijakuulemisten avulla kansanedustajat pystyvät muodostamaan oman kantansa teemoihin.
Ari HerralaEdunvalvontajohtaja Ari Herrala oli mukana kuulemisessa uusiutuvan energian direktiivin muutostarpeista. Suomalaispäättäjillä ja SKALilla on monesta asiasta yhteneväiset näkemykset – esimerkiksi siitä, että uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainepohjaa ei tule tarpeettomasti supistaa. Valtioneuvosto toimii Herralan mukaan hyvin vaatiessaan EU:sta tarkennuksia monissa yksityiskohdissa.
– Sen sijaan meillä on valtioneuvoston kanssa näkemyseroja uusiutuvan energian direktiivin peruslähtökohdista, etenkin siitä kunnianhimosta, jolla päästövähennyksiä lähdetään tavoittelemaan. Kilpailukyvystämme on pidettävä huolta, Ari Herrala sanoo.
Petri MurtoKansallinen kalusto säilytettävä
Kuljetuskaluston mittoja ja massoja koskevan EU-säädöspohjan ronkkiminen saa monet varpailleen. Suomi on erityisasemassa pitkien ja painavien yhdistelmiensä kanssa, jotka on välttämätöntä säilyttää niin kilpailukyvyn kuin ympäristönkin näkökulmasta.
Mitoista ja massoista eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuultavana ollut Petri Murto on toistaiseksi tyytyväinen Suomen linjamuodostukseen:
– Vaikutelmani on, että Suomen viralliseen kantaan on kiteytetty hyvin Suomen ja suomalaisen logistiikan kannalta keskeiset tavoitteet. Nyt on tärkeää vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla, jotta direktiivimuutos ei heikennä suuren kaluston käyttömahdollisuutta kansallisesti tai rajat ylittävässä liikenteessä.
SKALin kantojen pääkohdat mitta- ja massadirektiivin:1. Suomessa käytössä olevat mitat ja massat on voitava säilyttää.2. Ajoneuvoyhdistelmä on voitava rakentaa maksimimittojen ja -massojen puitteissa kuten tähän asti. Pitkien ja painavien yhdistelmien käyttöoikeutta kansallisesti tai rajat ylittävässä liikenteessäkään ei tule rajata nykyisestä.3. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä tulee voida säilyttää nykyiset direktiiviä pidemmät ja painavammat yhdistelmät.4. Pitkien ja painavien ajoneuvoyhdistelmien käyttöoikeutta ei tule rajata vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai yhdistettyihin kuljetuksiin.5. Suomen yksilölliset mitta- ja massasäädökset poikkeavat direktiivistä.Ero on syytä tiedostaa:
Kuorma-auton suurin sallittu pituus Suomessa 13 m (direktiivi 12 m)Puoliperävaunun suurin sallittu vetopituus Suomessa 18 m (direktiivi 12 m)Puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu pituus Suomessa 23 m (direktiivi 16,5 m)Lukuisilla eri variaatioilla suurin sallittu yhdistelmäpituus 34,5 metriä. Direktiivin perusoletus 16,5/18,75 m, mistä ylöspäin voi poiketa moduuliperiaatteella.6. Rajat ylittävän liikenteen tulee jatkossakin olla mahdollista sellaisilla yhdistelmillä, jotka ovat käytössä rajan molemmilla puolilla.
EU-vaikuttamisen painopisteiden eteneminen
Seuraamme SKALin ja EU-edunvalvojamme FinMobilityn yhteisten EU-vaikuttamisen painopisteet -sisältöjen etenemistä säännöllisesti. Tässä kesäkuun katsaus.
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-standardin uudistaminen
Nykyisessä asetuksessa uusien kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjen olisi oltava 30 prosenttia pienemmät vuoteen 2030 mennessä, ja välitavoitteena 15 prosenttia pienemmät vuoteen 2025 mennessä.
Tilanne: Komission julkinen kuuleminen on päättynyt.SKALin tavoite on, ettei standardin soveltamisalaa laajennettaisi raskaimpiin yhdistelmiin, koska se sisältäisi riskin, että raskaimpien yhdistelmien hinnat voisivat nousta suhteessa huomattavasti kevyttä kalustoa enemmän. Se olisi kohtalokasta Suomen logistiikalle.Aikataulu: Esitys EU-asetuksen uudistamiseksi saattaa siirtyä alkuvuodelle 2023 – komissio haluaa odottaa lopputulosta henkilöautojakoskevista CO2-standardeista.* * * * * * * * * * *
Raskaiden ajoneuvojen mittojen ja massojen uudistaminen
Nykyisten säädösten säilyttäminen ennallaan on perusskenaario, josta komissio lähtee liikkeelle. Komissio arvioi, tukeeko direktiivi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ympäristönsuojelua ja liikenneturvallisuutta. Keskeistä on liikenteen vihreä siirtymä ja päästöttömiin kulkuneuvoihin kannustaminen.
Tilanne: Komission konsultaatio avoinna 20.7. saakka, ennakkovaikuttaminen käynnissä.SKALin tavoite: ks. sivu alalaitaAikataulu: Esitys direktiivin uudistamiseksi annetaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana osana Rahtiliikenteen viherryttämispakettia (Greening Freight Package).* * * * * * * * * * *
EU:n yhdenmukaistettu laskentamalli liikenteen, kuljetusten ja logistiikan päästöjen mittaamiselle
Aloitteella pyritään luomaan tavara- ja henkilöliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten yhteinen kehys, jonka avulla voidaan tuottaa, jakaa ja vertailla yhtä tai useampaa liikennemuotoa hyödyntävien kuljetustoimien päästöjä koskevia tietoja.
Tilanne: Komission julkinen kuuleminen on käynnistymässä kesäkuussa.SKALin tavoite on, että liikenteeseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja raportointia varten määritellään yhteiset puitteet.Aikataulu: Kuten mittojen ja massojen uudistamisessa, 2023 ensimmäinen neljännes.* * * * * * * * * * *
Näin EU-maat tukevat kuljetusalaansa polttoainekustannusten noustessa
Suomi: Kuljetusalan polttoainetuki 32 miljoonaa euroa noin 40 000 tavaraliikenteen ajoneuvolle. Jakeluvelvoitteen määräaikainen alentaminen laskee kustannuksia tavaraliikenteessä käytettävän dieselin osalta noin 160 miljoonaa euroa vuonna 2022. Jakeluvelvoitetta aiotaan laskea 7,5 prosenttiyksikköä myös vuonna 2023. Lisäksi Suomessa on aloitettu ammattidieselin valmistelu. Lakiesitys on luvattu syyskaudelle 2022.
Ranska: 1.4. – 31.7. suoraa tukea 400 miljoonaa euroa jakaantuu 520 000 ajoneuvoille (1 000 euroa linja-autolta, 400–1.300 euroa kuorma-autolta, koosta riippuen; lisäksi polttoaineverohuojennusta 600 miljoonaa euroa liikennepolttoaineisiin (diesel, bensiini, kaasut).
Espanja: 400 miljoonaa euroa suoraa tukea kuljetusyrityksille sekä polttoaineveron yleinen huojennus arviolta 600 miljoonaa euroa.
Portugal: 400 miljoonaa euron tuki kuljetusyrityksille ajoneuvon painon perusteella – diesel 114/420 euroa ja Ad-Blue 4,2/37,8 euroa ajoneuvoa kohden viikoittain.
Irlanti: Kahdeksan viikon valtiontuki 100 euroa viikolta yli 3,5 tonnin ajoneuvoille sekä 15 snt litralta; verohuojennus 31.8. saakka.
Tsekki: Tuki verohuojennuksena alle 12 tonnin kuorma-autoille, yhteisarvo 160 miljoonaa euroa.
Italia: Kuluttajille yhden kuukauden verohuojennus liikennepolttoaineisiin vaikutukseltaan noin 25 snt litralta; lisäksi bussiliikenteeseen vastaava huojennus dieseliin.
Luxemburg: Yleinen verohuojennus liikennepolttoaineisiin 7,5 snt litralta; lisäksi suoran tuen malli kuljetusyrityksille.
Hollanti: 1.4. – 31.12. yleinen verohuojennus 17 snt litralta bensiiniin ja 11 snt litralta dieseliin; lisäksi huojennusta kaasuille liikennekäytössä.
Ruotsi: Yleinen polttoaineverojen huojennus liikennepolttoaineisiin 12 snt litralta 1.5. lukien sekä suoraa tukea.
Saksa: Polttoaineveron huojennus kolmeksi kuukaudeksi - vaikutus 30 snt litralta bensiiniin ja 14 snt litralta dieseliin; tuki joukkoliikenteen hintojen alentamiseksi kesäkuukausiksi (paikallisliikenteen kuukausilipun hinta 9 €).
Belgia: Polttoaineveron huojennus, joka alensi voimaantullessaan dieselin hintaa kuluttajille 17 snt litralta (tällä ei vaikutusta kuljetusalan ammattidieseliin).
EU-puheenjohtajuus siirtyy heinäkuussa 2022 Ranskalta Tsekille.
