Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavaraliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa. SKALin mukaan tämä on erittäin tärkeä linjaus. Kuljetusalalla on tahtoa vähentää päästöjä, kunhan alan toimintaedellytyksistä huolehditaan.
Lisäksi ohjelmaan on kirjattu, että hallitus laatii yhdessä elinkeinoelämän kanssa toimenpideohjelman, jossa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa laajennetaan pääväylillä.
SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herralan mukaan linjaus on erittäin tärkeä. SKAL on muun muassa käyttövoimaraportissaan esittänyt tavaraliikenteen taukopaikkojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämistä. Tähän luvataan myös yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, jossa SKAL aikoo olla mukana.
– Suomen tulee varmistaa, että tavaraliikenteen uusiutuviin käyttövoimiin siirtymistä edellyttävä energian jakeluinfra toteutetaan.
SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala. Kuva: Kimmo Brandt
Herrala korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin EU-sääntely asettaa tavoitteita tieliikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurille sekä kattavuuden että teknisten ja toiminnallisten vaatimusten osalta.
–EU-tasolla määritellään myös vaatimuksista turvallisille rekkaparkeille ja näiden palveluille TEN-T-tieverkolla. Suomessa tulee varmistaa, että tavaraliikenteen uusiutuviin käyttövoimiin siirtymistä edellyttävä energian jakeluinfra toteutetaan. Erityisen tärkeässä roolissa ovat keskeiset tavaraliikenteen kuljetusväylät, sanoo Herrala.
–Synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä tulee huomioida, hän jatkaa.
Herralan mielestä on tärkeää, että taukopaikat huomioidaan aiempaa vahvemmin liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa - yleistasoisesta kaavoituksesta alkaen.
–Myös pienempien taukopaikkojen ja levähdysalueiden sekä perävaunun jättöpaikkojen tarve on arvioitava muiden liikenteen kehittämishankkeiden yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti kaupunkiseuduilla perävaunun tilapäisiin pysäköintipaikkoihin on panostettava liikenneturvallisuuden ja ympäristöpäästöjen nimissä, hän muistuttaa.
Taukopaikkojen tarve on otettava vahvasti esiin myös kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa. Koska kyse on seudullisesta haasteesta, tähän on osoitettava rahoitusta seudullisissa MAL-sopimuksissa.
–MAL-sopimuksiin on kirjattava konkreettiset toimenpiteet ja lukumääräiset tavoitteet esimerkiksi uuden pysäköintikapasiteetin toteuttamiseksi.
Kysely: Kaasu on yleisin uusiutuva käyttövoima raskaassa liikenteessä
Suurin osa uusiutuvaa käyttövoimaa käyttävistä kuljetusyrityksistä valitsee energianlähteeksi kaasun (yht. 83 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi SKALin käyttövoimakyselystä, johon vastasi 182 yritystä, jotka käyttävät muuta energiamuotoa kuin dieseliä. SKAL korostaa, että siirtymä uusiutuviin käyttövoimiin edellyttää riittävää valtakunnallista polttoaineiden jakeluinfraa.
Kysely lähetettiin niille yrityksille ja organisaatioille, joilla on käytössä vaihtoehtoisilla uusiutuvilla käyttövoimilla toimivia kuorma-autoja, 182 yritystä ja organisaatiota vastasi. Vastanneilla on käytössään yhteensä 445 ajoneuvoa. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2022–2023, mutta tuloksia ei ole aiemmin julkistettu.
Yrityksiltä kysyttiin, mitä käyttövoimaa se käyttää niissä ajoneuvoissa, joissa ei käytetä dieseliä. Yhteensä 83 prosenttia vastanneista on valinnut käyttövoimakseen kaasun. Noin puolet (49 prosenttia) kertoo käyttävänsä paineistettua kaasua ja 34 prosenttia nesteytettyä kaasua. 15 prosenttia vastanneista kertoo käyttävänsä sähköä.
Kyselytuloksissa korostui puutteellinen tankkausinfra
Kyselystä käy ilmi, että raskaan liikenteen haasteena on pitkiin matkoihin soveltuva tankkausinfra. Se korostui erityisesti kyselyn avoimissa vastauksissa.
SKAL korostaa, että tankkausasemaverkosto on tällä hetkellä hyvin rajallinen ja se rajoittaa kuljetusyritysten investointimahdollisuuksia uuteen kalustoon. Suomessa on tällä hetkellä esimerkiksi vain alle 20 nesteytetyn kaasun asemaa.
Avovastauksissa yritykset kertovat useaan otteeseen, että kaasutankkausasemien vähyys, kaasun loppuminen asemilta ja tankkausaseman vikaherkkyys ovat keskeisimpiä haasteita tankkausinfran osalta. Myös jos hintaero dieselkalustoon verrattuna on liian iso, jää hankinta tekemättä.
Suurin osa (71 prosenttia) vastanneista kertoo tankkaavansa ajoneuvon kuljetusreitin varrella olevissa julkisissa tankkauspaikoissa, samoin kun dieselkalustossa. Neljännes (25 prosenttia) kertoo, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten. 13 prosenttia vastanneista kertoo, että ajoneuvo tankataan (tai ladataan) pääsääntöisesti omalla varikolla tai terminaalissa – esimerkiksi kuorman lastauksen yhteydessä.
Kuljetusalan linjaukset käyttövoimasiirtymään
1. Nesteytetyn kaasun jakeluinfraa parannettava
2. Biokaasun oltava vaihtoehtona kestäväksi käyttövoimaksi myös jatkossa
3. Kotimaista biopohjaista energiantuotantoa on lisättävä
4. Kattava ja tehokas sähköisen raskaan liikenteen latausinfra
5. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä jakeluinfran suunnittelussa
6. Sähköiseen ammattiliikenteeseen on sovellettava alempaa sähköveroluokkaa
7. TEN-T-vaatimusten mukainen jakeluinfra- ja taukopaikkaverkosto toteutettava
8. Suomen vetytaloutta on vahvistettava
9. Hyväkuntoinen tiestö ja kunnossapito on nähtävä myös päästövähennyskeinona
10. Ammattidieseljärjestelmä turvaamaan yritysten kuljetuskustannusten nousua siirtymävaiheessa
11. Maltillinen ja kohtuuhintainen jakeluvelvoite, jotta uusiutuva diesel ei ole liian kallis vaihtoehto
12. Nykyiset massat ja mitat säilytettävä
Raportti raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymästä on luettavissa SKALin verkkosivuilla.
