Uusi hallitus käynnistää työn liikenteen verotulojen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on edistää ilmastotavoitteita ja nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Hallitus edistää raskaan liikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön ja alentaa liikenneverkon korjausvelkaa. Hallitusohjelma painottaa perusväylästön kuntoaparantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, ja kasvattaa raideinvestointien osuutta. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan.
Hallitusohjelman toimenpiteitä
Liikenteen verotus:
Hallitus korottaa fossiilisten polttoaineiden verotusta kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana.Hallitus perustaa ilmasto- ja energia-asioihin keskittyvän ministerityöryhmän valmistelemaan ilmastopolitiikkaa ja asettaa ilmastovaikutusten arvioinnin osaksi normaalia lainvalmistelua.Vero- ja maksu-uudistuksen pohjaksi tehdään vaikutusten arviointi.Auton käyttövoiman muutos vähäpäästöisemmäksi otetaan huomioon auto-, ajoneuvo- ja käyttövoimaverotuksessa.Ammattibiodieselin käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään, jos liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan.Raskaan liikenteen vinjettimaksu valmistellaan ottaen huomioon vaikutukset kuljetusalan kustannusrakenteeseen ja suhde EU:n lainsäädännön valmisteluun.Luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti, kehitetään mittaristoja ja tehdään käyttövoimauudistus:Mahdollistetaan ajoneuvojen käyttövoimien uudistamista ja ajoneuvokannan asteittaista nollapäästöistymistä.Ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön.Arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä.Käynnistetään yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on kehittää päästömittaristoja verotuksen pohjaksi. Verkosto muodostuu ministeriöiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen toimijoista. Mittaristotyön tulokset otetaan huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä.
Väyläverkosto ja liikenneturvallisuus:
Perusväylänpitoon tehdään vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus, jonka sisällä on 20 miljoonan euron pysyvä korotus talvikunnossapitoon. Raha kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.Perusväylästöä korjataan ja pullonkauloja poistetaan. Alemman tieverkon kuntoon panostetaan ja yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan.Raideinvestointien määrää kasvatetaan. Toteutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.Hallitus antaa kesäkuussa 2019 lisäbudjetin, jossa käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita. Hallitus määrittää hankkeet lisäbudjetin valmistelun yhteydessä.Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on vastata EU:n nollaskenaarioon.
Harmaan talouden torjunta ja pk-yrittäminen:
Kuljetuksen tilaajan selvitysvelvollisuus laajennetaan ylikuormiin. Ylikuormilla ajamisesta vastuulliseksi saatetaan myös tavarankuljetuksen tilaaja, joka ottaa vastaan ja maksaa kuljetuksista, joissa on ollut ylikuormaa. Näin toimiessaan tilaaja laiminlyö kuljetuksen suorittajaa koskevan selvitysvelvollisuutensa.Selvitetään kuljetuksen tilaajan vastuu ajo- ja lepoaikarikkomuksiin. Ajo- ja lepoaikojen rikkomisesta vastuulliseksi on palautettava myös aikataulun laatija tai kuljetuksen tilaaja, joka on edellyttänyt sellaista toimitusaikaa, jota ei voi saavuttaa ilman ajo- ja lepoaikoja koskevien säädösten rikkomista.Edistetään riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia ”uuteen alkuun” muun muassa konkurssitilanteissa.Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseksi 15 000 euroon.Valmistellaan yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta tukeva toimintamalli ja tehdään tätä koskeva kokeilu.
SKAL-poiminnat
+ Ammattidiesel
Erinomaista, että hallitus otti SKAL:n esittämän ammattidieselin ohjelmaansa. Mallin valmistelu on aloitettava välittömästi, sillä uusi verojärjestelmä vaatii riittävän valmisteluajan ja teknisten järjestelmien toteuttamisen. Ammattidiesel kannattaa pitää osana liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Se voidaan toteuttaa hallinnollisesti kevyesti, ja malleja löytyy ympäri Eurooppaa. SKAL on käytettävissä mallin suunnitteluun. Myös polttoaineyhtiöt kannattaa ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheeseen, sillä niillä on paljon omia sähköisiä järjestelmiä ammattiostajilleen
+ Vinjetti
SKAL:n esittämän raskaan liikenteen vinjetin eli aikaperusteisen tiemaksun avulla myös ulkomaiset kuorma-autot osallistuvat teiden ylläpitokustannuksiin.Tämäkin järjestelmä tulee valmistella liikenteen kokonaisverouudistuksen sisällä. On varmistettava, että yksittäisen kuljetusyrityksen kustannukset eivät kasva.
+ Perusväylänpidon tasonkorotus ja liikenneturvallisuuteen panostaminen
300 miljoonan euron tasokorotus noudattaa parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän näkemystä, mutta rahalla ei vielä vähennetä korjausvelkaa. Sillä palautetaan tien ylläpito minimitasolle. Kohdennuksessa on huomioitava erityisesti tiestö!Hallitus tunnustaa talviteiden ongelmat ja ohjaa 20 miljoonaa euroa pysyvästi talvikunnossapitoon. Valitettavasti raha on pois muusta perusväylänpidon rahoituksesta.Liikenneturvallisuuteen panostaminen on tervetullutta. Tieverkon kunnostaminen on tehokkaimpia liikenneturvallisuustoimia.
+ Harmaan talouden vastaiset toimet
On tärkeää, että harmaan talouden torjunta on hallitusohjelmassa. Laki on vahva silloin, kun sitä noudattava hyötyy ja rikkojia rangaistaan. Tilaajan selvitysvelvollisuuden laajennukset tulee tehdä nopeasti.
+ Päästömittaristojen kehittäminen yhteistyöverkostossa
Tämä on tärkeä hanke ja tehtävä huolella. SKAL on käytettävissä asiantuntijana yhteistyöverkostoon.
- Polttoaineveron korotus
Polttoaineveroa korottamalla ei saavuteta päästötavoitteita. Tavaraliikenteen käyttövoimana on vielä pitkään diesel, joka on raskaimmissa kuljetussuoritteissa ainoa vaihtoehto. Suhdannekäyrät ovat kääntyneet ja nyt on väärä aika lisätä kuljetusyritysten kustannusrasitusta.250 miljoonan euron veronkorotus tarkoittaa 5 sentin korotusta diesellitraan eli yhteensä 65 miljoonan euron lisäkustannusta toimialalle.
- Ei sarjayrittämiselle
Kun yrittäjä on tehnyt parhaansa ja joutuu selvitystilaan, yrityksen tukeminen on paikallaan. Tuki ei saa tarkoittaa sitä, että tuetaan ns. sarjayrittämistä, jossa yrittäjä välttelee velvoitteitaan ja polkee hintoja sekä perustaa uusia yrityksiä entisten ajauduttua konkurssiin.
Liikenne- ja viestintäministerinä toimii pirkanmaalainen toisen kauden kansanedustaja, hallintotieteiden maisten Sanna Marin, 33. Marin toimii SDP:n varapuheenjohtajana.
