Strategialla lisätään tukea yhdeksälle Venäjään, Valko-Venäjään tai Ukrainaan rajoittuvalle EU-maalle, jotka ovat kärsineet erityisen voimakkaasti hybridiuhista, välineellistetystä maahanmuutosta, talous- ja kauppahäiriöistä sekä väestökadosta.
- EU on tarjonnut itäisille alueilleen poliittista, teknistä ja rahoitustukea infrastruktuurin parantamiseen, talouden kestävyyden vahvistamiseen, puolustusvalmiuksien kehittämiseen, energia- ja liikenneyhteyshaasteisiin vastaamiseen sekä työllisyyden tukemiseen Venäjän Ukrainassa käymän, nyt jo viidettä vuotta jatkuvan hyökkäyssodan alusta lähtien, muistuttaa Pasi Moisio SKALin ja kahdeksan muun liikennejärjestön EU-vaikuttamiselimestä FinMobilitystä.
Euroopan komission helmikuisen tiedonannon myötä myös rahoituksen suuntaamiseen tulee lisää strategista ohjausta, ja erityisesti Euroopan Investointipankin (EIB)rooli korostuu. FinMobilityn tiimi tapasi EIB:n edustajia heti tuoreeltaan keskustellakseen teemasta Suomen liikennesektorin näkökulmasta.
- Euroopan investointipankki muistutti, että tähän aloitteeseen ei itsessään sisälly uutta EU-rahaa, vaan kyse on ennemminkin fokuksen suuntaamisesta EU:n itärajaan - sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Investointipankin ja muiden rahoittajien tähän tarjoama rahoitus ei siten ole perinteistä EU-tukea, vaan markkinaehtoista lainarahaa. Mutta on kuitenkin erittäin tärkeää, että itäinen Eurooppa ja Suomi ovat tämän myötä entistä paremmin investointien kohdealueena, ja rahoitusta voidaan kohdentaa myös sellaisiin alueisiin ja hankekokoluokkiin, joihin on suhtauduttu varauksellisemmin, FinMobililtystä kerrotaan.
Strategia on tervetullutta jatkoa Suomen ja muiden alueen maiden erityistarpeiden tunnistamiseen sekä lisärahoituksen suuntaamiseen niille. Itäisille alueille osoitetaan erillisiä resursseja myös seuraavan EU-budjetin (2028–2034) kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa.
Strategian viisi painopistealuetta:
1. Turvallisuus ja kriisinkestävyys
• Itäisen sivustan valvontajärjestelmä (Eastern Flank Watch)
• Eurooppalainen droonipuolustusaloite, ilmapuolustuskilpi ja avaruuskilpi
• Asiantuntijaverkosto valmiuden ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseksi
2. Kasvu ja alueellinen vauraus
• Rahoituksen saatavuuden parantaminen, mm. EastInvest-välineen kautta (EIP-ryhmä, kansainväliset rahoituslaitokset, kansalliset kehityspankit)
• Yhteistyö Maailmanpankin Catching-up Regions -aloitteessa talouskehityksen vauhdittamiseksi
3. Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen
• Baltian sähköverkkojen integrointi Eurooppaan
• Rajat ylittävä vetytalousinfrastruktuuri (esim. Nordic-Baltic Hydrogen Corridor)
• Kiertotalous- ja biotalousklusterit – tässä huomioitu myös biokaasun potentiaali
4. Yhteydet (connectivity)
• Digitaalisten yhteyksien vahvistaminen
• Liikenneverkkojen modernisointi: kaksikäyttöiset tiet, rautatiet, satamat
• Rajayhteyksien kehittäminen Ukrainaan ja Moldovaan
5. Ihmiset
• Väestökadon ja työvoimapulan torjunta koulutus-työllisyyspoluilla
• Yhteisöjen vahvistaminen mediaresilienssi -ohjelmalla ja disinformaation torjunnalla
________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Euroopan komission ajoneuvoteollisuutta ja tieliikennesektoria koskeva aloitepaketti julki