SKAL pitää hyvänä, että hallitus alkaa toteuttaa hallitusohjelmaa tiestön rahoituksen ja polttoaineen hinnoittelun osalta, kun investointipakettia aletaan toteuttamaan ja polttoaineverotusta lasketaan. Hallitus varaa ohjelmassaan päätetyn investointiohjelman korjausvelkapaketista lähes puolet jo vuodelle 2024. Vaalikaudelle korjausvelan purkamiseen eli jo rapistuneiden teiden kunnostukseen päätetystä reilusta puolesta miljardista osoitetaan 250 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Sillä ei vielä päällystetä tarvittavia 4 000 tiekilometriä, mutta se on askel oikeaan suuntaan.
Kuva: Valtioneuvoston kanslia
Tieinvestoinnit
SKAL on kantanut huolta tieverkon korjausvelan voimakkaasta kasvusta. Kuljetusbarometrin mukaan peräti 82 prosenttia kuljetusyrityksistä kokee tieverkon jatkavan rapistumistaan. Huonokuntoinen tiestö lisää päästöjä, polttoaineenkulutusta ja kustannuksia sekä heikentää työhyvinvointia ja liikenneturvallisuutta.
On hyvä, että korjausvelkapaketin varoja käytetään nyt etupainotteisesti. Tämä sopii myös suhdannetilanteeseen ja toivottavasti vauhdittaa myös rakennusalaa. Korjausvelka on jatkanut kasvuaan lähes koko 2000-luvun ja tieverkon korjausvelan määrä on jo 2,4 miljardia euroa. Sen verran rahaa tarvittaisiin, jotta tiestö olisi liikennöitävässä kunnossa. Kasvun pysäyttäminen edellyttäisi esimerkiksi vuosittain 4000 kilometrin päällystämistä. Koko hallituskaudelle on varattu 520 miljoonaa euroa.
Ylälehto muistuttaa kuitenkin, että tieverkon korjausvelan määrä on jo 2,4 miljardia euroa. Sen verran rahaa tarvittaisiin, jotta tiestö olisi liikennöitävässä kunnossa. Korjausvelka on jatkanut kasvuaan lähes koko 2000-luvun. Kasvun pysäyttäminen edellyttäisi vuosittain 4 000 tiekilometrin päällystämistä.
SKAL on esittänyt korjausvelan hoitamiseen vuosittaista 300 miljoonan euron panostusta. On selvää, että tuleville vuosille tarvitaan vielä myös lisäpanostusta, joten toivottavasti hallitus jatkotyössään panostaa edelleen tosissaan tiestön korjausvelan hoitoon. Tienpinnan kunnolla on liikenneturvallisuuden lisäksi suora yhteys kuljetuskustannuksiin ja niiden kautta kilpailukykyyn sekä liikenteen päästöihin.
Myös se on hyvä, että hallitusohjelmaan sisältyvästä investointiohjelmasta osoitetaan jo nyt valtuuksia tieverkolle, mm. Vt 4:lle ja Vt 9:lle. Myös päätös edistää muiden hallitusohjelman investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua nopeutetusti on hyvä. On tärkeää, että nyt tarkastellaan tiestömme tilaa.
Useimmat rahoitettavat kohteen ovat jo valmiiksi mietittyinä tieviranomaisilla. Tämä edistää myös SKALinkin esittämien sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden CEF-rahoituksen hakua
Väylävirastolle annetaan valtuus tehdä sopimuksia:
Pietarsaaren satamatielle (Kt68 välillä Edsevö-Pietarsaari) 7,5 miljoonaa euroa, Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa-hankkeeseen 14 miljoonaa euroa; Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä-hankkeeseen 7 miljoonaa euroa; Vt 9 Lievestuoreen kohtaan 30 miljoonan euron valtuus. Kiireellisesti edistettäviä suunnittelukohtia ovat E18 Turun kehätie välillä Naantali–Raisio (2024, osittainen toteutus määrärahavarauksen puitteissa), Mt 180 välillä Kurkela–Kuusisto (2024), Vt 5 Leppävirta–Kuopio (2024), Vt 8 Edsevö–Lepplax (2024), Vt 8 Ytterjepon eritasoristeys (2025), Vt 4 Vestomäen kohdalla (2025), Vt 4 Palokan kohdalla (2024) ja Mt 642 Äänekosken silta (2024).
Huolta kuitenkin aiheuttaa väylille osoitettavan rahoituksen jatkuvuus. Varsinainen budjetti- ja kehysrahoitus on alenemassa ja se lisää entisestään hallitusohjelman mukaisen investointipaketin toteutumisen tärkeyttä. Investointiohjelman linjatusta tasosta on pidettävä kiinni, mutta samalla on oltava valmiutta korottaa rahoituksen tasoa yleisemmin ja pitkällä ajanjaksolla.
Tiestön liikennöitävyys on erityisen haastavaa talvisin ja rospuuttoaikaan, kun keliolosuhteet vaihtuvat tiuhaan. Tieverkon kunnon tulisi olla tasalaatuista. Nyt talvikauden alkaessa huolta aiheuttaa myös tiestön talvihoidon taso. Rahoituksen pitää riittää siihen, että erityisesti päätiet, mutta myös alempiasteinen tieverkko on käytettävissä myös talvikaudella huonommallakin säällä. Tässä tärkeätä on oikea-aikaisuus ja riittävän alhainen liikkeellelähtökynnys. Tavoitteiden saavuttamiseksi on edelleen kehitettävä tienhoitourakoiden kilpailutusta.
Latausinfraan rahoitusta
Perusinfrahankkeiden lisäksi Puhtaan energian Suomi – investointiohjelman kärkihankkeiden sisällä on 10 miljoonan euron valtuus julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen. Jakeluinfran edistäminen on tärkeätä erityisesti raskaassa liikenteessä. Sähkökuorma-autoja on vielä hyvin pieni määrä ja myös raskaan liikenteen latauspaikkoja tarvitaan, jotta sähköistyminen etenee myös maanteiden tavaraliikenteessä. Myös kaasukuorma-autojen käyttöönottoa haittaa puutteellinen jakeluinfra.
Polttonesteiden hinta
Budjettiesityksen ja jo lausunnolla olleen säädösmuutosesityksen mukaan liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämän vaikutus on lähes 170 miljoonaa euroa. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä. Esitys on erittäin hyvä, samoin kuin se, että lisäksi polttoaineveron CO2-komponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla. Myös hallitusohjelman linjaus siitä, että polttoaineiden hinta ei nouse hallituksen omien toimenpiteiden takia on erittäin hyvä.
Polttoaineiden hintaan vaikuttaa vahvasti myös jakeluvelvoitteen taso. Jakeluvelvoitteen tason säilyminen 13,5 %:ssa myös ensi vuonna hillitsee polttoaineiden hinnannousua. Jakeluvelvoitetta koskevassa lakimuutoksessa olisi syytä muuttaa jakeluvelvoitteen tasot saman tien seuraavillekin vuosille hallitusohjelman mukaisesti, toisin kuin lausunnolla olleessa luonnoksessa esitettiin.
SKALin arvion mukaan edellä mainitut jo lausunnolla olleet lakimuutosesitykset tuovat yhteensä noin 20 sentin vero- ja hintavaikutuksen dieselin hintaan 2024 verrattuna tilanteeseen, että näitä toimia ei tehtäisi.