AKL:n toimitusjohtaja uskoo teknologisen kehityksen vahvistavan niin käyttövoimasiirtymää, kuljetusyritysten kokonaistehokkuutta kuin alan vetovoimaa eri yleisöjen silmissä.
Mikä sinut veti autoalalle?
Autoja olen rakastanut ihan pikkupojasta asti. Olen työskennellyt hyvin erilaisilla aloilla, mutta keskiössä niin energia- kuin IT-puolella on ollut teknologiaulottuvuus, joka sai hakeutumaan myös autoalalle. Tämähän teknologisoituu todella vahvaa vauhtia: niin raskas liikenne kuin henkilöautopuoli sähköistyy, tulee autonomista ajamista ja erilaisia IT-järjestelmiä.
Alalle sen ulkopuolelta tulleena pystyy ehkä tuomaan uutta näkökulmaa siihen, mitä voisi parantaa. Toimialalta toiselle siirtyessä joutuu keksimään itsensäkin uudelleen; kyseenalaistamaan vanhat uskomuksensa, jolloin ei luudu siihen, että tekee asiat samalla 20 tai 30 vuotta. Edunvalvontatyössä auttaa myös se, että olen ollut paljon jo aikaisemmin tekemisissä viranomaisten kanssa ja verkostot oli laaja jo entuudestaan.
Miten tasa-arvon ja moninaisuuden kaltaiset asiat näkyvät autoalalla? Miten niitä pyritään toteuttamaan?
Mielestäni ne ovat toteutuneet auto- ja kuljetusalalla huonosti. Olemme valtavan miesvaltainen ala: reippaasti alle 10 prosenttia työntekijöistä on naisia. Meillä on brändiongelma ja peiliin katsomisen paikka: miksi me menetämme niin ison potentiaalisista työntekijöistä? Miksi he eivät tule alalle, kun meillä on kuitenkin huutava työvoimapula, nimenomaan teknisissä töissä, joissa on enemmän sähkö-, diagnostiikka- ja tietotekniikkatöitä. Sinne me yritämme kaikin keinoin saada enemmän myös naisia. Mielikuvat muuttuvat hitaasti – tämä on pitkäjänteistä työtä.
Meillä on kolmatta vuotta meneillään vetovoimakampanja, jolla houkutellaan nuoria alalle. Haluamme kertoa, kuinka monipuolisia urapolkuja autoala tarjoaa, ja yhteishakutuloksista näkee, että autoalalle hakeutuvien naisten osuus on kasvussa. Esimerkiksi maalaamokoulutuksissa naisten osuus on joissain oppilaitoksissa jopa yli puolet.
Alan teknologisoitumisen myötä ei enää käytännössä ole tarpeita voiman kaltaisille perinteisesti miehisille ominaisuuksille. Oikeastaan ei ole mitään tehtävää, missä naiset eivät olisi yhtä päteviä tai jopa pätevämpiä kuin miehet. Asiakaskuntamme on kuitenkin lähtökohtaisesti 50–50, jolloin diversiteetin puuttuessa emme myöskään pysty palvelemaan asiakkaita yhtä hyvin.
Alan toimijoiden järjestäytymisellä on Suomessa pitkät perinteet. Millaista yhteistyö eri järjestöjen kesken on?
Ajan saatossa meidän kaikkien roolit ovat selkeytyneet, ja koska meillä ei ole käytännössä keskinäistä kilpailua, toimii yhteistyö äärimmäisen hyvin. Meillähän on yhteiset intressit. Otetaan vaikka SKAL: se, että kuljetusyrittäjät ja -ala voi Suomessa hyvin, on myös koko AKL:n ja sen jäsenistön etu. Ja meidän elinvoimainen huolto- ja korjaussektorimme puolestaan pitää huolen siitä, että kuljetusyrittäjän kalusto liikkuu ja toimii.
AKL:n edustamien yritysten laajaan kirjoon kuuluvat niin henkilöautojen kuin raskaan liikenteen kaluston maahantuojat ja jälleenmyyjät sekä korjaamo- ja katsastuspuoli. Miten energiakriisi näkyy teidän toimintakentässänne?
Polttoaineen kohoava hinta näkyy meillä muun muassa siinä, että sähköisten ajoneuvojen kysyntä on kasvanut huomattavasti. Se haastaa myös korjaamopalveluita, joilta vaaditaan uudenlaista, esimerkiksi sähkötekniikan ja IT-tyyppistä osaamista.
Raskaassa liikenteessä käyttövoimasiirtymä etenee paljon hitaammin ja meillä ajetaan niin raskailla yhdistelmillä, että sähkö tai vety eivät tule olemaan vaihtoehtoja vielä pitkään. Teknologian kehittyessä odotamme, että Suomessakin siirrytään pikkuhiljaa raskaassa liikenteessä muihin polttoaineisiin kuin dieseliin, minkä uskon olevan koko kansan etu. Kuljetusyrittäjätkään eivät olisi silloin riippuvaisia hinnan polttoaineen heilahteluista, ja kokonaistehokkuuskin kasvaisi.
Kyseessä on myös huoltovarmuuskysymys: biokaasun ja sähkön suhteen olemme omavaraisia, mutta diesel pitää aina tuoda jostain. Diesel on paitsi saastuttavaa, myös poliittiselle vaikuttamiselle altista. Siirtymä ei-fossiilisiin polttoaineisiin on välttämätön, ja sitä pitää ehdottomasti tukea. Seuraavan hallituksen suhteen teemme edunvalvontaa sen eteen, että raskaaseen liikenteeseen panostetaan: mahdollistetaan sähkölatausasemat ja hyödynnetään paremmin biokaasua.
Tero Lausala (s. 1973), VTM, MBA, aloitti vuonna 2023 Autoalan Keskusliiton AKL:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän toimi muun muassa Suomalaisen Työn Liitto ry:n ja Avainlippu Oy:n toimitusjohtajana sekä kansainvälisissä johtotehtävissä. Vapaa- ajallaan hän on pitkän linjan kestävyysurheilija ja rakastaa puutarhanhoitoa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Suomalaisen kuljetusalan ensimmäiset naiset
Kolme alan tulevaa ammattilaista kertoo: mikä sai minut hakeutumaan kuljetusalalle?
Destian Jorma Mäntynen: ”Jo ensimmäisellä luennolla mielessäni napsahti, että tämä on minun alani”
