Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää, että Suomi nopeasti alentaa jakeluvelvoitetta ja näin vähentää niitä haitallisia vaikutuksia, joita energian hinnan raju nousu Suomelle ja eritysesti energiaintensiiviselle kuljetusalalle aiheuttaa.
Dieselin hinnan nousu kasvattaa rajusti kuljetuskustannuksia
Dieselin hinta on noussut erittäin rajusti Lähi-idän sodan seurauksena. SKALin ylläpitämän yrityshintaseurannan perusteella dieselin hinta on 25.3. tilanteessa arvonlisäverottomana noussut 53 senttiä verrattuna helmikuun keskihintaan. Verrattuna vuoden 2025 keskihintaan dieselin arvonlisäveroton hinta 25.3. on 61 senttiä kalliimpaa. Dieselin hinnan nousu on rajumpaa kuin vuoden 2022 Ukrainan sodan alkamisen aikaan.
Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa dieseliä noin 1,2 miljardia litraa vuodessa. Yhden sentin kustannusvaikutus vuositasolla mitattuna on noin 12 miljoonaa euroa.
Helmikuusta 2026 maaliskuuhun 2026 tapahtunut dieselin hinnan nousu tarkoittaa vuositasolla noin 640 miljoonan euron lisäkustannuksia suomalaisille kuljetusyrityksille. Verrattuna vuoden 2025 keskihintaan vuositason lisälasku polttoaineen hinnasta on noin 730 miljoonaa euroa. Kustannusshokki on valtava noin 9 000 kuljetusyrityksen toimialalle.
Dieselin hinta on helmikuusta maaliskuun loppuun noussut 39 prosenttia. Tämä yksin nostaa Tilastokeskuksen julkaiseman kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kustannusosuuksilla laskettua kuljetusyritysten kustannuksia keskimäärin 8,1 prosenttia, perävaunuyhdistelmillä 10,1 prosenttia. Kustannusnousu yhden kuukauden aikana on täysin poikkeuksellista ja haitallista Suomen kilpailukyvylle.
Dieselin hinta Suomessa EU:n neljänneksi kalleinta
EU-vertailussa tuorein tilastotieto (Weekly Oil Bullet) on 16.3. Tuolloin tilastoitu keskihinta Suomessa oli 2,11 €/l, mikä on EU-maiden neljänneksi kallein. Diesellitran arvonlisäverollinen keskihinta EU-maissa 16.3. oli 1,83 €/l, eli Suomen hinta oli 28 senttiä korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.
Kallis hinta suhteessa kilpailijamaihin luo merkittävää kilpailuhaittaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, kun nopeasti kallistuva diesel kasvattaa kuljetuskustannuksia.
Esimerkiksi Ruotsi on maaliskuun lopussa ilmoittanut alkavansa valmistella kansallisia toimia, joilla alennetaan polttoaineen hintaa.
Jakeluvelvoitteen kustannusvaikutus
Jakeluvelvoite on yksi polttoaineiden hintaan vaikuttava tekijä. Erityisesti jakeluvelvoite vaikuttaa dieselin hintaan, sillä moottoribensiiniin uusiutuvia komponentteja voidaan lisätä vain 10 prosenttiin asti.
Jakeluvelvoitteen hintavaikutus voidaan laskea maailmanmarkkinahintojen ja Suomen kansallisen polttoaineveron perusteella. Oheisesta kuviosta voidaan nähdä, että uusiutuvan dieselin (HVO) maailmanmarkkinahinta on kallistunut merkittävästi suhteessa fossiiliseen dieseliin vuoden 2026 alun tilanteessa. Tämä muutos on ollut omiaan vahvistamaan jakeluvelvoitteen hintavaikutusta.
Kun huomioidaan maailmanmarkkinahinnat ja kansalliset verot, voidaan laskea suuruusluokka jakeluvelvoitteen yhden prosenttiyksikön kustannusvaikutukselle. Tammikuun 2026 tilanteessa tämä kustannusvaikutus oli noin 1,5 senttiä per prosenttiyksikkö. Kustannusvaikutus on noussut lähes samalle tasolle kuin missä se oli edellisessä polttoaineiden hintakriisissä vuonna 2022.
Jakeluvelvoitteen alentaminen pienentää energian hintaa ja kasvattaa valtion verotuloja
Jakeluvelvoitteen alentaminen 10 prosenttiyksiköllä alentaisi dieselin arvonlisäverollista hintaa SKALin arvion mukaan vähintäänkin noin 15 sentillä litralta koko vuodelle laskettuna. Hintavaikutukseen merkitystä olisi myös sillä, missä vaiheessa vuotta alennus tehtäisiin, ja miten uusiutuvan dieselin maailmanmarkkinahinta kehittyy. Vuoden puolessa välissä tehdyn alennuksen vaikutus voi olla kaksinkertainen koko vuodelle laskettuun arvioon verrattuna.
Ratkaisulla olisi mahdollista lieventää pois vähintäänkin viidennes dieselin viimeisen kuukauden aikaisesta hinnan noususta.
Toimen vaikuttavuus olisi merkittävä.
Jakeluvelvoitteen alentaminen kasvattaisi valtion verotuloja. SKALin arvion mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen nykyisestä 19,5 prosentista 9,5 prosenttiin kasvattaisi dieselistä keskimäärin perittävää polttoaineveroa 2,2 senttiä litralta.
Vaikutus perustuu siihen, että fossiilisesta dieselistä polttoaineveroa kerätään uusiutuvaa dieseliä enemmän. Kun dieseliä kulutetaan Suomessa noin 2,6 miljardia litraa vuodessa, tarkoittaisi 2,2 sentin keskimääräisen veron nousu laskennallisesti 57 miljoonan euron lisäverotuloja valtiolle.
Jakeluvelvoitteen 10 prosenttiyksikön laskemisella voitaisiin siis alentaa varmuudella kuljetusyritysten polttoainekuluja vuositasolla noin 140 miljoonalla eurolla.
Dieseliä käyttävien kuluttajien arvonlisäverollinen polttoainelasku alenisi varmuudella vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa. Samalla valtion verotulot kasvaisivat lähes 60 miljoonalla eurolla.
SKAL esittää, että energiakriisin haitallisten vaikutusten alentamiseksi Suomi pikaisesti alentaa jakeluvelvoitetta 10 prosenttiyksiköllä.
Annamme mielellämme lisätietoja esityksestämme.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Petri Murto
toimitusjohtaja johtaja
