Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto AdBlue-ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista niihin.
AdBlue-ongelmat
Dieselautojen haitallisia lähipäästöjä vähennetään yleisimmin AdBlue-lisäainetta käyttävillä katalysaattoreilla tai pakokaasujen takaisinkierrätyksellä. SKAL kysyi 28.2.2024 – 17.3.2024 jäseniltään autojen päästövähennyslaitteistojen toimintavarmuudesta käytännön olosuhteissa. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että päästövähennyslaitteet toimivat huonosti Suomen talviolosuhteissa.
Kyselyyn vastanneista 854 kuljetusyrityksestä 80 prosentilla oli ilmennyt autoissa normaalista poikkeavia ongelmia, jotka olivat liittyneet päästövähennyslaitteistojen toimintaan. Tästä joukosta yli puolella ongelmat olivat olleet toistuvia.
Kuva: SKALin jäsenkyselyn tulos.
Huomattavaa on, että vastaajista peräti 70 prosenttia oli joutunut korjaamaan autojen päästövähennyslaitteita talven 2023–2024 aikana. Kaksi kolmasosaa oli joutunut korjaamaan päästövähennyslaitteita merkittävällä rahamäärällä.
Ongelmia kokeneista yrittäjistä 89 prosenttia raportoi, että päästövähennyslaitteiden vikaantuminen on ollut yleisempää kylminä vuodenaikoina.
Kyselyn koko raportti on lausunnon liitteenä ja luettavissa täällä.
Päästövähennyslaitteissa käytettävän reagenssin ominaisuuksia määrittää standardi ISO 22241. Tämän standardin mukaan valmistettu liuos, AdBlue, jäätyy noin 11 pakkasasteessa. EU-säädökset eivät sinällään edellytä autonvalmistajia suunnittelemaan dieselautoja käyttämään nimenomaan tämän standardin mukaan valmistettua reagenssia, mutta käytännössä autojen moottorit ovat tyyppihyväksyttyjä perustuen ao. standardin mukaisen reagenssin käyttöön. Lopputuloksena on syntynyt tilanne, jossa autojen päästövähennyslaitteiden toteutustapa on sellainen, jossa käytettävän reagenssin pakkaskestävyys on 11 astetta.
Asian käsittelyä EU-komission kanssa
Autojen päästövähennyslaitteita koskeva sääntely on EU-lähtöistä. AdBlue-ongelmia on käsitelty lukuisin eri tavoin komission kanssa viimeisen kahden vuoden aikana.
- Suomalaiset europarlamentaarikot (Virkkunen, Kulmuni, Kyllönen ja Heinäluoma) ovat tehneet viisi erillistä kirjallista kysymystä komissiolle AdBlue-järjestelmien talviajan toimintaongelmista.
- SKAL tapasi syksyllä 2024 sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto (DG-GROW) edustajia kertoen AdBlue-järjestelmien talviaikaisista toimintaongelmista.
- EU-parlamentissa järjestettiin laaja Pohjoiset liikenneväylät koetuksella -seminaari 3.2.2026, jossa käsiteltiin AdBlue-ongelmia. Seminaariin osallistui myös komission edustajia sekä DG GROW:sta että DG MOVE:sta.
Komission vastaukset kirjallisiin kysymyksiin ovat olleet hengeltään EU-säädösten merkitystä vähätteleviä asian ratkaisemiseksi. Komissio sysää vastauksissaan vastuuta autoteollisuudelle. Komissio näkee, että markkinoiden tulisi hoitaa päästövähennyslaitteissa talviaikana esiintyvät ongelmat nykysäädösten puitteissa.
SKAL korostaa, että nimenomaan nykyiset EU-säädökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa:
- Dieselautojen moottorit tosiasiallisesti suunnitellaan ja tyyppihyväksytään siten, että niissä käytetään standardin ISO 22241 mukaista, 11 pakkasasteessa jäätyvää reagenssia.
- EU-säädökset eivät edellytä valmistajia varmistamaan päästövähennyslaitteissä käytettävän nesteen pakkaskestävyyttä erittäin kylmissä olosuhteissa. Moottorin tyyppihyväksyntävaatimuksissa viitataan 15 pakkasasteen rajaan vaatimuksena valmistajille, mikä on riittämätön Suomen talviolosuhteisiin.
- Autovalmistajat eivät ole viimeiseen lähes 20 vuoteen kehittäneet moottoreiden ominaisuuksia tyyppihyväksynnässä siten, että niissä voisi käyttää paremmin pakkasta kestäviä reagensseja. Talviajan toimintaongelmat eivät ole ratkenneet markkinaehtoisesti, vaikka säädökset eivät sinällään tällaisen ratkaisun kehittämistä estäkään.
Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja asiaan
SKALin näkemyksen mukaan komission vastuulla on valmistelemillaan säädöksillä edellyttää, että autojen päästövähennyslaitteet ja niissä käytettävät reagenssit aidosti soveltuvat myös Pohjoisen erittäin kylmiin olosuhteisiin. Suomen viranomaisten velvollisuus on etsiä ja hyödyntää kaikki kansallinen liikkumavara asiassa ja osaltaan edellyttää komissiolta tarvittavia toimia.
Suomessa on kaupallisesti kehitetty reagenssia, jonka pakkaskestävyys on huomattavasti parempi kuin AdBluen. Tämän paremmin pakkasta kestävän reagenssin koostumus ei kuitenkaan vastaa standardissa ISO 22241 määriteltyä. Tilanne on sääntelyn kannalta epäselvä. Voiko tätä paremmin pakkasta kestävää reagenssia käyttää sellaisissa autoissa, joiden moottoreiden tyyppihyväksyntä perustuu standardin mukaisen reagenssin käyttöön?
SKAL esittää, että Suomen viranomaiset etsivät ratkaisuja asiaan ja myös edellyttävät, että komissio tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset päästövähennyslaitteiden kylmän ajan toimintaongelmien vähentämiseksi.
SKAL esittää, että erityisesti seuraavaa kahta asiaa edistetään:
- Kylmissä olosuhteissa paremmin pakkasta kestävän reagenssin käyttäminen sallitaan autoissa riippumatta siitä, millaiseen liuokseen perustuen auton tyyppihyväksyntä on tehty. Viranomaisen on tarpeen julkisesti määrittää se, millä periaatteilla paremmin pakkasta kestävää reagenssia on mahdollista käyttää, mikäli reagenssin koostumus ei vastaa standardissa ISO 22241 määriteltyä.
- Auton teho- ja nopeusrajoitusten ei tule aktivoitua, mikäli päästövähennyslaitteisto vikaantuu kylmissä olosuhteissa, jotta kuljetustoimintaa ei jouduta keskeyttämään vikaantumiseen. Mikäli sääntely tämän jo mahdollistaa, tulee viranomaisten tiedottaa toimijoita tästä mahdollisuudesta ja sen toteuttamisen periaatteista.
Lopuksi
Päästövähennyslaitteiden toimintaongelmat ovat todellinen haitta kuljetusalalle. Ongelmista aiheutuu suorien korjauskustannusten lisäksi välillisiä kustannuksia, kun autoja joudutaan ottamaan pois tuottavasta työstä laitteistojen korjausten ajaksi. Tilanteesta aiheutuu merkittävää taloudellista ja toiminnallista haittaa kuljetusyrityksille.
Asia vaatii ratkaisua. SKAL odottaa, että Suomessa käytetään kaikki kansallinen liikkumavara päästövähennyslaitteiden toimintaongelmien seurausten pienentämiseksi. Suomen on myös virallisesti vaadittava komissiolta toimia, joilla tilannetta aidosti parannetaan sekä jo liikenteessä olevien ajoneuvojen osalta että tulevissa EURO 7 -vaatimuksissa. EU-säädöksillä tulee edellyttää autojen valmistajia huomioimaan erittäin kylmät olosuhteet nykyistä paremmin päästövähennyslaitteissa ja niissä käytettävissä reagensseissa.
