Kuorma-autoliikenne alkoi Suomessa vuonna 1906. SKALin perustamisesta sovittiin Turussa toukokuussa 1936. Näiden vuosien välissä nähtiin erilaisia järjestäytymisen muotoja, jotka ilmenevät jo 100 vuotta täyttäneinä jäsenyhdistyksinä. Tarve vaikutusvaltaiselle valtakunnalliselle kuljetusammattilaisten yhdistykselle pitää SKALin elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Keväällä 1936 uutisoitiin valtioneuvoston työryhmän esityksestä, jolla tavaraliikenteen harjoittamisoikeus peruutettaisiin kuljetusyrittäjiltä ja annettaisiin esimerkiksi Valtionrautateille ja perustettaville suuryhtiöille.
Uutinen osui loimaalaisen Väinö Norrin silmiin ja johti tapahtumakulkuun, jonka lopputuloksena syntyi Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto HKL Turussa heinäkuussa 1936. Toimijoita oli useita, merkittävimpänä puheenjohtajaksi valittu Reino Piira. Liiton tavoitteena oli alusta alkaen valtakunnallinen toiminta.
Suomen viranomaisilla oli jo 1920-luvulta alkaen tarkat tiedot maan kuorma-autokalustosta. Rekistereitä tarvittiin, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939. Tuohon aikaan yhdistyksen 1630 jäsenellä oli keskimäärin 1,3 kuorma- tai pakettiautoa. Myös puheenjohtaja Piiran kuorma-autot otettiin rintamalle.
Kolmen toimintavuotensa aikana HKL oli ehtinyt saavuttaa vankan jalansijan, ja Autoilijan Ääni -jäsenlehteä myytiin Muoniossa saakka. Sodan puhjettua toiminta hiljeni. Välirauhan aikaan huhtikuun 1940 ja heinäkuun 1941 välillä luottamushenkilöt hoitivat Lapissa Petsamon liikennettä. Suomelle välirauhassa jääneen Petsamon Liinahamarin satama oli nimittäin ainoa toimiva vienti- ja tuontisatama. Moni auto hyytyi Inarin Magneettimäessä. Jatkosodan alettua yhdistyksen paperit kärrättiin turvaan Pertteliin varapuheenjohtaja Kaarlo Aitamäen kotiin.
Tyytymättömyys lietsoi muutokseen
Jo välirauhan aikaan heräsi jäsenistön piirissä polemiikkia sotaan pakko-otetuista kuorma-autoista saaduista kehnoista korvauksista.
Kun sotatoimet vaimenivat kesällä 1944, kuhina korvauksista kiihtyi. Heräsi ajatus, että vahvempi ja alueellisesti kattavampi keskusjärjestö voisi ajaa asiaa tehokkaammin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun autoilijat eivät olleet liittyneet HKL:oon. 10.12.1944 kutsuivat Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto ry, Helsingin Kuorma-autoliikennöitsijät ry ja Helsingin Vuokra-autoilijat ry koolle toimikunnan valmistelemaan sääntöjä valtakunnalliselle liitolle.
- Puhetta riitti niin, että itse asia meinasi taas kertaalleen unohtua kokonaan, kuvasi kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttu Kaarlo Aitamäki tunnelmaa.
Kokous johti Ammattiautoliiton (AAL) perustamiseen uudeksi keskusjärjestöksi 11.2.1945, kotipaikkanaan Helsinki. Muita tavara- ja henkilöliikenteen yhdistyksiä kehotettiin liittymään AAL:oon – mukaan lukien HKL:n aiemmat jäsenyhdistykset. Myös paikallisosastoilta edellytettiin liitolle laadittujen uusien mallisääntöjen noudattamista. Kuorma- ja taksiliikenteen harjoittajien eriyttämisestä kahteen järjestöön keskusteltiin, mutta toimintaa päädyttiin jatkamaan yhdessä.
Alkuun Ammattiautoliitolla ei ollut pennin latia tilillään. Se sai pääomaa lahjoituksina yksityishenkilöiltä, kuljetusyrittäjiltä sekä vakuutusyhtiöiltä, joukossa nykyisen A-Vakuutuksen edeltäjä. HKL:n toimintojen alasajon yhteydessä se lahjoitti varallisuutensa AAL:lle, ja vähitellen talous koheni.
Jo HKL:ssä oli ollut omanlaisiaan lääninyhdistyksiä, ensimmäisenä Vaasa vuonna 1939, mutta järjestäytyminen oli keskeytynyt sodan puhkeamiseen. AAL:n ensimmäinen lääninyhdistys Kuorma-autoilijain Hämeen Lääninyhdistys ry perustettiin vuonna 1951, ja nykyisenkaltainen SKAL-organisaatio alkoi muodostua. Vuoteen 1953 mennessä joka läänissä oli oma yhdistys.
Vahvaksi edunvalvojaksi
Reilu kuljetus -teema oli tuttu AAL:ssakin, vaikkei sitä sillä nimellä kutsuttu. Sodan jälkeen huvennut ja kolhiintunut kuorma-autokanta oli kovassa kysynnässä, ja yksityisliikenteen autoja putkahteli ammattiliikenteen puolelle. AAL kirjelmöi viranomaisille luvattoman liikenteen harjoittamisesta ja tilaajavelvoitteiden laiminlyönnistä. Rikkomuksia myös dokumentoitiin ja ilmiannettiin.
Muun muassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Lahden yhdistys lähestyi viranomaisia ”rikkuriluettelolla”, jolla oli tehoa: Suomen kulkulaitosten ja Yleisten töiden ja ministeriö, LVM, lähestyi lääninhallituksia tiukkasävyisellä kirjeellä, jota AAL levitti jäsenistön keskuudessaan – selkeä edunvalvontavoitto!
Näinä vuosina luotiin vahvat yhteydet keskeisiin ministeriöihin, ja kärjekkäät kannanotot julkisuudessa loivat AAL:lle mainetta lainvalmistelun ymmärtäjänä ja edunvalvonnan osaajana. Kaarlo Aitamäki aloitti AAL:n puheenjohtajana vuonna 1950. Pitkäaikainen toimitusjohtaja saatiin liiton sihteeristä Toivo Ruotsalaisesta kaksi vuotta myöhemmin.
Tavara- ja henkilöliikenne omille teilleen – Kuorma-autoliitto syntyi
Jäsenistö näki kuorma- ja taksiautoilijoiden tavoitteissa merkittäviä eroja. Monivuotisen valmistelun jälkeen päätti Ammattiautoliiton ylimääräinen liittokokous 19.6.1955 yksimielisesti, että liiton taksi- ja kuorma-autojaostoista muodostettaisiin liikennealakohtaiset keskusjärjestöt. Syntyi Suomen Kuorma-autoliitto (KAL) sekä Taksiliitto. AAL jatkoi liittojen yhteistoimintaelimenä.
Jo toimiessaan AAL:n varapuheenjohtajana Kaarlo Aitamäki ehdotti kuljetustehtävään perustuvien alajaostojen perustamista. Kuorma-autoliitossa niitä kutsuttiin suoritealajärjestöiksi, sittemmin SKALissa erikoisjärjestöiksi. Eräänlaisena erikoisjärjestönä voitaneen pitää jo 1951 perustettua, pitkämatkaista liikennettä harjoittavien yritysten Tavaralinjat ry:tä, Logistiikkayritysten Liiton edeltäjää.
KALiin perustettiin säiliöautoliikennöitsijät vuonna 1956, Maitolinjat 1958 ja Ulkomaanliikenteenharjoittajat vuonna 1969. Vuonna 1966 syntyi Karja- ja Lihaliikennöitsijät, seuraavana vuonna Suomen Jätehuoltoliitto sekä vuonna 1972 Puutavarajaosto, sittemmin Metsäalan Kuljetusyrittäjät.
Lupakiintiöitä ja vallankäyttöä
SKALin historia nivoutuu monelta kantilta liikennelupavaatimukseen. Vuoden 1957 moottoriajoneuvoasetuksessa todettiin, että ammattimaiseen liikenteen harjoittamiseen korvausta vastaan on hankittava lupa. KALilla oli oikeus antaa lausuntonsa liikennelupa-anomuksiin, ja läänin- ja paikallisyhdistyksiltä tuli hylsyjä vedoten riittävään kuljetuspalvelujen tarjontaan tai jopa hakijan persoonaan.
Luvan saanutta uutta yrittäjää kehotettiin ajoittain turhankin pontevasti liittymään Kuorma-autoliittoon, ja liittymättä jättämistä pidettiin pahana. Noilta ajoilta saattaa pitkäaikaisissa kuljetusyrityksissä olla vielä muistumia, jotka eivät ole pelkästään kultaisia. Toivokaamme, että niistä ajoista on jo menty eteenpäin. Tänä päivänä jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen – ja toivottavasti tunnistettuun tarpeeseen.
Vauhtia verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen
Liittomme yhteistyö pohjoismaisten kollegajärjestöjen kanssa alkoi jo varhain. Vuonna 1946 AAL:n kuorma-autojaosto oli perustamassa Nordisk Lastbil Unionia, NLU:ta, jonka vetovastuu kiersi aluksi Pohjoismaasta toiseen. Tänä päivänä toiminnan korvaa Nordic Logistics Association, NLA, jossa SKAL on liitännäisjäsenenä. Laadimme yhdessä kannanottoja keskeisiin EU:n lainsäädäntöhankkeisiin ja teemme varautumisyhteistyötä.
Vuonna 1956 KAL oli ensimmäistä kertaa maantieliikenteen kansainvälisen kattojärjestön IRU:n yleiskokouksessa.
Kotimaisen järjestöyhteistyön vahvistamiseksi KAL oli perustamassa Moottoriliikenteen Keskusjärjestöä, Molikea, vuonna 1956. Molike on olemassa edelleen vaikuttamiselimenä, joka valjastetaan ajamaan kaikille jäsenyhdistyksilleen keskeisiä asioita. SKAL tekee jokapäiväisempää yhteistyötä nykyään esimerkiksi Suomen Taksiliiton ja Linja-autoliiton kanssa LiikenneSuomi-ryhmässä sekä eri tarpeiden pohjalta muodostetuissa yhteistyöryhmissä, kuten erilaisiin selvityksiin ja seminaareihin tähtäävissä hankkeissa.
Järjestötapahtumien kulta-aikaa
1970- ja 80 -luvuilla oli tyypillistä järjestää jäsenistölle valtavia peijaisia. Vuodesta 1970 järjestetty Finntrail-seminaarimatka ulkomaille vakiintui vuotuiseksi järjestötapahtumaksi. Myös jäsenyhdistyksillä oli kokouksia, syys- ja kevätpäiviä sekä seminaarimatkoja. Esimerkiksi Säiliöautoliiton Itämeren säiliöristeilyllä oli 600 osallistujaa vuonna 1975. Tänä vuonna SKAL tavoittelee vähintään saman verran osallistujia SKAL Forum -juhlaristeilylle 13.–15. marraskuuta.
1986 vedenjakajana
15.1.1986 vietettiin juuri valmistuneen Kuljetuskuutio-rakennuksen kunniaksi ensimmäistä Kuutiopäivää. KAL muutti taloon ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi käyneestä viereisestä Kuljetusristikon talosta. Näin saatiin modernimmat tilat ja auditorio käyttöön.
- 34 miljoonaa markkaa meni rahaa. Kaikki saivat heittää rapaa perustuksiin, muisteli silloinen toimitusjohtaja Seppo Sainio samoilla tutuilla tuoleilla istuen tämän vuoden Kuutiopäivässä.
Yhteiskunta oli tällä välin muuttunut dynaamisemmaksi. Tietokoneet tekivät tuloaan, ja kuljetusyrittäjiltä vaadittiin yhä yrittäjämäisempää toimintaa. Oli osattava tehdä kustannuslaskentaa ja alv-vähennyksiä. Osaamistarve johti SKALin koulutustarjonnan kehittämiseen, ja liikenteenharjoittajan verokurssille oli kysyntää.
Vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1989, murtui Berliinin muuri. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Samana vuonna Suomessa luovuttiin liikennelupien tarveharkinnasta. Luvan saantiin riitti ammattipätevyys, vakavaraisuus ja hyvä maine. Vuonna 1991 sovittiin myös viimeisen kerran keskitetysti kuljetusmaksuista, ja seuraavana vuonna astui voimaan laki kilpailun rajoittamisesta. Myös eri kuljetussuoritteiden neuvottelukuntien toiminta loppui.
Uusi SKAL-brändi käyttöön
Vuoteen 1992 ajoittui merkittäviä muutoksia: SKAL-organisaatiossa päättyivät liikennelupalausuntojen antaminen ja taksaneuvottelut, ja järjestön brändi uudistui. Pyörä ja siipi -logon tilalle tuli siniturkoosi SKAL-sanamerkki. Sama tunnus palveli seuraavat 32 vuotta, kunnes kesäkuussa 2024 julkistettiin uusi SKAL-brändi.
Kansanedustajien kuljetukset käyntiin
SKAL jäsenyhdistyksineen järjesti 30.3.1993 suurta huomiota saavuttaneen Kyytiä Suomelle - kaasua pääministeri Aho -tempauksen. Huikeat 124 kansanedustajaa kulki jäsenyritysten kyydillä kotipaikkakunniltaan eduskuntaan tai maakunnan lentokentälle. Tempauksen tavoitteena oli kiinnittää päättäjien huomio ammattimaisen kuorma- ja pakettiautoliikenteen ongelmiin.
Liikenneministeriö asettikin jo seuraavana päivänä kriisityöryhmän pohtimaan parannuskeinoja alan tilanteen kohentamiseksi. Kesäkuussa työryhmä julkaisi 50 toimenpidettä korjaamaan kuljetuskapasiteetin ja -kysynnän epätasapainoa, kohentamaan yritysten kannattavuutta ja yhdenmukaistamaan kilpailulähtökohtia.
Edelleen SKALin jäsenyritykset tarjoavat kansanedustajille kuljetuksen uuden eduskunnan aloittaessa syysistuntokautensa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
Kuorma-autoliiton nimi vaihtui Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ksi vuonna 2004 tavoitteena laajentaa näkökulmaa myös logistiikkaan ja palvella suurempia kuljetusyrityksiä kattavin palveluin. Järjestön nimi tuntuu edelleen osuvalta. Huolehdimme kuljetus- ja logistiikka-alan ja sen elinkeinonharjoittajien asemasta yhteiskunnassa, Suomessa ja EU:ssa.
Silmäyksiä menneeseen
Äänenkannattajien kavalkadi
Lähes koko olemassaolonsa ajan SKAL on julkaissut jäsenlehteä. Kaarlo Aitamäen vuonna 1937 perustama Autoilijan Ääni -lehti lakkautettiin HKL:n mukana. Seuraajajärjestön, Ammattiautoliiton, media oli Ammattiautoilija-lehti, joka ilmestyi lähes 50 vuotta, 1945–1992. Sen toimitussihteerinä, myöhemmin päätoimittajana, toimi Aitamäki. Vuodesta 1990 alkaen kuka tahansa ei enää voinut tilata Ammattiautoilija-lehteä. Lehti ehti palvella myös Suomen Kuorma-autoliittoa, kunnes sen korvasi Kuljetusyrittäjä, joka on ilmestynyt vuodesta 1993 alkaen.
Tiedotettiin sitä ennenkin
Onnistuessaan voi tiedotteella saavuttaa medianäkyvyyttä, joka on vaikuttamisjärjestön elinehto. Vuonna 2025 SKAL julkaisi 61 ulkoista tiedotetta. Takavuosina pistettiin vielä paremmaksi. Vuosien 1986 ja 1994 välillä lähti SKALista vuosittain 63–94 lehdistötiedotetta.
Lehdellä jäsenhankintaa
Jo 1950-luvulla annettiin ei-jäsenille mahdollisuus Ammattiautoilija-lehden määräaikaistilaukseen edullisempaan hintaan. Järjestön toiminnan kuvausten ja hyvän lukukokemuksen ja toivottiin antavan virikettä jäseneksi liittymiseen.
Puolustusvoimat merkittävin kuljettajien kouluttaja
Vuonna 1966 Puolustusvoimat koulutti noin 2 000 yhdistelmäkuljettajaa vuosittain. Vielä kymmenen vuotta myöhemmin ammattikouluista valmistui vain noin 150 kuljettajaa. Ammattipätevyysvaatimuksia ei ollut. Vasta 1990-luvulla päästiin nykyisen kaltaiseen koulutusmalliin ja työvoimatarpeesta lähteviin koulutustavoitteisiin.
Paikallista vaikuttamista alusta alkaen
Pieksämäen paikallisyhdistys esitti vuonna 1939, että HKL:n jäsenten tulisi pyrkiä kunnallisvaaleissa valtuustopaikoille.
SKALin historian tärkeät vuodet
1906
• Suomeen tuotiin ensimmäinen kuorma-auto
1919
• Kuljetusten suorittaminen autolla korvausta vastaan luvanvaraiseksi.
1925
• Ensimmäinen ammattiautoilijayhdistys Turun Ammattiautoilijat ry perustettiin.
1929
• Liikennelupa-asetus voimaan.
• 12.7.1936 syntyi Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto (HKL) kotipaikkana Turku. Valmisteleva kokous 24.5. Puheenjohtajaksi Reino Piira.
1937
• HKL:n jäsenlehti Autoilijan Ääni alkoi ilmestyä heinäkuusta alkaen kuukausittain, päätoimittajana Kaarlo Aitamäki.
1938
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Autoilijat, sittemmin A-Vakuutus Oy, perustettiin.
1945
• HKL:n työtä jatkamaan perustettiin entistä valtakunnallisempi Ammattiautoliitto ry (AAL), kotipaikkana Helsinki. HKL:n varat siirretään sille.
1945
• Ammattiautoilija-lehti alkoi ilmestyä.
1950
• Puheenjohtajaksi Kaarlo Aitamäki.
1951
• AAL:n ensimmäinen lääninyhdistys Kuorma-autoilijain Hämeen Lääninyhdistys ry perustettiin.
1952
• Toimitusjohtajaksi Toivo Ruotsalainen.
1954
• AAL:n jäsenyhdistykseksi perustettiin Tavaralinjat ry.
1955
• AAL:n jakaantui ja syntyi Suomen Kuorma-autoliitto (KAL) sekä Taksiliitto.
1956
• Säiliöauto liikennöitsijät ry perustettiin ja liitettiin KALin erikoisjärjestöksi.
1958
• Maitolinjat ry perustettiin ja liitettiin KALin erikoisjärjestöksi.
1960
• Ulkomaanliikenteenharjoittajat ry (ULH) perustettiin ja liitetään KALin erikoisjärjestöksi.
• Viimeiset lääninyhdistykset perustettiin Pohjois-Karjalaan ja Keski-Suomeen.
1966
• Karja- ja Lihaliikennöitsijät ry perustettiin ja liitettiin KALin erikoisjärjestöksi.
1967
• Suomen Jätehuoltoliitto ry KALin erikoisjärjestöksi.
1970
• Puheenjohtajaksi Fritz Kuula.
• Kaarlo Aitamäki kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.
1972
Puutavarajaosto aloitti toimintansa KALissa.
1984
Toimitusjohtajaksi Seppo Sainio.
1987
Tavaralinjat ry eroaa vuoden lopulla Suomen Kuorma-autoliitosta.
1989
Fritz Kuula kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.
1990
Puheenjohtajaksi Tapio Mäkinen.
1991
• Liikennelupien tarveharkinta poistui, tilalle soveltuvuusharkinta.
• Suomen Jätehuoltoliitto ry erosi KALista.
1992
• Lyhenne KAL vaihdettiin muotoon SKAL, ja SKAL-organisaation käsite kattamaan koko järjestökentän. Samalla logo ja järjestöilme uudistettiin.
• Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry (MKY) aloitti suoritealajärjestönä.
1993
• Tavaralinjat ry palasi SKALin suoritealajärjestöksi,
• Elintarvike-alan Kuljetusyrittäjät ry (EKY) syntyi, kun Liha-alan Autoliikenne ja Maitolinjat yhdistivät toimintansa.
1994
Suomessa alkoi kabotaasiliikenne.
1995
Suomi liittyi Euroopan unioniin.
1997–1998
Lääninyhdistysten nimeksi alueyhdistys.
1999
• Puheenjohtajaksi Jukka Vuorinen.
• Kaarlo Aitamäki äänestettiin postuumisti Vuosisadan Kuljetusyrittäjäksi.
• Yhteisölupa korvasi ulkomaan liikenneluvan.
2001
• Puheenjohtajaksi Seppo Makkonen.
2003
• Tavaralinjat ry erosi SKAL-organisaatiosta liittyäkseen Palvelutyönantajiin ja jatkoi SKALin liitännäisjäsenenä nimellä Logistiikkayritysten Liitto ry.
• Strategia 2010 -kehittämishanke esiteltiin.
2004
• Järjestön nimeksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry liittokokouksen päätöksellä Jyväskylässä 11.6.2004.
2005
• Puheenjohtajaksi Ahti Myllys.
• Logistiikkayritysten Liitto ry:n liitännäisjäsenyys SKAL-organisaatiossa päättyi.
2007
• Toimitusjohtajaksi liro Lehtonen toukokuussa.
2008
• Litra päivässä-energiatehokkuushanke käynnistyi.
2011
• SKALin strategia ”Meidän tulevaisuus” ml. arvot jäsenen puolella, luotettava asiantuntija ja vahva suomalainen käyttöön.
• Suomen Säiliöautoliitto ry yhdistyi USL:iin ja syntyi SKAL suoritealat ry -erikoisjärjestö.
• Välistävetäjä vie kaikilta - Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja käynnistyi.
2012
• SKAL perusti yhteistyössä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n kanssa pysyvän EU-toimiston Brysseliin ja sen vetäjäksi Brysseliin nimitetään Pasi Moisio. Linja-autoliitto liittyy mukaan. FinMobilityssä on tänä päivänä mukana yhdeksän suomalaisjärjestöä.
2013
• Puheenjohtajaksi talousneuvos Teppo Mikkola.
• Suomi uudisti mitta- ja massalainsäädäntönsä. Tiestöllä yleistyvät 76 tonnin yhdistelmät.
• Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (21.7.2006/693) uudistui sisältäen muun muassa tarkentavia määritelmiä kabotaasiliikenteelle.
• Komissio antoi EU-parlamentille direktiiviesityksen, joka uhkasi kieltää moduuliliikenteen rajat ylittävässä liikenteessä.
2014
• Uudistetun tavaraliikennelain laajennettu liikennelupavelvoite voimaan.
• SKAL, suomalaismepit ja -viranomaiset lobbasivat ankarasti verkostoituen moduuliliikenteen jatkumisen puolesta. Suomi sai tavoitteensa läpi ja liikenne saattoi jatkua rajan yli entisenlaisilla yhdistelmillä.
2015
• SKAL tuotti Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa ensimmäisen liikennelupaoppaan ”Milloin tarvitset liikenneluvan” ja käynnisti kuljetusasiakkaille suunnatun kampanjan.
2016
• EU-komissio aikoi haastaa Suomen ja Tanskan oikeuteen kansallisista kabotaasisäädöksistä. SKAL ajoi vahvasti kansallisten säädösten säilyttämistä, mutta Suomi antoi periksi ja muutti säädöksiään.
2018
• Laki liikenteen palveluista astui pääosin voimaan. Kuljetuspalveluiden ostajan vastuuta kevennettiin.
2020
• SKAL ja ALT päivittivät kuljetusasiakkaiden oppaan ja käynnistivät Reilu kuljetus -kampanjan. Kuutiopäivänä SKAL järjesti samannimisen seminaarin.
2021
• Puheenjohtajaksi Jani Ylälehto syyskuussa.
• Toimitusjohtajaksi Anssi Kujala marraskuussa. Ensimmäinen SKAL Forum Jyväskylässä.
• Pandemiavuosi. SKAL piti kuljetusalan puolta.
2022
• Pääenergiayhteistyökumppaniksi St1.
• SKAL käynnisti ohjelmajulkaisutoiminnan, tavoiteohjelma Suomi liikkeessä – ja liikenteessä julkaistiin liittokokouksessa. Ensimmäinen SKAL Liikenteessä -päivä.
• Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käynnistyi. SKAL esitti polttoainetukea, joka saatiin yrityksille loppuvuonna.
2023
• Vt. puheenjohtajaksi yrittäjäneuvos Jari Välikangas joulukuussa.
• SKAL teki vahvan eduskuntavaalikampanjan. Liikennemyönteinen hallitusohjelma, jossa muun muassa polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen alennukset.
• Logistiikkayritysten Liitto SKALin liitännäisjäseneksi.
• SKALin strategiatyö käyntiin.
2024
• Puheenjohtajaksi Jari Välikangas.
• Strategia Uutta virtaa koneeseen vahvistettiin liittokokouksessa Tahkolla.
• Uusi brändi ja järjestöilme. Kuljetusyrittäjä-lehden uusi konsepti ja ilme.
2025
• Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtaannousu eskaloi maailmanpoliittista ja -taloudellista levottomuutta. SKAL käynnisti Nuoria kuljetusalalle -hankkeen.
• SKAL ja ALT julkaisivat päivitetyn Reilu kuljetus -oppaan ja käynnistävät kampanjan.
• Maakuljetuspoolin puheenjohtajuus SKALiin.
• Nuoria kuljetusalalle -hanke eteni. Hyppää kyytiin -sivusto ja -viestintäkonsepti julkaistiin.
2026
• SKAL 90 -juhlavuosi käynnistyi Kuutiopäivällä 15.1.2026, juhlapuhujana pääministeri Petteri Orpo. SKAL julkaisi 100-sivuisen Vaikuttamisen vuosi 2025 -raportin.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Miten kuljetusalan kalusto ja toimintaympäristö ovat aikojen saatossa muuttuneet?
Yli 200-vuotiaan T. Rusi Oy:n historia jatkuu Peimari Logistiikan muodossa
