Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2026–2037 ja antoi sen selontekona eduskunnalle 18.12.2025.
Suuntaviivat tulevien vuosien toiminnalle luodaan valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne12), joka asettaa tavoitteet tulevien vuosien väylänpidon rahoitustasolle ja määrittelee Väyläviraston investointi- ja suunnitteluohjelman sekä perusväylänpidon suunnitelman linjaukset. Suunnitelma kattaa koko Suomen matkustaja- ja tavaraliikenteen ja kaikki väylämuodot. Vuosille 2026–2037 päivitetyn suunnitelman tavoitteet ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys.
Perusväylänpidon rahoituksen tasoa nostetaan
Hyväksytyn liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan valtio nostaa nykyisen liikenneinfran perusväylänpidon tasoa 460–580 miljoonalla eurolla vuosiksi 2030–2037. Vuoteen 2029 asti vuosittaiset rahoitustasot ovat julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Vuodesta 2030 alkaen perusväylänpidon vuosittaisesta määrärahasta varataan keskimäärin 50 miljoonaa euroa pieniin parannushankkeisiin.
Väyläverkon kehittämistä on rahoitettava
Suunnitelman mukaan valtio suuntaa väyläverkon kehittämiseen ja parantamiseen rahoitusta suunnittelukaudella yhteensä yli kuusi miljardia euroa (mukaan lukien hallitusohjelman investointiohjelman käynnistämättömät hankkeet). Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita on lisäksi tunnistettu noin 3,5 miljardin euron edestä, minkä verran on varattu myös päätetyille hankkeille.
Kaiken kaikkiaan väyläverkon kehittämisen arvioitu määräraha laskee vuoden 2030 511 miljoonasta eurosta vuoden 2037 379 miljoonaan euroon.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesta rahoitustasosta pidettävä kiinni julkisen talouden suunnitelmissa ja talousarviopäätöksissä
Koska rahoitusohjelma elää julkisen talouden suunnitelmien ja talousarviopäätösten mukaisesti eivätkä euromäärät toteudu tarkalleen, tavoitellaan rahoituksen jakautumisen painottumisessa eri osa-alueiden ja kokonaisuuksien keskinäistä suhdetta priorisoitujen tavoitteiden mukaisesti siten että 2030-2037 valtion väyläverkkoon kohdistuvasta kokonaisrahoituksesta keskimäärin 72 prosenttia tulisi ohjata perusväylänpidon rahoitukseen, noin 16 prosenttia kehittämiseen, ja 12 prosenttia sotilaalliseen liikkuvuuteen. Rahoituksen jakaantumista maanteiden, rautateiden ja vesiväylien kesken ei ole kirjattu suunnitelmaan, eli rautatiepainotus on siltä osin purettu.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen on Suomelle tärkeää
EU:n ulkorajavaltiona ja Naton etulinjan maana Suomella on erityisiä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistarpeita, jotka parantavat niin sotilaallista ja kansallista huoltovarmuutta kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Suunnitelman mukaan valtio pyrkii toteuttamaan sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseksi kiireellisimmät väyläverkon parantamis- ja kehittämishankkeet sekä maksimoimaan niihin mahdollisesti saatavan EU-tuen. Rahoitusta kiireellisimpiin kohteisiin tarvittaisiin kaudelle 2027–2030 yhteensä noin 1,4 miljardia euroa ja vuodesta 2031 alkaen 300 miljoonaa vuosittain.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Muuttuvia säädöksiä maanteiden tavaraliikenteeseen vuosina 2026-2028
EU:ssa valmistellaan jättihanketta – SKAL vaatii miljardeja Suomelle